Addis Ababa:- Sidaamu Qoqqowira laalchu dirinni sa’u honse agannanni 3 kumenna 500 toone Abukaadote laalcho qinaabbino Agro Industirete Paarkera shiqishatenni 1.1 miliyoone Doolaare eo afi’ra dandiinoonnita qoqqowu Irshunna kalaqamu jiro latishshi biiro egensiissu.
Biirote sooreessi Kalaa Memmiru Moke Itophiyu Pireesete Uurrinshara xawisino garinni; qoqqowoho sagalete wowe buuxisiisate dandiissannore gidenna rumudda hala’ladunni laashshatenni sa’ne dikko lainohunni bununna abukaadote laalchuwa batinyunni laashshate illachunni loonsanni leellinanni.
Qoqqowoho bununni aanchite abukaado ekisipoortete laalcho ikkase coyi’rinohu sooreessu; xaa yannara 21 kumi ali hekitaare baatto aana galu kaashshi hee’rasi xawise; 8 bixxille 5 miliyoone ikkitannota abukaadote chigginyuwa qixxeessate loosi gumulamasino huwachishino.
Kalaa Memmiru xawishshi garinni; qoqqowoho amandoonni laalchu dirinni 10 kume toone abukaadote laalcho agiro industirete paarkera shiqishate mixi’ne sa’u honse agannanni mitte doyichonni calla 3 kuminna 500 toone ali laalcho shiqisha dandiinoonni. Konninnino 1 bixxille 1 miliyoone Doolaare eo afi’ra dandiinoonni yiino.
Qoqqowoho abukaado batinyunni latisate wolqa heedhurono baalunku laalchi agiro industirete paarkewa calla eannokkitanna wole qooxeessuwa dikkora shiqqannota noo gedeennino ekispoorte assinannita qummeesse; gibrinnu gede dikko shiqqanno laalchuwa qarunni abukaadotenna bunu latishshi aana illacha assine loonsanni leellinannita xawisino.
Qoqqowoho abukaadonna bunu 19 woraddara lattannotanna loosi’re galinohuno baxxinohunni abukaado woyyaawino sirchinni sirsiisatenni woloota qooxeessuwara iillinshannita qummi asse; xaa yannara lee abukaadote sirchuwa dhaaddotenni halashshate looso gumullanni leellinannita egensiisino.
Laalchuno bununni aanche agiro industirete buru uduunnichimmanni shiqanni nooha ikkanna;konni kaiminnino qoqqowoho baxxinohunni Yirgaalamete qinaabbino Agiro Industirete Paarkera abukaado qineessitanno faabirikuwa kiiro 3 iillasenna bura zayte kalqete dikkora shiqishate aana noota qummeessino.
Xaa yannarano 172 kumi hekitaare bunu kaashshi afamanno yiinohu soreessu; konni giddonni 149 kumi hekitaare aana afamannohu laalcho aa dandaannoha ikkasi coyi’rino.
Konni dirinnino qarunni 40 kume toone buna mereerima dikkora shiqishate mixo amandoonnitanna xaa geeshsha noo ha’rinshonnino 37 kume toone bunu laalcho gamba assate loosi gumulamino yiino.
Sai laalchu dirinni 25 kume toone buna mereerima dikkora shiqisha dandiinoonnita qaagiisse; laalchu sa’u taalo yanna ledo heewisiinsiro 12 kume toone ali lexxo leellishinota qummeessino.
Bunu laalchimma hekitaaretenni 9 bixxille 8 kuntaala ikkite noowiinni 11 bixxille 04 kuntaali widira iillishate loosi gumulamasino coyi’rino.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Dotteessa 2, 2017 M.D
