Shoole kilo widoogge qeellete sumuda massitanno doogoshoolunku raginni addi addi uddanonni biiffino mannira biinfille leddino.
Duuchunku afoonsanna sanonsa maasketenni foxxoodhitino. Wolu barri gede kaameellate raqaxi dileellannno. Ragu ragunkunni leellannohunna macciishamannohu annuwu ejjeetto biinfillena guweenyu hurgummeeti
Konne wolaphote sharrantu bareedda footo uddidhino wedelli gaamo gaamotenni tantanante annuwwa guwissanni faarsitanno. Wole widoonni addi addi daganna dagoomi uddanna uddidhino wedelli bareeddate su’ma woshshitanni;annuwinsa gede urde gamaxxanni geeraartanno. Sumudu mulira shiqqi yinanni wote hundi bareende qulli yitanansa wonqo amadde urde kolishsho doogo aana gamaxxanni geeraartanna la’nanni honsoonni barraati Dotteessa 27.. annuwwu ejjeetto geeraarshinna areendete woxaratto qacce qacce amadde daa’’attanno bissara hagiirrenna bareende kalaqqukkinni gattino yaate di dandiinanni. 4 kiilora afantanno rosu ministere albaanni addi addi faarsonna geeraarshinni tanni yite su’niitanno 80ki diri Ejjeettote barri addintanni biife hosino.
Konni ayyaani aana jajjabba mangistete sooreeyye afantinoha ikkanna 80ki ejjeettote barri aana afaminohu hundi ejjeetto maabari Pirezidante Lij Daanieel Jotte Mesfiini; ‘’gobba gatamara ayirritanno;diiga kayinnishotate;gobba diigantannokki gede xaa ilama annuwu kakkalo heddanni halante loosa hasiissanno’’ yaanni sokka sayisino
‹‹Itophiya giddo agurrena kalqete albisaanote yinoonni Ameeriku gedee gobbuwa giddono qarru noolla’’ yiinohu Lij Daanieel Jotte; Itophiyu giddo noo qarri hidhinoonni giddoyidi hemaanonniiti yino. Gobba hembeelantanni noohu xibbeenna tonne /110/ miliyoone daga giddonni miteekke kume wo’mannokki cancishaano bissanniiti’’ yino. Kurino woxunni hidhinoonni bissaati yaanni ledino. Konne hunate kayinni xa Itophiyaho noose kaayyo mittimmatenni uurra calla ikkitinotano buuxisino
‘’Biilloonyu aana noore busheessa Itophiya busheessate’’ yinohu Lij Daanieel Jotte;qarrubba tira dandiineemmohu hemetenni xeerti’ne ga’labbi yine hedatenni ikkinota lede xawisino.
Addis Ababu quchumi gashshooti lekkisaancho Kantiiwa dukko Adaanech Abeebetiise widoonni; horrate Xaaleenu Adiwu aana iillitinosi qeelamme adhate 40 diri qixxaawo asse dayirono bareeda Itophiyu Ejjeettonni wirro qeelame fulasi kayissino.
Gobbaayidi horraanchi Itophiya diigate hattenne yannara olu uduunne calla ikkikkinni;daga beehate sharre sinqisi’rinoho yaatenni qummeessitino. Sirchunna amma’notenni babbadatenni daga mimmito itantanno gedeno assate loosono loose saino. Bareedda Itophiyu Ejjeetto kayinni tenne sharrensa huwatate yanna di adhinonsa. Mittimmatenni uurratenni itophiyu Afrikaho callicho wolaphitino gobba yiisiissino. Xaa ilamano haxonsa gotti assite hadhanno gede waaga baattino yitino dukko Adaanechi.
Ledoteno dukko Adaanechi ‘’qeellete fushshitino hattenne hayyo,hattenne egenno hettenno huwattonna baqqeenyaragi’ra hasiissannonke’’ yaatenni huwachishshino. Konni daafira xaa yannara Itophiyu daga mittimmatenni uurra hasiissannono yitino. Tini ilamano Ejjeettimmate dhagge borreessiisa hasiissanno yaatenni sokkaseno sayissino.Itophiya konni ayirrinyira iillishshino bareedda annuwinkeranohasiisanno ayirrinye aa hasiissannotano ledatenni.
Yaareed Geetaachew
