Sa’u muli barrubba giddo Xaphoomu ministirchi dokter Abiy Ahimedihu dagate riqiwamaano amaale mini miilla ledo assino hasaawinni; “Kinsannikkita” yinanni Baaru furcho hajo aana xawishsha uyinoti qaangannite. Tenne hajo aana Sidaamu Televizhiine odeessaanchi Yisihaaq Fiqiru ledo keeshsho assinoommo.
Odeessaanchu Yisihaaq Fiqru ilame lophinohu Sidaamu qoqqowi Bilaatte Gaangaawi woradiraati. Dirisi fidala kiirate iilli woyteno 1- 6 kifile geeshsha Fullasa qullaawu Yooseefi umi dirimi rosi mine, 7-12 kifile geeshsha Hawaasa Taaboori umi, layinkinna qixxaawote rosi mine rosino. Umi digiresi Dillu Yuniversitenni qansichimmatenna amanyootu rosu golinni (Civics and Ethical Education)adhino; layinki digiresi Hawaasi Yuniversitenni kalqoomu xaadooshshinna dipiloomaasetenni (International Relation and Diplomacy) loosinoha ikkanna maassote xiinxallono “Abbay kofatto aana Dijitaale Dipiloomaase noose qeecha” yaannohunni loosino.
Odeessaanchu Yisihaaq;Faana Birodkasting Korporeete Shaashamannete sini Raadoonete finco mereershira sase diro odeessaanchimmatenni, sa’u Sette dirranni techo geeshsha Sidaamu Televizhiinera loosanni afamanno. Tenne lamala wosinchu amadonkennino gobba baaru furcho hoogasenni ma hooggino? umiseti baaru furcho heedhusero maa horonsidhanno? yitannonna amadantino hedo aana odeessaanchu ledo assinoommo hasaawa aanino garinni niwaawete shiqinshoommo.
Bakkalcho:- Soojjaati Afriki qooxeessa xa noo kalqoomu poletiki garinni hiittoonni xawisatto?
Odeessaanchu Yisihaaq:-Itophiya Afriku buudi poletiki giddo beeddakkote yine adhinammora dandiineemmo. Korkaatuno Afriku buuda yinanni qooxeessi lame waay bissa noo qooxeessaati. Umihu Duumo Baara ikkanna; layinkihu kayinni (Gulf of Aden) yinanni qooxeessaati. Duumu Baarinna Baaru hulfami mereerimu soojjaati Afrikira, Awuropahonna Afrikaho noori daddalu furcho luphiima daddalu millimmo noowa ikkasinni, lophitino gobbuwa gattukkinni illacha tugganno qooxeessubba mereerinni kullannireeti. Konni kaiminni konne qooxeessa mite mite fullahaano “Qiidannokki qooxeessa” yite xawissanno. Togo yaa poletiku yaattonni wo’manka woyte kipho kalaqantannowa,keeru nookkiwa, gobbayidinna giddoyidi bissa gaance kalaqqanno qooxeessa yine xawinsanni.
Konni daafira konne Afriku buudi qooxeessa la’anno daga illensa konni qooxeessinni dikayissanno. Lawishshaho; Akisumayiti gashshootu yannanni kayisse noo mootimmuwa Duumo Baaranna Nayili laga amadate hattono Eden Baaru hulfamanno qooxeessa amadate assitanno sharrooti la’neemmohu. Akisumayiti gashshootu yannara Itophiyu horonsidhannohu Aduulisi furchooti. Hakkunni gedensaanni noo akati lawishshaho; Gibitsete daga faranjootu 1875 – 1976 geeshsha “Gura na Gundit” ola fantinonkehu umi korkaati baayi’ra Gibitse gatamarate Abbayi kaima ikkino qooxeessanna duumo Baara amadate ka’inohunna gedenso Metemmaho qeelante higginoti ninke dhaggeeti yaa dandiineemmo.
Konni garinni la’niro kuni qooxeessi duucha woyte batinye lophitino gobbuwa illacha tugganno qooxeessaati. Xa tenne yannanni nafa Jibutira lamala ale ikkitanno gobbuwa Ruusiyanna Chayina lendanna olu base gatamadhite afantanno. Olu base gatamadhitinohuno Afriku buuda yinanni qooxeessira olu base heedhuro shotunni Afrika lendanna mereerima Afrika angara eessi’ra dandiinanninannihuraati.
konne qooxeessa amadate hasidhanno gobbuwa qarunni hasidhannohu waay baseeti. Waayi base yinanniri kayinni jawiidihu Nayili lagaati. Dhagge badhe hinge la’nummoro Gibitsenna Sudaane ninke waa adhitanni heedhenni A.K.G 1929 hanaffe hakkonne waa Itophiyu horonsi’rannokki gede insa calla horonsidhanno gede wodho fushshite assitanni keeshshitino sharro la’’a dandiineemmo.
