Tittiro
Anfinte gede muli yanna kawa gobbate deerrinni nadaajete waagi luphi yino deerrinni lexxanni afamanno. Konninnino seeriweelu nadaajete daddalinna bainchu assooti hala’lanni dayino.
Konni alba seerasi agadhe basesira gumulamannohu nadaajetenna beenzilete daddali xaa yannara fajjinoonnikki basera wole yannani aleenni hala’lanni dayino.
Quchumunni kayisse baadiyyete geeshsha gola golanko nadaaje seriweelo doogonni hirtannorino kiirre ditunqannireeti. Sagalete mini,shaqaxu suuqqa,gallanni mini buuyyonnihano ikoo qorqorronnihu,doogimaru baalu xuxxulu nadaaje seerimale hirranni battala ikkitanni daggino.
Konne calla ikkikkinni nadaaje beenkanni basera luphi yee leellannohu bainchu assooti dagate aana jawa hekko kalaqanni afamannota Itophiyu Pireesete Uurrinshara hedonsa uyitinori mite mite Hawaasi quchumi teesaano coyidhanno.
Su’mansa xawissinokki teessaano coyidhanni; Soodimaro fulle nadaaje beenkanni mereershira aantenke agadhine dirammeemmo; ikkollana sa’e sa’e gede’nite dagginnori kaameella mereeroho e’e wonshidhe harate akati no; konninni lowo geeshsha tultaamboommo yitanno. Hattono nadaaje beenkanni mereershinni afi’ra didandiinoommo; korkaatuno seeriweelo daddalaanoraati balaxo uyinannihu yitanno koffeenyansa uurrinshankera kultino teessaano. Konninnino doogote xuxxulloonnitaati dikki’rate gadachammoommohu yite mite mite teessaano; doogimaro fultu nadaaje seerunni xorshi’nanni gede assate widoonni foonqe kalaqantinota qummeessitino
Uurrinshankeno Hajote aana oqqowu daddalunna dikkote latishshi biiro hasaawissinoha ikkanna;biirote sooreette dukko Selaamaawiti Makuriti, “nadaaje hirate fajjo uyinoonnihu beehaano mereershuwaranna xuxxulu daddalaanora callaati. Xuxxulu daddalaanora fajjo uyinoonnihuno beehachu nookki qarqartoranna beehachunni 20 KM ale xeertidhino qooxeessubbara callaati” yitanno. Sooreette togo yitolla ikkinniina Nadaaje beenkanni uurrinsha albaanni kaameellanna xexxerrisuwa dirante agadhite heedheenna laastiketenni doyissitanni hirtannori noota la’’a haaro dikkitino.
Kuni adda ikkinota kayissanni biirote sooreette; fajjinoonninsari gobbaanni nadaaje darga baalaho hiramate akati leellannota kayisse;qoqqowoho hala’le leellannoha seeriweelo daddalo gargarate qoqqowunni kayinse woraddate geeshsha qorqortote gaamo uurrinse loonsanni hee’noonnita egensiissino.
Hawaasi quchumirano baalante sinu quchummara nadaaje seeriweelo doogonni hirantannokki gede assinoonni yitinnoti sooreette; sa’u sase aganna giddo seeriweelu nadaajete daddali aana bobbakkinore 18 kaameella, 8 dhoqqidhoqqenna 5 baajaajja beehachunni xorshi’rate wo’naaltanna amande seeru qoricha sayinsoonnita xawissino.
Xaano ikkiro qoqqowoho seeriweelu daddali hala’le leellannoha ikkasinni tenne ikkito ittisate gaamo uurrinse seeriweelo daddalaano amadate loosi kaajje sufannota buuxissino.
Beehachuwate ledo amadaminohunni leellannoha fajjinoonni yanna gobbaanni xorshiishshannore, hajamaano garunni owaattannokkirenna baatooshshe teknolooje horonsidhe gumultannokki beehaano aana qoricha sayinsoonnita xawissinoti dukko Selaamaawiti; konninnino 5 beehaano aana qoricha sayinsoonnitanna 2 beehaanora qorophishsha uyinoonnita kulte; Seeriweelu daddali ledo amadaminohunni kayinni 64 xuxxulu beehaano fajjonsa adhinoonnita qummi assitinno.
Xaphoomunni Sidaamu qoqqowi giddo 60 nadaajete beehaano nooha ikkanna kuri giddonni 56 beehaano loosu aana afantanno; 4 beehaano babbaxxitino korkaattanni looso uurrissinore ikkansa dukko Selaamaawiti buuxissino.
Seeriweelima yanna yannatenni danase soorritanni daase gargarate assinanni sharro aana xiiwo kalaqqanni nooha ikkirono; ninkeno biirote gedenna qoqqowu garinni uurrinsoonni qorqorshu gaamo ledo halamme addi addi hayyo horonsi’ne kaajjado qorqorsha assinnni hee’noommo yitino sooreette.
Qarunnino konne assoote ittisate teknoloojetenni irkisantino dikkirate hayyo horonsi’ra gadacho ikkitannota kayissinoti biirote sooreette; daddalu amanyoote soorrate wo’naaltanno uurrinshuwanna bissa aana seeru qaafo adhinannita huwachishshino.
Assinanni sharro gummaame ikkitanno gede baalanti dagoomu bissa seeriweelu nadaajete daddali aana bobbakkinore reqecceessatenni qotinkera ikkitanno gede yite sooreette sokkase sayissino.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Birra 14, 2017 M.D
