Sidaamu daga umose gashshate seeda yannara sharrantino. Sharro guma laalteenna la’noonni.
Daga umise umose gashshitannoha; gobboomitte hajubbaranna poletikira annimmatenni beeqqatenna gumulo saysate tantano hasidhanni keeshshitinohu.
Tantano ikka umisenni daga seekkite xawissinota ikkitino.
Albaanni noo tantano Sidaamu daga garunni leellishshannota dikkitino. Xaa yannara kayinni daga umisenni gumultannonna horoonsidhanno kaayyo afi’noonni. Daga biilloonye afidhe wo’mu dhukinni gumulate, qooxeessaho noo jiro seerunna amanyootu noo garinni gashshanna horoonsi’ra dandiitino.
Daga biilloonye afidhu kawa gobboomu hajora gutunni sayinsanni gumulo lainohunni taalo qeecha fultanni no.
Wolootta gobbanke daganna dagoomi ledo taalo adhamooshshenna lao afidhino.
Tenne seeda yanna sharrote harinsho gobboomu deerrinni daggino soorrono kaa’liteenna Sidaamu qoqqowo ikkate hasatto toltino. Qoqqowo ikkatenni afi’nanniti baca kaayyo noota garunni horoonsi’nanni dagoomu horonsi’raanchimma agarranni deerrinni lossa hasiissanno.
Konni albaanni hasi’nanni dangoonni kaayyonna hasattono xaa yannara deerru deerrunkunni wonshinanni hee’noonnita qoqqowu pirezidaantichi sa’u muli barrubba giddo qoqqowoho soorrote kawa loonsoonnita duuchu handaari loossa towaanyo assitinori odeessaanote gaamora farci’rino.
Poletiku ragaanni hendoonniti Sidaamu qoqqowo ikke xaa yannara qoqqowu ikko gobboomu deerrinni assanno beeqqonna millimmora jawa kaayyo afi’noonni. Sidaami qoqqowo ikki kawa Itophiyu poletiki millimmo giddo luphi yee leellanni no yee ammanannota coyi’rino.
Konni gobbaanni dagate ayimma xawisanno bude, balchoomanna sirnyubba leellishatenna egensiisate kaayyono afi’noonni. Gobboomu deerrinni gutunni gumulo sayinsanni hajubba lainohunnino qoqqowo ikkinummo kawa hasiissanno beeqqo assinanni afi’ra hasiissanno qoodano afi’nanni hee’noonni.
Qoqqowu tantano adda ikkitunkunni techo shoolki diro kiirsiinsoonni. Qoqqowu daganna mootimma qooxeessaho nooha jirote dhuka illete leellanno gumi widira soorrate looso illachunni loossanni afantanno.
Kuni loosi kaajje sufara agarranni. Jirote dhuka garunni horoonsi’ra calla ikkikkinni noo jiro gashshatenna gumulo saysate dandiinanni deerrira iillinoonni. Dagano gutunni sumuu yitannonna gumultanno garinni qinaabbino harinsho heedhanno gede agarranni.
Konni ragaanni miinju horaameeyye ikkate harinshono yanna yannantenni woyyaabbanni daggino yine ammannanni. Qoqqowoho noota jirote dhuka garunni latinse miinju widira soorrate dandiisiissannota Istiraateejete mixo qixxeessine dagatenni ledo qinaambe loosu aana hosiinsanni hee’noonniti xawoho.
Konni kaiminni, tayxe dirinni qoqqowoho duuchu handaarinni loonsanni dangoonni loossanni woyyaawu gumi maareekkaminota la’noonni.
Gobboomu deerrinni harinsanniti latishshu millimillono Sidaamirano iillitannota ikkasenni konni ragaannino qoqqowu qeechasi fulanni afamanno. Safote latishshinni, miinjunni, gibrinnunni laalchimma lossate, dagoomitte uurrinshuwa halashshatenni handaaru owaante woyyeessate ragaanni la’nanni hee’noonni soorro albillichono kaajjite suffannota agarranni. Sidaami daga horaameeyye ikkitanni daggino. Afi’nanni horo halashshate albillichono konninni roore qinaawa noose.
Dagate ledo hasaambanninna amaalammanni xe’ne noowa wonshinanni; ledama hasiissannore dhuku dandii bikkinni lendanni ha’rate rosichino kaajjinota la’noonni. Konne buuxate daganniwa shinqe hasaawa calla ikkitanno. Poletiku xa’mo dawaro afidhu gedensaanni latishshu widiraati kamballi yinoonnihu. Latishshu miinjunna dagoomitte hajubba hanqafanno.
Soorrote mootimma daggu kawa afi’noonni kaayyonni babbaxxitino handaarra meessi dhukinni loosanna gumula dandiinoonni.
Dagoomunniti wiinama miinju millimmonna lopho leeltanni no; agarranni deerrira iillate kayinni jawa illacha tunge loosa hasiissanno. Baxxinohunni, loosu bude rosiisa hasiissanno.
Miinju soorro daggannohu loosunni calla ikkinota loosunni leellisha agarranni. Daga woyyaabbinota loosu hayyonna owaante afidhannonna horoonsidhanno garinni loosa ga’ara yine dinye uynannikki hajo ikkitanno.
Halashshinanni hee’noonniti safote latishshi loossa dagoomaho horo aa hanaffinoha ikkirono; gattino loossano gundanni ha’ra agarranni. Sa’u sajjoo dirrara loosantinokki doogga, xalalu anganni way uurrinshuwa, caabbichunna lawinori dagooma horaameeyye assannore sa’u shoole dirra giddo loonsoonnita kulloonni;la’noommono. Konni garinni harancho yanna giddo konni garinni loosa dandiiniro soorro dagankera jawa kaayyo haadhe daggino yine hendanni. Konninni, qooxeessaho nooha jirote dhuka illete leellanno gumi widira soorrate loosi albillichono illachunni loosama noosi. Hawalle 4ki diri qoqqowu safo barra keerunni iillishi’ne; iillishinke!
Bakkalcho Ella 27, 2016 M.D