Layinki hasattonsa Duumo Baaraati. Lamenta waayi base amadate assitanno sharro hundinni hanaffe techo geeshsha gumulo afidhukkinni heedhanno. Konni kaiminni Itophiyu furchiweelo ikkite keeshshasera badheenni togooti poletiku sharre noota kayisa dandiinanni.
Konni alba Itophiyu Asebe horonsidhannohu Itophiyu Eertira gashshe noo yannara amaddino gashshooti mereerinni Asabe Itophiyu furchootinkanni. Gedenso Eertiru baxxe fulihu gedensaanni halantino mootimmuwa uurrinsha A.K.G 1952 Itophiyu Federeeshiinenni galanno gede assitu korkaatta giddonni mittu Itophiyu Baaru furcho diafidhino.
Baaru furcho afidhanno gede Asebe horonsi’ra dandiitannno gede Itophiya gatisate noonke doorshi Eertira Itophiyu Federeeshiine giddora eessate sumuu yitino garinni 1981 -1987 geeshsha Asebe ninketa ikkite keeshshitino. Hakkunni gedensaanni addi addi poletiku sharrenninna Eertiru aa hasiissannosi afansha aa hoogasinni Baaru furcho hoonge keeshshinoommo.
Coyinke aana, sa’u 30 dirrara tenne hajo kaysa didandiinanni; Itophiyu mayra furcho hooggu yitanno xa’mo kayisa ola kayisate gedenna keere giwate gede la’nanni daafiraati.
Bakkalcho:- Itophiyu Baaru furcho hoogganno gede assinoseri maati? Furcho hoogguhu mamootinni hanaffeeti?
Odeessaanchu Yisihaaq:- Qarunni lamu korkaatinniiti gobba Baaru furcho hoogginohu; umihu kadote gashshooti yannara kalaqantino sumimmete so’ronninna layinkihunni 1987 M.D Eertiru Itophiyu anganni umose dandiite murante fulase Itophiyu wo’munni wo’ma Baaru furcho hoogganno gede assitinoseta dhaggete la’’a dandiinanni.
Duumu Baari furcho Itophiyu horonsi’ra hanaffinohu Akisumayitete gashshooti yannanni hanaffeeti. Roorenkanni 4ki na 5ki sanira kiristoosi ilama gedensaanni Itophiyu Duumo Baara sa’’e Yemenete geeshsha Arawete gammoojjitte qarqarto amadate geeshsha iillitino. Hatte yannanni hanaffe horonsidhanni keeshshitinoha ikkirono; xaa gede gobbuwa uminsa suude amadde kalaqantinohu baxxinohunni Afriku gobbuwa kadote gashshooti gedensaanni ikkinota dhagge kultanno.
Kalqete gobbuwa kayinni Xaaliya, Jermanenna Ruusiya labbino gobbuwa xa noo suudenna mootimma kalaqi’ra hanaffinohu 18kinna 19ki saninni hanaffeeti. Hakkunni gedensaanni rakke dagginohu Afrikanna Awuropa kade gashshateeti. Afrikanna Awuropa kade gashshate dagguhu gedensaanni Xaaliyu Duumu Baari qarqarto Eertiraho yinanni gobba kalaqantara albaanni Eertiru qarqartora gashshi’ra hanafino.
A.K.G 1896ni Adiwaho Itophiyu xaaliya qeelihu gedensaanni Xaaliyu 1902,1908 na 1900 ni hatte yannara noo Itophiyu gashshooti Miniliki 2kihu ledo addi addi sumimme assitino. Sumimmeno Itophiyu Merewi laga sa’’annokki gede, Xaaliyuno Merewi laga sa”e daannokki gede yitannote. Tenne sumimmenni sheemaate e’e malaatissu woyte Miniliki gashshooti so’rinohu mittu coyi no; isino hatte yannara Baaru furchono ledo sayisse uyitino gede hendanni. Sayisse uyitino yaa hatte yannara Xaaliyu addi addi horo afidho ikkinnina addi addi gobbayidinni daannohunna Itophiyu gobbara sokkanno uduunni techo gede hala’la hoogirono Asabeno ikko Zeyilu furcho horonsidhannota kullanni. Ikkollana hakko sheemaati diigaminotaati fullahaano kultannohu. Sheemaatu diigaminohu kayinni mimmito kisa hoogate sheemaate einohu Xaaliyu Faranjootu 1935nni (1928 md) wirro daye Itophiya horrasinniiti. Konni korkaatinni Miniliki yannara e’ino sheemaatinsa diloosanno.
