Saihu 3 diri giddo yaano soorro daggara albaanni 27nna hakkoy ale ikkanno dirrara gobbanke kade gashshinohu HWHT (IHADEG) gashshooti daganke akkimale miicenna kade gashshino. Gashshoote massagginoti HWHT gaamo baxxinohunni gobbankera duuchunku qooxeessira yaa dandiinanni garinni daganna dagooma ga’retenni, gosatenni, boosaallunni hattono amma’notenni babbaddanni ku’u ko’oye giwanno, mimmito huluullamannonna xiiwanno gede assatanni babbadamooshshu mada tugge sa’ino. Ecci! Sa’u yuummo?! Cingiinsanna mereeroho fincitino jawaawurrisanno ayyaani Itophiyunni goofinokkita deameetina sa’o xa’mi’reemmo!! Xa kayinni mucci yaate arra kiidhanni afamanno.
27 diro wo’ma kadamansa caacceessitinonsari wo’manti gobbanke dagano soorro hasidhino daafira HWHT yinanniha kakkachanna xaa yannara IFDR Dagate riqiwamaano amaale mine cancishaanchoho yinoonniha foxxoore amade qarrisino diina haxosenni dirrisse hoo’litino. Biilloonyeno angasinni haa’neenna tenne gobba ninkella gashsha hoongummoro diinge hunneemmo yitanni dubbo e’e mootimmatenna dagate aana ola fantino.
HWHT (IHADEG) gobbankera dagate sharronni soorro daggeenna biilloonye agursiinsasi geeshsha dagannita mannimmatenna dimokiraasete qoosso kadanni, gobbate jiro mulqanni, gashshoote’ya gibbannoreeti yee huluullamanno qansoota usuranni, shaanni, sutanni, qaaranni, hattono gobbansanni agurte darante fulte hadhanno gede gadachanni saino kakkachaati.
Hatte yannara aju akkali kadamino, miicamino, oosonsa hooggino ayiddi; ayiddensa hooggino ooso kiirotenni kulle tunqannikkite. Qansootu mundee du’nantinokkiwi, mine minensa ikko gudumaaleho fushshinanni shinoonnikki yanna dino. Insata shaate hayyo badannori hee’riro maaxxe maaffe assaadansaati. Mitto mittonka xinqinanni ikko mitteenni gamba yinowa shakki assine shaatenni aleenni lubbotenni heedheennanni giira aanaho qasanni giire buluushshinorino bacareeti.
Konni garinni HWHT iillishino barshenni ile annasi lubbotenni hooginohu ledo keeshsho assinoommo. Sai gashshootinni ayiddisi aana iillitino hilo hiiqqamino wodaninni, wi’lanni hindiiddi’ranni xawisanno. Togoonni gawajjantino maatenna qansoota gobbankera afantannorenna diro du’ma hindiiddonsa duntanni heedhannore minu kiironsa. Cancishaanchu HWHT manninke aana iillishe sainorino ikko xaano iillishanno noo barshe konneeti yine manchi beettiwiinni agadhinannikkite.
Kalaa Niguse Na’usha yaamamanno. Ilame lophinohu Haweeli Woradira Sooyyaama yaamamanno addi baseraati. Xaa yannara hee’rannohu kayinni Hawaasi quchumiraati.
Sidaamu daga seeda dirrara kadotenni fulatenna wolambinatensa buuxi’rate sharrantanni keeshshitino. Ikkollana wolambinatu daafira base basente daga harissanno sharro makki’re giwannohu HWHT; duuchu handaarinni xa’mo kayisinoha, huluullosi xawisinoha, hedosi uyinoha, latishshunna danchu gashshooti hasiissannoe yiiha, gashshootu harinsho di injiitinoe yiiha baala usuranni, shaanni keeshshinoti ayerano xawoho.
Gobbankera 1994M.Dra hatte yannara Sidaamu zoone; xaa yannara kayinni Sidaamu dagoomu qoqqowira Haweeli woradira baxxitino base Looqqe yinanniwa kalaqaminorinni ile annasi lubbotenni hoogino. Annisi wolootu Sidaamu ejjeetto gede sharramanni keeshshino. Sharrote fultino dagaa ledo Sidaamaho ille fa’nitanno gede sharrama hasiissannonke yaatenni sharrote fuli yannara kalaa Niguseno ledo fulinota coyi’ranno. Barra Onkoleessa16/1994M.Dra ile annasi HWHT qodhaanonni lubbotenni hooginohu kalaa Niguse; hakko barra kalaqaminore qaaganno woyte techono hedosi xawisa dandaa hoogeena illesinni hindiiddo kutta dirritanno; ikkinori lowontanni mararssannonna shagaggiisannoho yaanni coyi’ranno.
Hakko barra Looqqe keeraanchu dirira angansara darcho calla amade fulino manni giddonni gooffinori mereerinni annisi lubbamino. Ola fantu gedensaanni anino wolootu ledo xoonqe qooxeessaho badalate giddo maaxammummo gedensaanni huluulliseennanke filiqqi yine hinge dangeemmo woyte shitino manni reyishsha jawa ayisuuze kaameelira gamba assite duuntinoha la’nummo. Masillaambummo. Reyinohanna gatinoha badate lowontanni shetto ikkinke. Tenne giddo anna’yano shinoonnita buuxummo.
