Qiddist Gezaheny
Amaalete mini miilimmanni, Ambaasa adderimmatenni, Ministirichimmatenni, jawiidi amaalaan chimmanni, IGAD qineessaanchimmanni, Sudaanete addi soqqamaanchimmanninna Afriku buudi qooxeessubbara Dipiloomaasete handaarinni jawu rosichinna egenno noosiho; Ambaasaadder Mehammud Diriiri.
Kalqoomu seerinni layinki digiresi harunsinohu Ambaasaadderchu; Gibtsete Itophiyu Ambaasaaddere ikke loosino. Zimbaaweteno hattonni seeda dirrara Itophiyu Ambaasaaddere ikkeno loosino. Ambaasaadder Mehammud Diriiri babbaxxitino uurrinshuwa ministirchimmatenni massagino. Budunna Turizimete ministiricha ikke loosino yannara Akisumi sumudi Itophiya higanno gede assinoonni gobboomu millimmonni hala’lado sharro assatenni qolsiissanno komite miila ikke fulino luphiimu qeechira mootimma baraarsha uyitinosi.
Baraarshisi konne calla dikkino. Sumaaletenna Wodiidi Sudaane keeru harinsho aana IGAD hundaanni ikke soqqamasinni Sudaanete reekkote mootimma keeru harinsho giddo assino luphiimu qeechirano baraarsha adhino. Hallanyu Bizinesete uurrinsharano beeqqo assinohu Ambaasaadder Mehammudi; Soojjaati Afriki amadooshshi aana jawiidi amaalaancho ikke loosino.
Ambaasaadder Mehammudi xa kayinni Itophiya keeshshitino xissonni hursate “Wo’manka hanqaffinotanna beeqqisiissino amaalamme harinsanni” yinoonnita harunse komishinerootu doorsha harinsi yannara Ambaasaadder Mehammud Diriirihu gobboomu amaalamme komishiine miila komishinere ikke dooramino. Tenne lamala wosinchonke Ambaasaadder Mehammud Diriiriha gobboomu amaalammete komishiine xaa geeshsha loossanni noo loossanna xaphoomunni komishiinete loosu millimmo lainohunni hasaawinse aanino garinni niwaawete shiqinshoommo.
Bakkalcho:- Gobboomu amaalammete komishiine safantu yannanni kayisse xaa geeshsha loossino loossa haranchunni xawisittonkero?
Ambaasaadder Mehammud:- Gobboomu amaalammete komishiine safantu yannanni kayisse Itophiyu aana lowo looso loossanni keeshshitino. Loossino loossa garinni xa qaranna jawiidi fooliishsho yinanni deerra iillitino. Gobboomu amaalamme akatisenni shoole fooliishshonni beehantanno. Umiti konni alba xawinsoommo garinni balaxote qixxaawo yinannite. Aanteteno qixxaawote fooliishsho yinanniti no. Sufotenni amaalammete hedo suffanno; jeefoteno amaalammetenni daggannota doorantino hedo bande wodho woy seeru garinni mootimmate shiqinshe harunsa amaddanno.
Xa hee’noommo fooliishsho amaalammete hedowa iillishshannote. Gobboomu amaalammete harinsho aana beeqqitannore bada hasiissanno. Harinsho hedo bada amaddannote. Tenne harinshora beeqqitannori babbaxxitino dagoomu bissa no. lawishshaho; umonsa xawisannoti qara gashshootu wodho noonsari loosidhe galtino daga ikkitara dandiitanno woyi loosidhe galtinore ikkitara dandiitanno; rosiisaanono ogimmate handaarinni beeqqitanno. Koo-tee widoonni la’nummoro meentunna diru deerrinni wedellu beeqqannoha ikkanno.