Kayinnilla Itophiyu wo’munni wo’ma Baaru furcho hooginohu 1987 M.dirooti. Xaaliya lendanna Afrika kadde gashshitinori roore Awuropu gobbuwa baalanti 1960 qarqartora agurte fultino. Agurte fultu woyte hatte yannara Afriku mittimma uurrinsha xaa woshshattonni (AU) sumuu yitinnohu alba kadote mootimmuwa kadde gashshitu woyte amaxxitino danni noo gedeenni hee’reennanni gobbuwa wolaphonsa biifisidhanno woyte galtu garinni heedhenni sufanto yitannote. Galtino garinni sufanto yite 1960ni wodho fushshidhara albaanni Eertiru A.K.G 1952 ni Itophiyu Federeeshiinetenni galino daaafira Itophiyu Eertira mitteenni amadde umise suude amaxxite gobbate garinni galtanni keeshshitino.
Konni daafira hatte yannara Itophiyaho Baaru furcho heedhuserono 1960 Afriku mittimma gobbuwa albi garinni kadote galtona yitu woyte Somaaliya sasewa baddino, Jibuti alba Ferensayete hunda nooti umose dandiite fultino. Aliidinna eeliiditi Sumaale alba Ingilizetenni galtinori addi addinni galleemmo yite techo geeshsha olantanni afantanno. Tanzaaniyanna Zanzibaari mitteenni noore lamewa baddino; korkaatuno Poorchugaalenna Beljeeme gashshitino daafiraati. Eertiru Itophiyunni baxxite umisenni galate hedo tenne yannara kalaqantinote.
1987 M.D Eertiru Itophiyunni baxxite umisenni Federeeshiine ikkate millimmo hanaffu woyte Itophiyu mootimma insara afansha aate albaanni balaxxe Baaru furcho daafira hasaawa noonsankanni. Tenne hajo aana kaajjishshe hasaawa dandiitanni heedhenni shotu garinni sayisse uyitinohunni Itophiyu co’ontanni Baaru furcho hoogginohu 1987 M.D hanaffeeti.
Itophiyu Sa’u 30 dirrara Baaru fucho hoogasenni lowo waaga baattanni keeshshitino. Qara korkaatubba Ikkitannoti Xaaliyu xagarrooti yine adha dandiinanni.
Bakkalcho:- Gobba Baaru furcho hooggu 1987 M.D hanaffe hooggino horo hiittoonni xawinsanni?
Odeessaanchu Yisihaaq:-Halantino Mootimmuwa uurrinshanni 190 ale ikkitanno gobbuwara Afansha uyinoonni. Tenne gobbuwa mereerinni 44 gobbuwa Baaru furcho diafidhinoreeti; tenne gobbuwa mereerinni luphiima dagate kiiro amadde waayinni doyissante heedhenni Baaru furcho afidhinokkiti callicho gobba Itophiyaho. Roore anga Afriku gobbuwa Baaru furcho afi’rate yite mereeroho heedhenni shiima furcho amadde hadhe wuqiyaanoosete ledo xaaddanno. Hakkaanni qolte uduunne eessidhanno; fushshitanno. Lawishshaho Ripaablik Kongo la’nummoro mereeri gobba ikkite heedhenni Angoolu widoonni higge shiimicco doogo hasidhe Atlaantiki Wuqiyaanoose ledo xaadde umise furcho afidhe horonsidhanno.
Itophiyukayinni Eertiru ledo baxxasenni Asebi hoogguhu gedensaanni Jibuti ledo sheemaate e’e 1985M.D hanaffe sa’u 30 dirrara gobbayidinni uduunne eessidhannohuno sokkannohuno Jibuti furcho widoonniiti. Furcho afi’ratenna hoogate badooshshe la’nummoro lamu garinni la’’a dandiineemmo.
Umihunni mitte gobba Baaru furcho hoogganno woyte poletiku gawajjo iillitannose. Poletiku gawajjo yinanniti mitte gobboomu fojooti. Gobboomu fojo yinanniti qolte, lawishshaho; mitte gobba wole gobba ledo uduunne eessatenna fushshate hajo ikkitara dandiitanno; olu uduunne lendanna Uminsa hobbaate agadhate yaate. Wolootu gobbuwa affara hasidhannokki hajubba heedhara dandiitanno. Lawishshaho; Abbayi hajo hanafote iibbite noo yannara Gibitsenna Sudaane baxxinohunni Gibitse kalqoomu ba’rera sa’e “Abbayi kofa ane ayimma aana daate” yite hasaabbanno yannara Itophiyu kayinni uduunneno gobbayidinni eessitanni noonkanni.
