Itophiyu gobbate gede luphiima dagoomittete, miinjunna poletiku mitiimma sharrantanni, kaayyonna qeelle afidhanninna borreessiissanni afantanno. Baxxinohunni, soorrote gedensaanni nooti lee dirra mootimmate gede batinye mitiinsanno coye sa’nanni, mitiimmano kaayyote gede horonsi’ratenni qarru giddoonni coommado qeelle borreessiissanni afantanno.
Konninnino, mitto widoonni gobbate gede xaaddinota gaancetenna olu ikkitora gumulo aatenni qarrunni sa’inohunni heddanni loossanni keeshshitino; loossannino afantanno. Wole widoonni, qansootunnita dagoomitte, miinju, poletikunna woloottu gashshootunna ga’labbote xa’mubba dawarate dandiisiissannota seeda, mereerimanna harancho yanna mixo amadde loossanni keeshshitino.
Qansootu xa’mo dawarate harinsho baalunkuri injiinoha ikkeenna hodhitisnota dikkitino. Roorenkanni mitto widoonni giddoyidi keerinna amadisiisantinori loosu harinsho qarrubba lowohunni qalxite amadde heedheennanniinti; wole widoonni, gobbate gede Itophiyu gotti yitanno gede hasidhannokki wolquwa babbaxxino garinni xiiwo kalaqqannanna guficho ikkatenni gobbayidi anga worate ikkito kalaqama miinjise aana kalaqqanno xiiwo no.
Ikkollana, kuri gobboomunna kalqoomu mitiimmubba Itophiyu gobbate gede guma gansiisate heddino jireenyu doogonni horontanni gufissasera didandiitino. Miteekkite qarrase batisse hasi’nanni rankenninna bikkinni qaaffannokki gede mini looso leddusero ikkinnina xaa geeshsha noo harinshonni mootimma mitiimmubba hayyotenna egennote aana safante mala uyitanni, gobbate qansooti horo agarsiisse uyine adhatenna gutu horonsiraanchimma massagonni hodhitanni afantanno.
Tenne lamala giddo faajje assinoonnihu guuta maakro ikkonoomete seeri woyyaambe tenne gobbatenna dagate horonna hasatto agarsiisino garinni qarrunni roorre afamatenna sa’’ate egenno xawishshaati. Korkaatuno, Itophiyu batinye mitiimma giddoonni sa’anni jawa qeelle borreessiissanni afantanno tenne yannara wo’ma maakro ikkonoomete (jajjabba miinjuwa) woyyaambe seera gumulo widira reekkamase, gobbate gede hekkote giddoonni noo dhukanna qeelle badate dandiisiissiinota calla ikkitukkinni aantete xaaddanno mitiimmubbara buusa ikkanno dhuka kalaqate dandiisiisannoseho.
Seeru woyyaambe xawishshi aana leellino halaalino konne buuxisannoho. Korkaatuno, xawishshu aana yinoonninte gede; Itophiyu guuta maakro ikkonoomete woyyaambe wodho gumulo leeltinonsari babbaxxitino fooliishshonni gumultanni keeshshitino kalaqamu miinju woyyaambe qixxaawonna mereerimu diri Investimentenna latishshu mixo aana safanteeti.
Konninni, seeru woyyaambe qixxaawo gumulantanno gede sa’u dirra giddo luphiima womaashshu irko gamba assate sharronna yekkeero latishshu halamaano ledo assinanni keeshshinoonni. Konni garinni gumulantino sumimmenna afi’noonni irkonni gobbaanni aantete maakro ikkonoomete woyyaambe umisita ikkitino qara qara qaafonna agarranniti gobboomu horo noose. Korkaatuno, kalqoomu woxu uurrinsha, kalqete baankenna woloottu qara latishshu halamaanonni irkisantannoti miinju woyyaambe qixxaawo Itophiyu miinjira assitara agarrannihu duuchu dani horonna gumi no. Kuni ikkanno gede maakro ikkonoomete seeri woyyaambe, dikkote aana safaminohu gobbayidi woxu soorro bikki amanyoote diriirsate loosi mittoho.
Gobbayidi woxu soorro bikki amanyoote diriirsate loosi kayinni gobbayidi woxu soorro dikkote widoonni gumullanni gede assate harinshooti. Dikkote aana safaminoha gobbayidi woxu soorro bikka buuxisate kayinni shiqishotenna hasattote mereero noota gobbayidi woxu soorro raaqama taashshate kaa’litanno. Eotenna fulote uduunninna owaantubba waaga dikkote halaali ledo taashshate dandiisanno. Baatooshshu bikkaanchi aana leellannoha taala hoogate qarra taashshate kaa’lanno. Konni gobbaanni sufo nootanna ammansiisannota miinju lopho buuxisate waagu lexxo bikka ajishate, gobbayidi investimente lolanke lossatenna gobboomu gobbayidi soorro dhuka lossate jawa qeecha fultanno.
Konni ragaanni agarranni guma afi’nanni gede tenne Biheeraawe baanke “Gobbayidi woxu soorro gashshooti amantooyi wayyaambe” loosu giddora eessitino. Konni gobbaanni kayinni qallote bikki aana safaminoha woxu seeri amanyoote diriirsa, fisikaalete poolise woyyaambe assa, latishshu womaashshi kaayyonna mootimmate asali gashshoote woyyeessa labbino hajubba gumula hasiissanno.
Korkaatuno, seeru woyyaambenni agarranni guma afi’narano hoongarano dandiinannihu kuri hajubba gumulo aana safammeeti. Konni garinni mittu mittunku loosi baalante hajo la’annonsa bissa, qansootu, egennaammunna hajo la’annonsa uurrinshuwa luphiima yawo fulate murciraanchimma xa’manno. Gumulo shiima e’’o noonsa qansoota gawajjitannokki gede worroonni faasho garinni qaafa xa’mitanno. Konninnino wo’ma maakro ikkonoomete poolise gummaa’mara baalunku qeechasi fulara hasiisanno.
Bakkalcho Maaja 25, 2016 M.D
