Addis Ababa:- Addis Ababu su’mise gede daraaro ikkite wosinnase wosinsidhino.
Sasu diri kawa hashshu barra lawanno xawaabbi Addis Ababaho xawinota hashsha Masqalu xawira ha’rinohu, Cherchili doogo aana millisinohu naqqaso.
Jawiidihunna yannaasinchu Afriku mittimma Songo maatese iibbadu koyishshinni adhate qaccetenni qaccete geeshsha biinfillu aana biinfille ledate looso mittu mittunku qaesi biifisatenni leellishino.
Koroonu fayya taraawo korkaatinni lamu dirira Afriku mittimma massagaanote songo alba albaanni xaande hasaambikkinni keeshshitino.
Tayixeno Afriku mittimma massagaanote songo Addis Ababaho hadhannokki gede galchimi gobbuwanna galchimi tuqu xaadooshshi kooru farashshi gede 27 dirira guluffanni keeshshitino HWHT faradda horonsi’ratenni Itophiyu giddo keeru nookki gede dudubbanni keeshshitu. Duduwunnino sa’e mitootu embaasensanno agurte fultanno gede hajajjino.
Ikkollana songo harisate lame lamala geeshshi gate hee’reenna 1 miliyoone ale ikkitanno Diyaasporootinna Itophiyu baxillaano; gobba keere ikkitinotanna illete baxissannota ikkase kalqete naqqassu.
Konne harunsatenni Afriku massagaanote songo Itophiyaho Ikkase adda ikkitu. Itophiyu Afriku mittimma massagaanote songo Itophiyaho harisansa diinaho masille kalaqatenni wirro Itophiyunna Afriku haxo gotti assitu.
Tenne songora massagaanotenni balaxxe harisantannori kuri songubba qara illachinsa qara qara ajandubba aana amaalanna massagaanote murote hedo shiqishate.
Konninnino haammata hasaawa assinanni keeshshinoonni. Baxxinohunni ajanda 2063 gumaamo assate amadantino e“ubba iillitino deerra keenatenninna foonqubba badatenni aantete gumulama hasiissannonsa loossa hasaawu aana illacha uynoonni bixxilluwaati. Ajandu 2063 lamala qara qara hajubba noosiho.
Kurino beeqqisaancho lophonna sufanno latishsha, Paan-Afrikaaniizimete hedonni Afriku haaroo`ma adda assa, dancha gashshoote, dimokiraasenna mannimmate qoosso ayirrisantanno Afrika uurrisa, keeraanchimasenna ga`labbose agarantino qooxeessa assa, kaajjado budu xaadooshshe kalaqa, wedellunna meentu dhukinni ammantannotanna latishshise dagatenni massagamanno Afrika kalaqa hattono halantinotanna xiiwo dandiite uurra dandiitanno qooxeessa assate.
Kuri giddono Afriku dagaha heeshshote deerra woyyeessa; sayinsetenni, tekinoloojenna kalaqotenni kaajjino rosino dagooma kalaqa, keeraa`minonna dhaabbanno saga`late amanyooti noosi dagooma uurrisa, miinju reekko adda assa, yannaasincho giwirinnu amanyoote harunsannonna lophitino laalchimma noosi miinja kalaqa hattono diilallote gade soorro dandaannoha ammansiisanno miinja kalaqa yitanno leellicho no.
Gobbayidi ministirooti hasaawi qarunni tenne hajubba aana illachishinoha ikkanna hasaawansa lainohunni mittimmate komishinerootinna addi addi loosu sooreeyye
xawishsha uytino. Kuri xawishshubba aana illacha assinoonni hajubbanni mittu Afriku sagalete wowe buuxate assa hasiissannosi illachu ragaati. Konni kaiminni Afriku mittimma giwirinnunna baadiyyete latishshi komishiinercho Ambaasaadder Jooseeppa Saako xawissino garinni; Afriku xaaddinose sagalete anjenni fultanno gede hasi`niro massagaano giwirinnu handaarira illacha uytara hasiisanno.
Komishiinercho yitino garinni; mitte gobba giwirinnu handaarinni gumaame ikkitannohu handaaraho ikkado baajeette gaammirooti. Konni kaiminni Afrikaho noo rosichi kayinni konninni baxxinnoho.
Afrikaho giwirinnu handaarira lowo geeshsha ajjino baajeetteeti gaammannihu.
Batinye Afriku gobbuwa giwirinnaho gaantanno baajeette xaphoomu gobbansa miinjinni 5 xibbuunni sa“inoha dikkino. Kunino handaaraho mageeshsha illacha ho`linoonniro leellishanno.
Ikkinohurano aantete Afriku ajandase seekkirate ajanna baajeetensaha 10 anga xibbuunni konni handaarira gaama noonsa. Wole widoonni Afriku giwirinnu miinji batinyunni kalaqamu xeeni aana safaminoho.
Xaa yaannara Afriku umisewiinni fultinokki daafaancho gaaze korkaatinni luphiima diilallote dage soorro qarrira reqeccishantanni afantanno.
Kuni sufotenni soorrama hoogiro hasi`nanni guma borreessisa mitiinsitanno. Ikkinohurano baxxinohunni diilallote gade soorro gargadhate haanju latishshi miinja baalunku handaarira lossa hasiissanno. Konni korkaatinni ajandu 2063 kunni aana illacha asse loosanni no.
Baxxinohunni daafo iillishshannokki miinju doorshubba harunsatenni lopho borreessiisate aana loosanni afamannota komishiinercho buuxisiissino. Daafote qara korkaata ikkitino jiroo`mitino gobbuwa qeechinsa kaa`lo assitanno gede Afriku daga xiiwo assitanni no. Kunino xaa yannara woyyino guma abbanni no.
Muli giddono konnira hosanno 41 biiliyoone doolaare afi`noonni. Kuni kaajje sufa noosi yitino komishiinercho xawishshisenni.
Afriku mittimmara fayyimmatenna dagoomittete latishshi komishiinere ikkitinoti Saamaate Sosiima xawissino garinni; Afriku mixidhinota lopho seekkidhanno gede dagase fayyimmaranna dhaabbanno sagale shiqishateno illacha uytara hasiisanno.
Konni garinni Afriku mittimma konni kaiminni baca loossa gumultanni noota komishiinercho coyidhino.
Baxxinohunni Afrikaho nooha fayyimmate akata woyyeessate Afrikunniha meedikaale ejense uurrinsanni hee`noonnita coyidhino.
Tini uurrinsha baxxinohunni Afriku daramaano noonsa fayyimmate safote latishshi qarra tirate luphiimma looso loonsanni hee`noonni yitino.
Konni gobbaannino hude heedheenna lophote daafira coyi`ra dandiinannikkihura hude gargadhate dandiissanno mixo qixxeessine loosu aana hosiinsanni.
Baxxinohunni taaltino sagale tuqqanno doogo injeessate dandiissanno kaa`lo assate luphiima millimillo assinanni afammanni yitino.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Ammajje 3, 2014 M.D