Kayinnilla tini gobba furcho afidhinokkihura Jibuti widoonni eessitanno. Jibuti widoonni eessitanno woyte mitto mittonka uduunnicho qorqorsiisse eessitanno. Mayi einoro mayi fulinoro jibuti affanno ; Konni garinni hajo gobboomu fojo ikkase gatteenna kalqoomu hajo ikkitinno yaate.
Layinkihunni gobba jawaata ikkitannokki gede assitanno. Dirunni afi’nanni eonna fulo hasi’nanni doogonni dikki’nanni afi’nanni e’’onna wole gobbara kira baantanni afi’nanni e’’o taalo dikkitanno. Konni gobbaanni meessi hajo aana yekkeeramate dhuka laafissanno. Baaru furcho hooga gobba wororrite xiibbanno hajooti.
Miinju ragaannino la’nummoro daddalu doogonke seeddanno gede assitinno. Uminke furcho heedhoommero tenne baala mitiimma dila’neemmonkanni. Konni kaiminni afi’ra hasiissannonketa gobbayidi soorro bocunni aleenni hoongoommota kayisa dandiinanni. Mitte gobba umise furcho heedhusero mittu diri giddo afidhanno GDP 20-30 anga xibbuunni lexxa dandiitannota mite mite xiinxallaano buuxissanno.
Itophiyu Jibutira dirunni 1.5 kayisse 2 Biliyoone doolaare geeshsha baattanno. Kuni Itophiyu woxira soorriniro 100 Biliyoone ali birraati. Mittu diri giddo kageeshshi woxe gobba jibutira baattannoha ikkiro; sa’u 30 dirra giddo fushshitino fulo gobbate Abbayi kofatto geeshshita lowo pirojektuwa loosankera dandaanno woxeeti.
Furcho heedheennanke dhaaddote daddali hee’roommero mootimmano qaraxunni afi’ra hasiissannose e’’o afidheenna hidhanno mannino shotu waaginni afi’rara dandaanno
Sayikkiti gobbayidi xaaddote investimenteeti. Gobbayidi investerooti gobba giddo investe assa hasidhuro hatte gobbara noota mannu wolqa, hodhishshunna dikkote akata la’anno; Kunni giddonni mitte Baaru furchooti. Baaru furcho noosekki gobba dagganno investerooti kiiro ajjanno. Korkaatuno Baaru furcho heedhuro hasi’nanni uduunne hasi’noonni gobba dhaaddotenni eessanna soya dandiinannihura hasattote bikki baxxanno. Konni garinni la’niro Baaru furcho hoogankenni miinjunnino ikko poletiku widoonni hoongoommori shota di ikkino.
Bakkalcho:- Xaphoomu ministirchi tenne hedo dagate riqiwamaano amaale mini miillara xawo assihu gedensaanni eewaanchonna hi’naancho hedo ka’anni afantanno; keeru doogonni furcho afi’rate hiitto doorsha harunsa hasiissanno?
Odeessaanchu Yisihaaq:- Umihunni xaphoomu ministirchi hedo garunni buuxa hasiissanno. Xaphoomu ministirchi hedo keeru doogonni hiitto assine gobboomu horonke agarsiisi’no yitannote. Tenne gobbara gobboomu horo agarsiisi’ra dandiinummoro umi looso ikkannohu keere agarsiisi’rate; layikihu buxima sharramme qeelate. Konni daafira buxima sharramme qeelate gobba jawaata ikka noose; konnira miinju hasiisanno. Miinja kaajjishateno ikko gobboomu horo agarsiisi’rate illacha tunganni hajubbanni mitte Baaru furcho ikka noose. Xaanni hananfe hasaambo yitanno hedooti. Ane garinni tini xa’mo lowo geeshsha hasiissannotanna yannase agadhitinote yee hedeemmo. Korkaatuno konni alba Abbayi kofatto hajo baalunku mitte hajo aana illachinsheemmo gede assatenna mittimma kalaqate lowo geeshsha kaa’lite sainonketi qaangannite. Xaano tini furchote hajo Itophiya mitto assate lowo geeshsha kaa’litannota ikkasenni tenne yannanni ka’’ase danchate yee hedeemmo.
