Mooticha calla guwisi’ranna ayirrisi’ra,sagada,Zaka fushshanna Haji amma’note hodhishsha assa Isiliminnu amma’no harunsaano mereero qara qara balchoommaati. Iisliminnu amma’no harunsaano roorimankanni Ramadaanu qoorre yannara shooshanqe,shaqqillu,kaa ’lamanna baxillu badooshshensaati. Kuni danchu amma’note balchoomi duuchanka woyte ikkanno gedeno bayiriidi Quraani rosiisanno.
Remedaanu aganira gumullanni Isiliminnu amma’no ikkitubba giddonni qarunni kullannihu “Zeka” sayikki deerrira afamanno bayira amanyooteeti. Kuuni amanyooti Remedaanu agani jeefamanno woyte buxanete uyinanni aamansha ikkinota kuullanni. Zeku Remedaanu aganira barru barrunku gumullanniha ikkirono; Zekatel Fexiri qoorrete goofimarchu aganira gumullanni danchummate loosooti amma’note harunsaano xawissanno garinni.
Iidu hagiirru ayyaanaati;kuni agani qoorre kaaliiqiwa huuccatto iillishi’nanniho. Kawaanni jannate ragi’rate;wole widoonni qoorrete aganira qoorranni woy intikkinni honsanni woyte buxanete meessa intikkinni honsoonniha buxanete fushshaato albinni roore assatenni kaa’lo assanno aganaati Iid Alfexiri agani. Jannate ragi’ranna hoogginore kaa’la lame ragaanni qullaawate.
Woffiima heeshshote deerrira afantanno dagara irko assatenna qatuminohu umisi qoorrete yannara loosannota mite mite hunora kalaqaanchuwinni adhamooshshe afi’rate konne amma’note assoote gumullannita amma’note harunsaano seekkite xawissanno.Zekatel Fexir Hijiru diru kiiro garinni layinki diro hanafaminotano kullanni.
Iid Alfexiri iillasira sase barrubbara albaanni hananfe gumullannihu Zekatel Fexiri Iidu ayyaani barra Iidu sagada fulate albaanni gumullanniho. Mittu Isliminnu amma’no harunsaanchi Zekatel Fexiri gumulate Zeku gede bikkantino jiro aleenni heedhusikkinni mittu barri hurbaati ale tirfe heedhuro Zekatel Fexiri aanno. Kuni elamate.
Remedaani agana qoorretenni keeshshinohu, Iidu feeffatora Zekatel Fexiri gumuliro Iidu barra togoo qarraataamma amade hosa hattonno Sodeqaho qarraataamma kaa’la Isluminnu amma’nowa danchummate looso ikke gumulamanno albisa hajooti. Waayi giira hunannonte gede qarraataamma kaa’lanna irkisa cubbunni keereensitannota maasaalaanchu Mohammedi qullaawu quraani giddo kulanno.
Diru dirunkunni ayirrinsanni Iid Alfexiri ayyaani agani buxanete hexxote waalchooti;amma’note harunsaanora kayinni cubbunni wolaphine kaaliiqa xaandanni albisa aganaati. Bero qoorrete agani 1445ki Iidu ayyaani duuchunku kalqete qooxeessira iibbadu garinni ayirrisame saino. Itophiyu Isiliminnu harunsaano kayinni baxxitinota assannohu mittu addi addi amma’no hala’litino gobba ikkasenni mimmito dandiine ku’u ko’onni amma’no ayirriseenna mittimma gutunni fiixaarranni sa’noonni agana ikkasiisi. Konne dancha assoote ganyenniha assi’ra barru baala kaaliiqa xaandanni Jannatete doogo fii’nanni hee’noonnita leellishshannote.
Iidu baxillaano mimmito baraassannoho. Hooginohura anga hiixattannoho. Iidu ayyaani ayirrisamanno woyite mimmitoho uyinanni baraarshi mittimmanna baxille xawisanno. Ee;Itophiyu dagara hasiisannohu hogoo balchoomaati. “Hawalle iillishi’ne” yaamama shota sokka dikkitino. Baxillu malaateeti.
Amma’note harunsaano gutunni Solaataho kumbuultanno basera ha’rate albaanni qarrantinorira Zakatal Fexiiru kaa’lo assatenni gadachonsa fultanno. Konne ikkinohura qarru giddo noori Iidu ayyaana woloottunninte gede taalo hagiidhite ayyaana sayissanno
Isliminnu amma’no harunsaano mereersitinore ikkansa buunxannihu hudidhinorenna qarrantinore kee’liturooti. xaa yannara dhuku aleenni ikkitino heeshshote ooltonni, batinye hoffayidi heeshshote deerrira noore dagoomu bissa, kaa’lamanna irkisama hasiissanno. Wayi giira xoyissannonte gede qarraminoha kaa’la jannate eessitannoha ikkiro maa agadhinanniya! Noonkehunni qarraataamma kaa’la ganyete loosonke ikka noosi. Techo hananfanni 6 barri Shewaali qoorrerano amma’note harunsaano baala kaajjisho’ne! huuccatto’nenna qoorre’ne,buxanete hiixattinanni balchooma’ne iima Gordoho assaawo’nena jawaatte! Iid Mubaarek!
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Dotteessa 3, 2016 M.D