Hakkiinnino maatenke gooffinonkeri marre reyishsha adhate xa’minummo yannarano ninke aanano iillitino hilo jawate. Hakkiinnino wi’lummoro ho’litannoe daafira cince kae mare anni’ya reyishsha uyitannoe gede huucci’rummo. Hakkiinnino wi’lineemmotano ho’lite reyishshasi hasidhinanniro isi ila ikkitinoonniri gamba yitine dagginirooti adha dandiitinannihu yiteennae maate woshshi’re mare huucci’re farrameeti anni’ya reyishsha duunnoonni reyishshi giddonni adhoommohu yaanni coyi’ranno woyte halaalinta manchi beetto ikkine kalaqamate dadillisanno coyeeti giddoonni macciishshamannohu.
Hakkonni gedensaannino reeshsha adhe wi’lano ho’linoonnisi daafira qaera iillishi’ri gedensaanni raarete huuro macciishshinota qaaganno. Ile annasi hoogasinni mini maate gede mittiinsannori tuncu yinosi. Hatte yanna gashshooti lowo geeshsha mitiinsinohanna gadadisinohano ikkiro xaa yannara kayinni annuwinke sharro gumulamasenni hagiirraamoho yaanno kalaa Niguse. Daganke wo’munku madidhino, dadillitino, shiidhinote.
HWHT (IHADEG) gobba gashshi yannara coyi’ra, hedo xawisa, xa’mo kayisa didandiinanni; xissiisi’ne, madi’ne hee’nenni macciishshaminore xawisano didandiinanni; xa’minoonniti xa’mo garaho. Kayinni dagate xa’mora dawaro qola giwate yine lowo manna gawajjinoonni. Hatte yannara iillitanni sa’u gawajjo kulle ditunqannite.
Xaa yannara kayinni gobbankera danchu gashshooti no. Xa afi’noonni kaayyo jawate. Dagate xa’mora dawaro qollannite; hasi’ni gede hedo kaysa dandiinannite tini yanna. Konnirano albi gashshooti ledo heewisiiseemmo woyte badooshshu lowoho yaanno Niguse.
Hatte yannara Sidaamu manni mootimmanke galcharaati yiteeti shitinonsahu. Kayinnilla daga uminsa umonsa gashshate xa’mo kayisse angansara shama darcho amadde, gonfa qodhite mullicho angannilla fultino; keeraano mannaati fultinowa gooffinohu; hatte yannara diri’ya 22 ikkierono ikkinorenna assinoonnire qaageemmo.
Hatte yannara manninke aana iillinshoonni barshe ninke maate gede kayiseemmo woyteno bayi’ra rodoo’ya kalaqaminorinni masillaabbe ubbe umose ga’nite gawajjantino daafira bisu xe’ne kalaqanteennase mini giddooti heedhannohu. Anino techo geeshsha amadese badadanniiti noommohu. Hakkonne calla ikkikkinni hedeweelcho ile annanke hoongoommo daafira rosonke garunni harunsate didandiinoommo. Hatte yannara lamala kifile rosaancho ikkummorono kalaqaminoerinni rosi’yanni xiiwe ha’rate shetummorono anninke dhagge afino manni mitu mitu kaa’lannae roso’ya gudammora dandoommo; labballunni albaanni noommoha ikka’yannino mini maate amade gamba asse massagate annimma ane aana ubbino.
Roso’ya xiiwe 10ki kifile maatrike fonqolame 3.6 guma abbummorono qixxaawote rosi mine eate hasi’rummorono ayi ka’lannae mare jeefo ganeemmo yaannohunni mure agure Hawaasi fayyimmate sayinse kolleeje e’’e roso’ya dippiloomunni gudoommohu. Mittichu rodii’yano konni garinni diqarrammeemmona atino rosokki xiiwi yee agure gobbate gargartote olanto ikke ha’rino. Hakkiinnino ani roso’ya gudummo gedensaanniiti agure higinohu.
Xaa geeshshano ikkiro anera woroonni noo oosiichi nooe wolqanni irkisanni noommohano ikkiro mitiimmate giddonni fultinoki garaati noohu; tini duucha saihu HWHT kadote gashshooti kalaqinonke qarraati. Manninke miicamino, ganamino, usuramino; annanke danotenni hoogankenni maatete gede jawa mitiimaati kalaqantinonketi. Ikkollana hatte yannarano ikko albaanni manninke seeda dirrara xa’mi’ranninna kayisanni keeshshino xa’mo gobbankera soorrotenni dayno gashshootinni dawaro afidhino daafira tashshi yaannoe yaanniiti macciishshammesi xawisannohu.
Daggino soorro danchate. Lowo manninke mundee du’nanteenna; miqichinsa hiiqqameenna; lubbonsa kakkalte abbitino gashshooteeti. Konne kayinni mininke gede calla ikkikkinni dagankenna gobbate gede assine la’ne gobba tenne garunni massangiro danchaho yitanno hedono nooe yaanniiti coyi’rannohu. Sidaamu gede duuchunku shii’noommohano ikkiro daynoha dancha gashshoote alinni eeli geeshsha halashsha dandiiniro goo’ro fulleemmo yitannoti hedo nooe yaanno kalaa Niguse.
Looqqe Goofo Qaaggo
Bakkalcho Woxawaajje 27/ 2013 M.D