Xa qarunni illacha tungannihu umihunni Itophiyu Baaru furcho horonsi’rate qoossosi agarsiisirate. Baaru furcho qoosso hiittoonni horonsi’ra hasiissanno yiniro umiti seerunni yekkeeramatenna hasaawate. Seerunni ma garinni yekkeerammanni yinummoro A.K.G 1982ni halantino Mootimmuwa uurrinsha fushshidhino seeri aana 125ki quwi aana worroonnihu maati Baaru furcho noonsakki gobbuwa mulannonsa Baaru qooxeessinni Baaru furcho horonsi’rate qoosso noonsa yitanno.
Layinkihunni Afriku mittimma uurrinsha uurrinsi yannara safote chaartere aanano Baaru furcho noonsakki gobbuwa horonsi’rate qoosso noonsa yine worroonnitaati kaysate dandiinannihu. Wolu, ee adhate (give & take) harinshooti. Togo yaa insawa hooge ninkewa noore aatenni adhatenna gutunni latate.
Baaru furcho hasi’neemmo yitanno hedo ka’anno woyte Itophiyunna Eertiru olantaraati yitanno hedo ka’anno. Kunni aleenni kayinni Jio-Poletiku hasatto noota kaysa hasiisanno. Gobbayidiri jajjabba wolquwa olantote qacha hasidhanni afantanno. Insa konne baala xeertinye taysse dagge olu qacha hasidhanna ninke 70 nna 80 km xeertinyi aana hee’ne diru kiiro Jibutira calla baaxxinanni hee’ranke lowo mitiimmaati.
Konni daafira mootimma tenne hedo abbase garaho yee ammaneemmo. Tennera kayinni dippiloomaasete doogonni sharramme Baaru furcho afi’ra techo calla ikkikkinni ilamate hajooti yee adheemmo.
Bakkalcho:- Itophiyunnita Baaru furcho hasatto xa’mo dagoomu ma garinni irkisa hasiissanno yite hedatto? Mitootu yanna agadhitinokki hedooti yitannona hiittoonni xawisatto?
Odeessaanchu Yisihaaq:- Balaxotenni dagoomuno furcho hasiissannonkenso dihasiissannonke yitanno hedo aana sumuu yaa hasiissanno. Dihasiissannonke yaannohu hee’rannoha dilawannoe. Yanna xaatiyyani yitanno xa’mo heedhuro Baaru furcho afi’rate xa’monke yanna diafidhino yitanno hedo heedhanno’’e. Ayee woyteno kaysate mootimma gashshanno manchi jawaante xa’mitanno ikkinnina ka’’a noose xa’mooti. Korkaatuno Itophiyaho dhaggetennino,seerunnino ikko noose mulimmanninna Jio-Poletikunnino ikkiro Itophiyu afi’rate qeechise doorshu nookki hajooti. Roore gobbuwa Baaru furcho nookkire ikkitinnohu qooxeessinsa Baaru qaccenni lowo geeshsha xeerti’rino daafiraati. Konni daafira Baaru furcho hoongoommoti muli dhaggenke ikkase korinni Itophiyaho Baaru furcho hee’ra hasiissanno yitanno hedo baalunku ammane adhanno hajooti.
Konnira fullahaano, tuqu xaadooshshuwa massagaano ragi raginsanninna dandiitanno afiinni hajote aana mitto afoo ikkite mashalaqqe iillisha hasiissannonsa. , Abbayi hajo aana leellishshinota ‘No More’ yitanno millimillonni kalaqantino xiiwo qaagatenni Baaru furcho aana leda hasiissanno.
Eertiru, Sumaalenna Jibuti duumu Baari daafira hasaabbanna, 120 Miliyoone daga amaddinori Itophiyu daga duumu Baari daafira hasaabbannokki kori dino. Konni daafira gutu jironke ikkitinohura seeru garinni assineemmo yekkeerora duumu Baari qarqartora heedhanno gobbuwa dipoloomaasete doogonni ammansiisate looso loosa hasiissanno.
Daga mootimma hanaffino hajo huluullotenni la’’antenni ammanooshshunni irkisate qixxaawa hasiissanno.
Tuqu xaadooshshuwa bero dhaggenke ma labbanno, Itophiyu dagara hajote aana huwanyoote kalaqate, hiittoonni loonso, hiitto furcho heedhankera hasiisanno yitanno hedonna dagooma baqqi assate aana qeechanke fula agarantannonke. Ledoteno Afriku Mootimmuwa hajo Itophiyaho latishshu, miinju, heeshshote hajo ikkitinota garunni huwatte kaa’lo assa hasiissannonsa.
Bakkalcho:- Oottonke hala’lado dawarora wodaninni galanteemmo.
Odeessaanchu Yisihaaq:- Anino galateemmo.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Birra 15, 2016 M.D
