Mittu xiinxallaanchi mittu ayyaanaamu annira togo yitanno xa`mo shiqishisi; ‘’abba mayiraati dhagge`ne maaxantino fojo, xagicho fojo, dona baala fojo assa woy maaxa may horo noosi. Ninkera Kiristoosi baxilli dinoonkeni? Kaaliiqi ninkera eino qaali atooti dihasiisannonke? lowo geeshsha fojo maaxxinannire ikka’ne kainohunni ilamate ledo xaadisanno buusa loosa didandiitinoonni. Duuchanka coye fojo assa may horo uyitanno’ne, may qarri no baalanti ilama affuro? Annu qole:-
“Danqimmatenni hanaffinanni rakkine agurtinanni. Affinoonnire habbinanni; affinoonnikire afate wo’naaltinanni; amaddinoonnire kaddinanni, kaddinoonnire amaddinanni. Halcho’nera bikka dinose, yorto’ne haammatate. Yorsiisino’nere afidhinanni woyte hakkawoytenni bagisanno’ne. Agurre yinoonni’nere shaartinanni, hoolloonni’nere assitinanni; fajjinoonni’nere badhera agurtinanni. Duuchanka coye afa hasidhinanni, mittonka kayinni di-horonsidhinanni. Duuchunkuri noo’ne kayinni mulla anganni heedhinoonni. Amma’no harunsitinanni ikkinnina amma’no di-no`ne. xagga mankannire hanafote ikkannore kulehe jeefote geeshsha xagicho hunannore kulummohekkinni umiha calla cu’midhe agurte’’e ha’ratto. Hayyo Haa Gi`iizi yee rosiisammohera wo`naaleemmo woyte olluu giddonni afirootto egennonni hexxite cee’matenni Hoo sabi`’i yite balaxxec cufatto.
Mittu mittunkunnita dhagge’ne la’niha ikkiro wo’ma di-ikkitinote; kawiino ka`iino rosaano xoxxoo wodhitanno ogori giddo worroonni gide lawanno. Rossine egenno afidhinanni woyte, loossine jiro fushshidhinanni woyte, gotti yitine leellitinanni gobba agurtine hala`linowa ha`no yitine wirro eelaanni, hanaffinanni suffinanni, jeefoteno hanaffinoonniwa leeltinanni. Muddantine gumultinanni hakkawoytenni gaabbitinanni. Konni daafira quuxxotenni xissantinoonni.
Dhaggetenni baxillenna latishsha ikkikkinni gibbonna huno baddine untinanni. Hakkiinnino suffine ayirrado shiilo fushshitinoonnihu gede naaxxillunni gagaso’ne fushshitine doortinikkinni duuchanka gudumaaleho wixxinanni; konni daafira badhera dhaggenerenna donna`nere heda agurtine ayirrinyi`nenni xeertidhinanni dagginoonni. Qeelaancho ikkanna qeelamate tiro mitteenni amadino sumuda uurrissinanni.
Xawado ikkatenna wolaphote yitinanni assitinanni sharronni mulqantinoonni. Buuru fulannokkiha beebba shafantinanni tini kalqe mudditanna`ne xissantinoonni. Gobba`ne mishshinanni, huntine hadhinara hasidhinanni, hadhini gedensaanni kayinni shiima geeshsha nafa keeshshitinikkinni gobba`ya qalli assitinoe yitinanni, sokkine daga`ne wodana hiiqitinanni. Leellama`nera bikka di-nose. Lame gobba heedha`nera hasidhinanni, mitte mundeetenni wole ayimmate xawishshinni heddinanni. Mittowa kayinni garunni di-heedhinanni. Diri`ne mullawa kawa ka`a tuqqinanna godo`letenni goofanno. Maa hasidhinanniro di`affinoonni; konni korkaatinni hasatto`ne digooffanno. Kunni ka`inohunni fojo beeqqate dona angara adhate dandiisiisannoha dancha amanyoote diafidhinoonni.
Ninke xaadooshshu buusa loonsoommokkihuranna ki`newiinni xeerti’noommohura ikkikkinni la`inannikkihura woy la’’a hasidhinannikkihura wole gedeno umi`neta leellannore huntine illete biifannore tareessate kalaqqine adda ikkikkinni amandannikkire haafaricho angara adhate hasidhine hoogginannihuraati. Ninke kayinni la`inankera dibiinfoommo, biife leellateno di-hasi’neemmo. Konni korkaatinni ki`nera fojo kulate, dona ragisiisate lowo geeshsha ayirranno coye ikkino. Ninke annuwanke ammanneemmo. Insannino tashshi yaannonke.
Kultinonkere adhine qaalensano agarre hee`neemmo. “Tsillaate Muse; Aksumi Tsiyooni noota kultannonke woyte dukko mulqine, saaxine fanne la`no diyinoommo; mootichu sutamino Masiqali Gisheni Maariyaamira no yitunketa umme fushshine la`no di-yinoommo; Qulaawu tsuwwi Menzete giddo no yitunketano goda hanso di-yinoommo. Annuwanke ammanne, gobbanke atootu baatto ikkase huwante mootichinkeha eltote aamamooshshe angara adhine ammanatenni hee`neemmo.
Noonkeri dino; duuchunku kayinni ninkeho. Buxanete yininkerono eltonnireeti. Mulloota lambummorono eltote uddano noonke. Dadillaano lambummorono hagiirraammaho. Gobbanke maassamara, qullaabbino gobba ikkase, qullaabbino dona angankera noota kalqe buuxxara hasi`neemmo. Noonkekkire noonke, uyinoonninkekkire adhinummo yine naaxxineemmorenna la’enke la’enke yineemmore dikkinoommo. “Nookki coye agaratenna) ammanamate yine maalinke hasatto agurranni Gedaamete hee’rate gumulleemmo gowwootano di-ikkinoommo”.
Bue: Diyaaqon Daaniel Kibret
Bakkalcho Maaja 8, 2013 M.D
