Amaalammetenni gobba kaajjishate harinsho

Amaale mitte gobba giddo gobboomunnita ikkitino hajubba aana hedote badooshshi, poletiku hi’naanchimmanna sumiimmete hoonge kalaqantanno yannara sumiimme kalaqate assinanni harinshooti. Gumaame ikkitinota gobboomu amaalamme harisate qara hajubba ikkitinori giddonni mitte amaale assinanni sirnyubba filatenna sirnyootu aana sumiimmete iilla ikkitinota kullanni.

Konnirano Itophiyu gobboomu amaalammet komishiine lallawunni uurrinsha ikki yannanni hanafe haammata loossa loosanni leellanno. Addis Ababahonna Dirre Daawu quchumi gashshoottara, Sidaamu, Gaanbeellu, Benshaanguli Gumuzi, Harerete, Affaarete, Sumaalete, Mereerimu Itophiyinna Wodiidi Itophiyi qoqqowubbanni sirnya gamba assate looso seyino garinni loosa dandiinota egensiisino.

Komishiine Wodiidi Galchimi Itophiyu daga qoqqowi giddo dagate riqiwaanonna hajo la’annonsariwiinni sirnya gamba assate amaalamme bare Bongu quchumi giddo hanafisiisino. Birra 30 geeshsha harinsanniti sirnya gamba assate amaalammete bare; qoqqowoho noori 57 woraddanna quchumu gashshootubba giddonni filantinori 2 kuminna 200 ale ikkitannori babbaxxitinori daga riqibbe beeqqo assitanni leelitanno.

Kafu zoone Xello woradinni daddalu loosi daga riqiwe barete leellinohu kalaa Sahile Gebresillaase xawisanni; hasaawunni, amaalammetenninna shiqe heyyeeyyamatenni tidhamannokki qarri dino. Itophiyu batinye kiphotenna sumiimmete hoonge yanna sayissinoha ikkollana kayinni dihasiisannosenkanni. Konnira korkaata ikkinohuno eela noori dagate bissa heedhanni noo heeshsho akatinna heeshshonsa garira shiqqe hasaawa dandaa hoogansanniiti.

Konnirano mootimma dagate qarri tidhamannohu amaalammetenni ikkasi ammanatenni qansoota babbaxxitino qoqqowubbate basenni gamba assatenni tenne amaalammete bare qixxeessasera galatasi aanni kalaa Sahile; tenne amaalammete barera dagasi riqiwe beeqqo assasinni hagiirraamo ikkasi qummeessino.

Kalaa Sahile xawishshi garinni; daga giddose leellitannota dagoomitte, ikonoomete, poletikunna babbaxxitino qarrubba tidhantannose gede jawa hasatto noose. Harunsiteno qoqqowu daga qarrinsa aana mittimmatenni amaalantannota, ikonoomennitinna dagoomitte xaadooshshi kalaqamanno yite ammantanno.

Kafa daga woloota qooxeessubba ledo taale latate xa’mo kayissanno. Lawishshu gedera Kafunna qooxeessisi kalaqamu jironni jiroo’minoha ikkollana qansootu tenne jironni horaameeyye ikkitanni nooha di’ikkino. Tenne amaalammete harinshonni qoxeessaho leellitanno mitiimmubba baala tidhanteenna Itophiyaho keerunna latishshu daannota wo’munni amanannota leellishino.

Beenchi Shekko zoone Miizaani Amaani quchumi dagoomi massagaancho ikkatenni amaalammete beeqqo assanni leellannohu kalaa Shaanqo Gakiinasi qummeessanni; dagoomu badhera qole annuwisi sayisinoha heeshshote dana laiha ikkiro haammata mitiimmubba kalaqantino. Itophiyu dhagge giddo yanna yannantenni mitiimmubba qalaqantanni keeshshitinoha ikkirono hasaawunni tidhantanni keeshshitino.

Adwu oli yannarano gobba horrantu woyte annuwinke gobbate giddoydi mitiimmubba haawiitto qolte aguratenni gobbate gaaddino. Tini amaalammete harinshono faajjetenni xa hee’noommohura yannate garira hasiissannota ikkase hi’noonti yinannikkite yaanni kalaa Shaanqo; mootimmano ikkito qodhote sharrora e’ino wolqa gobbate keere, baxille, mittimma buuxisiisatenni dagganno ilamara keeraabbinonna miinjunni lophitino gobba sayisate mudhitinore ikka hasiissannonsa yaanno.

Kalaa Shaanqo xawishshi garinni; konni garinni gamba yine mitiimmubba tirate doorsha kaajjisha bitimunna hanqafaancho keere abate noosi qeechi jawaho. Konnirano gobbate hajo baalunku hajo ikkitino daafira mootimmano, hettisamaano poletiku paartuwa, qodhote sharro giddo leelitanno gaamono seeru caali woroonni ikkite mittimmatenninna wolaphotenni amaalamatenni hedote badooshshe hasaawunninna heyyeeyyotenni tiratenni ge’ino gobba ilamate sayise sa’’a dandiinanni.

Ilama sa’uro ilama riqiwantanno daafira ninkeno sa’neenna wole ilama riqiwamase digattanno.

Kipho heedhuro lubbo hooga, miinju daafamme, gobbate dona hunanna wolootuno haammata mitiimmubba kalaqamansa digattanno. Tenne amaalammete harinshonnino ragu ragunkunni mashalaqqubba daansa gattannokkihura kuri mashalaqqubbanni ka’’atenni gobbate keere buuxisiisa qansichimmate qeechaati yaanni kalaa Shaanqo huwachishino.

Barete beeqqaano gobbatenna dagate yawo noonsare ikkasinni Itophiyu dagara injiitinore mittimmanna aanamme kaajjishate dandiissanno sirnyubba fulo assa hasiissannonsata kalaa Shaanqo coyi’rino. Shekka zoone Geeca woradi Andiraachu quchumi seenne riqibbe beeqqo assitanni leeltinoti baabba Sennayiti Yawudo ise widoonni; baxxinohunni baadiyyete qooxeessira afantannori haammatu seenni aana jifo iillitannonsa; kuri mitiimmubba tidhantanno gedenna birqiiqa heedhinota Itophiyu mittimma buuxisiisate amaalamme horo afidhinota coydhanno.

Ninke Itophiyu daga giddoydi mitiimmubba heyyeeyyamatenni, gobbayidi diinnanke hawaqate mittimmatenni assinanni keeshshinoommo mittimmanke techono ledatenni giddiidinke qarrubba amaalammetenni tiratenni ilamate mitte Itophiya sayisa agadhitannonke yitanni baabba Sennayiti qummeessitanno.

Baabba Sennayiti; amaalammete barera beeqqaancho ikkite babbaxxitino dagoomu handaarranni riqiwantino bissa hallanya ikkino sirnyinni fulte sumuu assitannonna mittimmannire ikkitino sirnyubba kayisa noonsa yitanni hedose wortino.

Demmellaash Demmeqe

Bakkalcho  Birra 28, 2017 M.D

Recommended For You