Gobbankera babbaxxino budi no. Jajjabba balchoomma noonke. Jajjabba balchoomma mereerinni mitte jirtetenni gamba yaate budeeti. Jirte tenne harinsho giddo beeqqaanchote. Qooxeessa qooxeessaho dagooma budunni massagganno massagaano beeqqitanno akati no. miteekke Abbaa Gedoota ikkitara dandiitanno. Xa hee’noommo yannarano Diredaawahonna Harerete Demiina yinanniri no. Somaalete kayinni Ugazoch, Geraadootanna Sulxaanoota yinanniri no. kuri qarra tirtannore qooxeessinsara ammana tunganninsa jajjabba mannootaati. Kuri mannooti beeqqitanno akati hee’ranno.
Ikkollana naaxxisiissanno danchumma noonte gedeenni; saalfanteemmo budino no. lawishshaho; loosinsanni mishantannori xiiwantino dagoomu bissa nooti anfoonnite. Kuri xiiwantinori dagoomu bissa huuro macciishshama noose. Qansootu gede huuro heedhansara hasiisanno yaanno kaiminni insano harinshote giddo beeqqaanote. Daddalaano bissano beeqqitanno. Mite mite qoxeessubbara gaancetenna olu korkaatinni qaensanni darantino daga no; Insano tini harinsho la’annonsa.
Komishiine konne baala looso loossannohu callise di ikkino. Lowo geeshsha jawa loojistike milli assa xa’manno loosooti. Wolootu komishiinete widoonni ammana tungoonninsa daga no. kuri ammana tungoonninsa mannooti badate loosi aana beeqqitanno gede assinanni. Kuni beeqqaano badate loosi qarunni komishiinenniho. Aliidimmatenni harunsitannoti ise ikkitanna babbaxxitinori dagoomu bissa irko assitanno.
Beeqqaanote mereerinni Itophiyu Sivilete maamarra amaale mini, Itophiyu poletiku paartuwa gutu amaale mini, Itophiyu rosiisaanote maamari, Itophiyu gobboomu jirtete maamarra waxo, Itophiyu amma’note uurrinshuwa songo, woradu yoomini yooaanonna mite mite yannara baxxino worada ikkara dandaanno; woyi gashshootu riqiwamaano kuri baalunku harinshote giddo beeqqitannoreeti. Korkaatuno 11 komishinerooti calluwinsa konne looso fultara dandiitannokkiti anfoonnite.
Wolootu gobbuwarano kuni rosichi noota huwantoommo. Kuri aleenni xawisummo dagoomu bissa ledo harinshotenni mixonke aana beeqqo assitanno gedenna hedonsa shiqishshanno gede assinoonnireeti. Konni daafira xa tini fooliishsho lowo geeshsha hasiissannota ikkase bikkinni; aleenni xawisummo dagoomu bissa umonsa giwirinnu loosinni xawissannori loosidhe galtinori, ce’e galtinori, wedellu, meentu, jirte, dagoomu massagaanonna w.k.l insa daganni doorantanno.
Konni aana dagoomu umisi amaalamenna hasaawe hedonna hajo la’anno ba’rera iillishshanno yee ammana tugannonsa mannooti doortanno. Komishiineno kowiicho anga diwodhitanno. Wolootu halamaano bissano qineessate gobbaanni konne mimmitunni doorranni dagoomu loosira anga diwodhitanno. Kuni hanqafaanchimma, ammanooshenna xawadimma leellishannoho.
Tenne harinsho giddo beeqqitanno qansooti konni garinni millissanno. Tenne hedote giddo woratenni hajo la’annonsa baalira qajeelsha uyinoommo. Wolootu komishiinete miillano sidaamu qoqqowira, wodiidi Soojjaati daga qoqqowira, konne qajeelshanna xaadooshshe kalaqate aana noota anfoommo. Konne looso gunde kurinna wolootuno dagoomu bissa uminsanni doodhitanno yanna aana afammeemmo. Ninkeno afamme tenne harinsho harunsine badooshshu gumulamasi abillitte xawinseemmoha ikkanno.
