Gobbate gede xaaddinota rosu hiiqqamme sissate mootimma addi addi istiraateeje kalaqqe sharro assitanni afantannoti addaho. Handaaru aana kalaqamino qarra ittisatenna guma abbate sa’u dirrara deerra deerranko jawaata sharro assinanni keeshshinoonniha ikkirono; hasi’nanni soorro daggino yine afoo wonshine coyi’ra dandiisannori ajanno.
Gobboomu deerrinni rosaanote guma woyyeessatenni hananfe rosiisaanote dhuka bowirsate xiinxallotenni irkisamino garinni loonsanni keeshshinoonniha ikkanna; balaxote rosino rosu hiiqqammera kaima ikkasi ammanne ilalcha tunge loonsanni hee’noonnita addi addi buenni fultanno mashalaqqe buuxissanno.
Sa’u lamalarano Sidaamu qoqqowira 4ki qoqqowu rosu songo harinsoonni. Bare rosu islanchimma deerra woyyeessate aana illachishshinota ikkitanna baxxinohunni rosu hiiqqammera kora ikkinore bande mala abbate aana handaaru bissanna egennaammi ledo kaajjado hasaawa assinoonni.
Itophiyu Pireesete Uurrinshano dargaho leelte hajote aana mite mite handaaru fullahaano hasaawissinoha ikkanna; Hawaasi rosiisaanote rosi kolleeje rosiisaanote latishshi handaari diinenna qaru diinete riqiwamaanchi Dokter Nigaatu Tuaashehu coyi’ranni; Sidaamu qoqqowi garinni rosu hiiqqammera kora ikkinore xiinxallotenni bande qaafo adhinanni hee’noonnita qummeessanno.
“Sa’u sase dirrara assinoonni xiinxallonni bandoonni guma kaima assatenni balaxote rosi aana jawa foonqe hee’ranna, rosiisaanote dhukino bikkaminoha ikka gumu ba’’ara korkaataho” yaanno Nigaatu (Dr).
Balaxote rosi aana qaaqquulleho safo tugate ikkadda rosiisaano hasiissanno yiinohu dokter Nigaatu; qaaqquullu ikkaddanna afi’ra hasiissannonsa roso yannatenni afidhe kaajjite ha’ra dandiitannohu ikkadda rosiisaanonna qineessaano heedhurooti. Konnira Hawaasi rosiisaanote rosi kolleejeno balaxote rosi aana 12 kifile gudduhu gedensaanni rosu ministere fushshitino amanyootinni ledote kolleeje umisenni fushshitino mixo garinni 1 diri qajeelsha tajete woraqati deerrinninna 2 diri qajeelsha dipiloomunni uyitanni afantannota egensiisino.
Ikkadda rosiisaano batidhanni hadhu bikkinni heewisamaanchimma kalaqantanno; heewisamaanchimma kalaqantanno woyte qole ikkadimma lexxitanno; rosiisaanote ikkadimma lexxitu kiiro kayinni rosaano rosate hasatto lexxitanninna gummaa’mitanni hadhannotaati dokter Nigaatu xawisannohu.
Rosu base injiitinotanna xawado ikkitanno woyite rosiisaanono rosiisate aana ikkadda ikkitanno gedenna rosaanono hagiidhite rossanno gede korkaata ikkanno yiinohu dokter Nigaatu; rosu mini safote latishshi guutinoha ikka, kakkaooshshu noonsarinna ikkadda rosiisaano heeranna deerra deerranko qeechansa garunni fula dandiitannori rosu massagaano kalaqama Sidaami giddo noota rosu hiiqqamme sissa dandiissanno yitanno hedo worino.
Rosu hiiqqamme sissate hajo baalanka la’anno yiinohu kayinni Hawaasi rosiisaanote rosi kolleeje layinki diinenna rosiisaanchi kalaa Birihaanu Majeho. Konni aana fullahaano eeli geeshsha dirrite noonsa egenno mucci assite loosanna qarru kaimi aana xiinxallo assite tira hasiissannota coyi’rino.
Hawaasi rosiisaanote rosi kolleejeno kolleejete qajeelte fultanno rosaano ikkadimmatenni fultanno gede assa hasiissanno yaannohu kalaa Birhaanu; rosiisaano garunni qajeelsitannotanna rosu yanna hafanfartannokki gede kaajjado qorqorsha assa, rosoho hasiissanno waacono wonsha agarantannota xawisanno.
“Xaaddinota rosu hiiqqamme sissate rosiisaanote dhuki gatamarshi, rosiisaanote rosu illachinna rosaanote maate oosote uyitanno harunso aana illacha tungiro woyyimma dagganno yitanno hedo nooe” yaannino qummeessanno kalaa Birihaanu.
Hajote aana Sidaamu qoqqowi aantaanchu pirezidaantichinna rosu biiro sooreessi kalaa Beyyene Baraasihu isi widoonni; qoqqowu safamihu gedensaanni illacha tungoonni hajubba mereerinni umihu rosoho yee; handaarunni la’noonni qarrubbano xiinxallotenni bande leeltino foonqe aana sharro assinanni keeshshinoonnita coyi’rino.
“Rosu loosi mitteenge calla guma la’nanniha ikkikkinni sufino garinni loonsanni sufino guma la’nanni ha’nanniho” yiinohu Biirote Sooreessi;xaa geeshsha hixamanyine loonsoonni loossanni dayino gumi hagiirsiisannoha ikkinota qummeesse; albillitte loonsanniri haammatu mini loosi agarannotano di daheessino.
Shoolki rosu songo aana leellinohu Sidaamu qoqqowi pirezidaantichi kalaa Desta ledamohu assino hasaawinni ; Rosu hiiqqammera kaimu eela safote aana ikkinohura daaimu rosi aana shuqunne loosa hasiissannota huwachishe; rosiisaanono umonsa ledde qajeelsatenni insaneetonsa ikkadda assa hasiissannonsata huwachishinno.
Xaa geeshsha assinoonni sharronni maareekkamino gumi jawaattino sharro gumaati yinohu pirezidaantichu; aantete rosu minna rosatenna rosiisate injiitinota assate loosi kaajje sufannota buuxisino.
Rosaano rosse gummaa’mitanno gedenna rossinore hegersitanno gede amaalanna harunsa ila ayidde lendanna rosiisaanonna baalanta dagoomu bissa qeecha ikkasi huwachishinohu pirezidaantichu; mootimmano noo jiro gaante rosu looso irkisa hasiissannota duu’re worino.
Sa’u lamalara Hawaasi quchumira harinsoonni Sidaamu qoqqowi rosu biiro 4ki qoqqowu rosu songo aana IFDR rosu minister dieeta dukko Ayyelech Isheeteta lendanna qoqqowunna zoonnate jajjabbu loosu sooreeyyenna deerra deerranko afantannori rosu loosi bissa afantino.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Sadaasa 10, 2017 M.D
