“Samundi’nay loonse sangaaggine intanni” yaanno Sidaamu maammaahanni. “Kaaliiqino daffe daafurte hunkiikkinni iti” yee qullaawu maxaafi giddo sokka worino. Hunku xarfa yee fulannohuno wedellichimmate yannaraati.
Wedellimma jawaantete,kaajjilleho,didan deemmo/ma yinanniri nookki cibbamino dhuka eltino yannaati. Tii’u guuntenna wodanaa’ma, bilchaantenna egennote gaarama wedellichimmate giddo no eltooti. Konne cibbamino kakkaooshshe,tenne cibbantino elto hasattotenni wo’mitino yanna me’’ehokka ragunni horonsi’ne gummaamma ikkinoommori? Ki’nenkuranni aguroommo.
Mitowa wedellimmate kaayyo horoonsidhe witiittanna la’nanni wedelli noonte gede yannate aana goxxinori bacaho. Mitootu soorrotenna lophote dodantanna mitootu manni anga calla agadhitannorinna kaaliiqi looso woy waasa iiminni dirrisara agadhitannori bacaho. Baasuno noosihunnino ikko buxichu anganni xoqolenna mulqi’re itate qophaawino.
Hoongu haxo heeshshi assanno. Loosu kayinni haxo dhaawanno. Wodanaamma assanno. Loosoho heeshshi yaa hoongiro heeshshote hekko heeshshi assase digattanno. Adda coyi’rate loosoho heeshshi yinoonnintenni roore buximate heeshshi yaa haxo hiiqqitanno.
Konne ikkina looso mishanna doora daganke giddo mayira batidhu? Roso gudinohu rosu wiinni ayiddira higanno woyite anga hayishshi’re ama shiqishshanno hurbaate agadha mamooti geeshsha suffanno? Heeshshi yine loonsiro kayinni amanna anna woy mootimma agadha diheedhanno.
Roso gude looso hooginohunniti heedhona loosu aana noorina heeshshonsa woyyeessate damooza calla mayira agartannoro leella giwannoe.mootimmate loosi bati’ray bati’re sette saateeti. 16 saate kayinni angankera gattanno. Tenne yanna aana goxa kayinni heeshshote aana gonxe buxima woshshinanni hee’noonnita afa bilchaantete.
Sette saate loossannori 16 saate aana goxxanno. 4 saate loossannorinna yannate hajonni hemantannokkiri Rosiisaanote. Ikkirono gattinota nabbawate horoonsidhanno yinirono; buximatenni hoonge shorrate loosu guwurshu roso rosaanote uyinanninte gede guwurshu loosi hasiisanno yitanno hedo nooe.
DV mudhine gobbara fulate hasatto bacate. Hatti tola hoogguro seerimale doogonni dartaho ubbanna la’nanni. Gobbayidi gobbuwa jiro kaashe woxe ikkikkinni yannate. Yanna jirote, woxeho. Yannate aana gonxe anna,ama,mootimmanna saeno gobba woqasa so’rote. Gobba loosinohalla lossitanno. Buximate duhano doyissi’ne tugate xaano yannanke horoonsi’ne, looso minshikkinni heeshshi yine loosa doorshu nookki hajooti.
Techo tenne hedo borreesseemmo woyte iimi uullanni ka’’e techo noommowa iilloommokkita wo’mu wodaninni kuleemmo. Baadiyyete gate weese kaasatenni hanafe dikkote xoxxoo doyisatenni; boco barra rosanninna bocu barrinni rosanni kaaliiqi kaa’lonninna meessi wo’naalshinni techo loosoho heeshshi yaa gotti assitannota naqqaseemmo.
Yannanke ragunni horoonsi’nummoro ragu baali meessiha ikkanno. Heeshshi yine looso kalaqanna mitowa irki’ne loosa ga’a jirote furduggi assitanno. Baattonke eltinote. Diilallote akati hattonni. Buqqeenkeno baqqiimate. Kayinnilla kakkaooshshu hoongi gawajjanna gede’ninanni hee’noommona konne kakkaooshshenke hiiqqino dhiiga badhe qolle techonni baqqi yaa hasiissannonke.
Mite yannara kalqoomu doogo aana seeda doogo hodhinanni la’neemmo woyite doogote anga xaaxidhe uurritanno wedella la’nanni woyite masisanno. Qarru maati yiniro “loosu dino” yitanno. Konne laooshshe soorra mootimmatewiinni agarantanno fullahaanono qeechansa fulto.
Illenke loosunniti fa’nanturo ragu baali elinoho. Mito woyite duqqa dandaanni hee’re ayirrado duhano duqqino mancho duhano kaa’loheni yiikkinni woxe xa’mi’ranno wedelli dixaadino’ne? adda coyi’rate duqqe noo mancho “Kaa’leemmohena dirrisi’ri” yoommero wodanisi maseenna noosire aanno. Togoonniiti loosu hasattonna kaayyo daggannohu.
Ee,buxima heeshshi assitanno haxo hiiqqante gattanno. Loosoho heeshshi yiinohu kayinni hedeweelcho haxosi gotti asse fenjeejje qaamanni itanno. Konniraati “samundi’nayi loonse sangaaggine intanni” yinannihu. Heeshshi yine loonse gotti yine qaanfanni;qaammanni. Kaaliiqi loosu sano fanonke!
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Dotteessa 10 , 2016 M.D