Gobbankeri poletiku xiinxallaano hedote badooshshinni baxxinohunni qara ikkitino gobboomu hajubba aana badooshshu noota kultanno. Konne badooshshe mitteenni sumuu yine amaalammetenni tirate kuni loosi lowo geeshsha hasiisanno.
Bakkalcho:- Babbaxxitino gobbate qooxeessubbara kipho kalaqantanno; Oromotenna Amaaru qoqqowubbara mite mite qooxeessubbara millinse losate dimitiinsanno? Tenne hajo komishiine ma garinni tirtanno?
Ambaasaadder Mehammud:- Adda coyi’rate umo balaxote qixxaawonna qixaawote fooliishsho aana Tigrayete qoqqowi gobbaanni baalante qoqqowubbara doyine gashshaanote, dagoomu massagaano, sivilete maamarra, wedellu, meentunna wolootu dagoomu bissa ledo harinsho egensiisatenna egennamate millinsoommo akati no. Hatte yannara Tigrayete qoqqowi giddo noo olinna gaance Tigrayete qoqqowo ha’neemmokki gede assinonke. Olu jawa gufichooti.
Ikkollana tenne gobboomu amaalamme baalante qoqqowubbara harisa hasiissannohura; hatte yannara xaadinonke qarrinni ha’ra hooganke dagoomaho tuqu xaadooshshira xawinsoommo. Xa mite mite qooxeessubbara noo qarrubba ninke ledo albillittenna hegerera heedhannote yitanno ammana dinoe. Korkaatuno olu geeshshi coyi Aliyye gobbate kifilera kalaqame malanna gumulo afi’rino.
Konni daafira mootimma assitanno sharronni yekkeeramate, mitiimma tirate, keere halashshate akati hee’ranno yine ammanneemmo. Hasaawunna amaalamme mittu wole diriqibbanno; Ikkollana irkisantanno. Konni daafira konni garinni gobbanke afantanno mitiimmate fooliishshonni reekkisa dandiineemmo yaate.
Bakkalcho:- Gobboomu amaalamme gobbanke e’ino poletiku sarraaqinni fushshate mageeshshi kaa’lo afidhino?; ledoteno wolootu gobbuwara dancha rosicho ikkitanno gede hiittoo qorophonni loosate hendoonni? Mootimmate kaa’lamooshshino mageeshshiho?
Ambaasaadder Mehammud:- Umi deerrinni mootimma umise kakkaooshshinni lallawa fushshite gobboomu amaalammete komishiine safantanno gede assitinno. Tini mootimmate murciraanchimma leellishshanno. Mitte gobboomu amaalamme gumulantanno gede assitanno hajubba mereerini mitte mootimmate murciraanchimmaati. Wolu babbaxxitinori dagoomu bissa beeqqooti. Beeqqo kayinni gobbate giddo addi addi xaadooshshi no; afuu xaadooshshi, budu, amma’notenna woloota xaadooshshe irki’ne hanqafaanchonna beeqqisiisaancho harinsho giddora e’neemmo yine ammanneemmo. Babbaxxitinori dagoomu bissa woyi tantano ninke ledo mittimma kalaqqe loossanno gede assinoonnihu konniraati.
Konni daafira aleenni xawisummori Itophiyu sivilete maamarra amaale mini, poletiku paartuwa gutu amaale mini, Itophiyu rosiisaanote maamari, amma’note uurrinshuwa songonna woradu yoo mini yooaano, woradu woyi baxxino woradi gashshooti riqiwamaano, rosiisaanote maamarinna wolootuno beeqqitannohu qaru korkaati baalunku qeechasi fulanno gede assatenna hanqafaancho gobboomu amaalamme harisate hattono ammanama kalaqantanno gede dandiissateeti.
Itophiyu lowo geeshsha mitiimmate giddo afantannota dagoomu baalunku huwatanno. Tenne gobboomu amaalamme hajo daga jawa quqquxammenni agadhitanni afantanno. Konni daafira daganniwa higganno woytenna dagate beeqqo hala’ladunni heedhuro togo yaa, beeqqaano bande hedo gamba assinihunna gobboomu amaalamme hedote giddo e’uro; gobboomu amaalamme umisenni Itophiya hursitanno yaate.
Humuullamatenna babbadamatenni konni albaanni wo’naalloommo doogga baalantenni qarranke tidha didandiineemmo. Mittu wole naqqasatenni, mimmito mishatenni qarranke tidha didandiineemmo. Kiphote giddo hee’ne qarranke tidha didandiineemmo. Bababddinonke hajubba xa noo poolisenninna seerinni tira didandiineemmo. Qarranke tira dandiineemmohu gobboomu amaalammenni callaati.
Mitiimmubba ga’labbi yine ammanamme, amaalamme mittu xe’ne wolu xe’ne ikkitinota huwante noo mitiimmubba tirate assineemmo sharro gobboomu gutu sumimme aana iillishshankera dandiitanno. Gobboomu amaalamme giddo gobboomu sumimme kalanqummoro; konni albaanni hoshooshantino balchoommanke haaroonsi’neemmoha, kaajjado mootimma gatamadhineemmota ikkitanno. Hattono dagoomunna mootimmate mereero noo ammanama kaajjishi’neemmota ikkitanna gobbanke xa noo akatinni woyyaawino deerrira reekkinseemmote.
Bakkalcho:- Gobboomu amaalamme gumulanturo jawa kaayyooti; gumulama hoogguro kayinni jawa gobboomu yaaddo ikkitara dandiitannota xawinsanni hee’noonni. Konne gufisate wo’naaltanno bissa amaalammete aana kalaqqanno xiiwo hiittoonni xawinsanni?
Ambaasaadder Mehammud:- Gumulanturo ikkikkinni gumulantanno yine adhino; korkaatuno gumulantanno yee ammaneemmo. Konni gobbaanni wole doorshu doogo dinonke. Wolootu gobbuwa gumultino gede Itophiyuno gumulanno yee ammaneemmo. Korkaatuno dagate gede xaadissannonke balchoommanke babbaddannonkerinni roortanno.
Tenne dea dinonke. Amaalamme poletiku badooshshe tirreemmotenna doogo soorri’neemmote;Korkaatuno olunna gaancetenni ikkikkinni qarranke tidhineemmohu amaalammetenniiti. Wolootu gobbuwarano dancha lawishsha ikkineemmo yaannohuwa iillinummoro hansaambeemmoha ikkanno. Xa kayinni ammanantinota, beeqqisiisaanchonna hanqafaancho ikkitinota gobboomu amaalamme harisate komishiineno ikkito komishinerootu wo’ma murciraanchimma aana noota afa hasiissanno. tenne amaalamme daga ammanturonna adhituro qacce amaddino daga kalaqqanno xiiwo diheedhanno.
Bakkalcho:- Xa mite mite basera millissinanni woyte xaaddanno mitiimma dihoogganno; hettisamaano poletiku paartuwa calla ikkitukkinni giwatenni babbaxxitino sharro giddora e’inorino heedhanno. Kuri baalanka hanqafate hananfoonniri hee’ranno? Kunni aana wolootu gobbuwa wo’naalshi ma lawanno?
Ambaasaadder Mehammud:- Gobboomu amaalamme harissino gobbuwa garinni la’nanni woyte mite mite mimmito lawissanno hajubba heedhanno. Lawishshaho; Kolombiya labbinori qodhitino wolqa noonsa gobbuwa qarransa tidhitinohu hasawuniiti. Hasaawunni tirrihu gedensaanni Fark yinanni wolqa guwaano ikkite, qodhitino wolqa qodhonsa tirte keeru harinsho giddora e’e amaalammete aana beeqqitino. Kowiicho wodancha hasiissannohu amaalammenna yekkeero babbaxxitanno.
Togo yoommo korkaati amaalamme umisenni keeru hedo hasidhanno. Qodhitino wolqanna qodhitinokki daga ofolte amaalama dihendanni. Wolootu gobbuwarano tenne ikkito konni garinni diharinsoonni; gumullannihu yekkerotenni tirranni hajo yekkeerotenni tirranni. Gobboomu amaalamme gobbate mootimma gatamarate, mootimma dagate giddo noose ammanama kaajjishatenna dagoomu wodho haaroonsate hattono hoshooshantino balchoommanke xaawate harunsineemmo harinshooti. Konni daafira tenne harinsho giddo ayino gata dinosi. Baalunku beeqqa noosi.
Bakkalcho:- Itophiyu sumimmete hoonge tirtannohu xaggeeffachishanno budi noose gobbaati. Ikkeennano rosichu soorro afi’rate Itophiyu jaalla ledo mitteenni loonsoonniri nooro xawisittonkero? Tuqu xaadooshshuwa qeecha hiittoonni la’’atto?
Ambaasaadder Mehammud:- Loosonke agurre wolootu gobbuwa rosicho la’’ate gobbatenni fulle doyinanni dikeeshshinoommo. Ikkollana babbaxxitino gobbuwa rosicho la’noommo; nabbamboommo; huwantoommo. La’noommori giddonni mimmito labbannori no. wole widoonni ninkenni baxxitinori no. hedotenna uminsa amalu qarri noonsari no.
lawishshaho; Wodiidi Afrikira harinsoonniti gobboomu amaalamme umisenni kadote gashshooti yanna gede noo bassanna qarra tirate illachishshinote. Keeniyaho harinsoonniti gobboomu amaalamme kayinni doorshu yannara kalaqantino gaance tiratenna mootimmate amanyoote kaajjishate harinsoonnite.
Ruwaandahono anfinte gede Huttunna Tutsi daga aana assinooni sircho hunate harinsho giddo noo qarra tirateeti. Konni daafira ninkenni baxxitinore ikkituro ninke ledo mimmito lawissanno hajo noonsa gobbuwa no. wole widoonni Tuniiziyaho, Maalinna Senegaalira harinsoonni hajubba no. Ikkollana. Ninke daga batinyi anfinte gede 120 Miliyoone ali dagaati.
Tenne harinsho giddo riqiwamaano woyi daga ammantannonsare riqiwotenni beeqqisiisa gadachote. Konnira baalunkuri aleenni gobbate gede ninkera horose luphiimate. Rosicho soorrira yinannire la’noommohu kowiichooti. Babbaxxitino gobbuwa gummaa’mitinohu maa loosseeti? Gumiweeltinohu mayi giddora e’eeti? Yaannoha xiinxallinoommo.
Tuqu xaadooshshuwa lainohunni Miidiyubba mitto widoonni hursaano ikkansa buunxoonnite. Wole widoonni kayinni qarra kalaqqara dandiitanno akati nootino dimaanxannite. Konni daafira ga’labbi yine baalunkuri aleenni gobba hedatenni gobbate hajo aana loossannoti miidiyu doogo hasiissannonke.
Gobboomu amaalamme mayimma dagoomaho egensiisatenni loonseemmo loossa yanna yannatenni dagoomaho huwachishate, sokka garunni sayisate yawo heedhannonsa. Ikkollana tuqu xaadooshshuwa baalanti konni garinni odeessitanno?, tuqu xaadooshshuwa xawinsannihu konni garinniiti? Yitannoti wole hajooti. konni daafira wodancha hasiissanno.
Bakkalcho:- Oottonke hala’ladu xawishshira qixxaawote goli su’minni galatinke wodaninniiti.
Ambaasaadder Mehammud:- Anino galateemmo.
Bakkalcho Ella 8, 2015 M.D
