Abrahaam Saamueel
Federaalete Xaphoomu Yoo Minira IFDR Baayriidi Seerira quwa 80 cinaancho quwa 3 aana seeru so`ro noo gumulo baala biddi assate keede la’’ate biiloonye uynoonnisi. Keedo la’’anno shilooti massagaano amanyoote seerunni gumulate biiloonye lallawu kiiro 1234/2013 kaiminni Dotteessu 2015 aganira keede la’’ate amanyooti seera fushshino.
Kuni biddissi loosi aana hosinohu Dotteessa 19/2015 M.D kaayiseeti. Kuni amanyootu seeri xaa geeshsha maayra keeshshi? Amadosi maati? Yitanno hajubba aana Federaalete Xaphoomu Yoo Mini Xiinxallotenna Seeru Hajubba Dayreektoreete Dayrektericha Kalaa Aarooni Deegoolihu ledo keeshsho assine shiqinshoommo.
Bakkalcho: -Duuchunkunni Balanxe “Sebber ”(Keedo) yaa mayyaatero balaxxe xawisinke hanni?
Kalaa Aarooni:- “Sebber” yaanno qaali Hiiqqate,woy keede la’’ate/Keedo/ yaate. Hiiqqamannohu hundi yoo minnara uynoonni gumulo kaima assino seeru irkishsha woy xinta tirri yannara halaalunni ditirroonni. Halashshine halaalunni tira hasiissanna ruukkinse tirroonni. Ruukkadoho yine tira hasiissanna gariweello halashshine tirroonni yine, hattono, hajamaanchu qoosso ruukkisannonna mannihimmate qoosso kisanno garinni tirroonni yee biddi assa hasiissannota ammanniro gadadisanno garinni seeru tiro uynanni.
Guma gede hedo Itophiyaho la`niro, Federaalete hiiqqine la’’ate shilooti/keedo/ mittoho. Lawishshaho: – Keedde la`annori buuxaano sase yooaano su`mineenna farco uytannowi no. Konni haaru biddissinni kuri buuxaano shiloota seeru irko afidhino. Isino, keened la’’ate shilootaati. Konni aana, onte yooaano su`minanni. Faransayete kayinni, keened la’’ate shilooti umosi dandiinoho. Faransaye kayinni, mereerima (unitary) gashshooteeti; keende la’’ate mine jawa gede illacha tunge baalante yoo minnara seeru gede xawinsanniho.
Bakkalcho: – Federaalete Xaphoomu Yoo Mini uyitanno keedo la’’ate gumulo wirro buuxate biiloonyu noosi yaa mayyaate?
Kalaa Aarooni:- 1987 M.D kaajjinshoonnihu Baayriidi Seerira quwa 80 aana Federaalete Yoote Minna biiloonye baxxinohunni Federaalete Xaphoomu Yoote Mine biiloonye xawise woranno. Gumulonna seeru tiro mitto ikkitanno gede assate kaa`lanno garinni gobbate ayi bissanni uynoonni gumulo aana farcote seeri aana so`ro kalaqantino yee ammaniro, Federaalete Xaphoomu Yoo Mini keede macciishshaate shiloota lae yooaanchimmate looso loosate biiloonyu noota worino.
Yoote minna biiloonyi Federaalete amanyoote harunse qoqqowahonna Federaalete beehamino. Wolootu gobbuwa lawishshaho: – Hinde, Federaalete amanyoote harunsitanno gobbaati. Yoote minnase kayinni mereerimu gashshootinni galtinote. Ikkollana, Ameeriku gedeeri wolootta Federaalete gobbuwa ikkitinohura, seera fushshate, tirate, gumulsiisate yoote minna tantano Federaalete amanyoote afidhino.
Federaalete Umi Dirimi Yoo Mini qara gede umi deerri biiloonyi noosiho. Fitihaabeerete hajubba hanaffannohu Federaalete Umi Dirimi Yoo Mineeti. Jaddote hajubbano Federaalete Yoo Mine hanaffanno. Federaalete Aliidi Yoo Mineno hananfanni hajubba no. Jaddote jawimma garinni yaateeti. Federaalete Aliidi Yoo Mini umi deerri biiloonyisinni la’’annoti hajubba no. Fitaabiheerennitinna jaddote hajubba la’’annoti no.
Federaalete Umi Dirimi Yoo Mine uynoonni gumulo kadotenni Federaalete Aliidi Yoo Minira dagganno. Federaalete Xaphoomu Yoo Minira danganni woyte, qara gede kadotenna keede la’’ate hajubba buuxxanno. Ikkirono, Federaalete Xaphoomu Yoo Mini umi deerri biiloonyinni la’’annoti mitte hajo no. Iseno, qaxxarote soorrishshaati.
Mitte hajo woy mittu mazigawi mitte Federaalete Aliidi Yoo Mininni wole yoote minira soorrinoe yaanni mittu xa`mo shiqishiro woy mite Federaalete Aliidi Yoo mininni wole Federaalete Aliidi yoo mini shilootira qaxxaro soorrinoe yaanni xa`mo mittu kaaysiro soorrinanni. Woy umisiwa soorrinanni gede assinanni. Umi deerri biiloonyisi konneeti. Konni ka`anni noosihu Federaalete Xaphoomu Yoo Minira kadotenna keede la’’ate biiloonyeeti.
Bakkalcho: – Keede la’’ate gumulo seeru gede la`nanni yaa mayaate?
Kalaa Aarooni:- Halaalunni gumulate ikko yekkeerote yannara quwaho tini cinaancho kiironna keede macciishshate shilooti mazgawi aana konni barrinni sa`ino gumulo kaiminni yine seeru gede kiiro xawinse gumulo uynanni yaate. Togo yinannihu gadachu hee’rirooti. Kuni kageeshshi geeshsha hasiissannoha ikke hee’reennanni, xaa geeshsha xambe noo garinni massagate amanyooti dinosi. Keede la’’ate hajubba dagganno yannara, yooaano fitaabiheeerete woy jaddote amanyooti seera horoonsidhanno. Kuni kayinni, haammata qarranna so`ro kalaqino. Korkaatuno, fitihaabiheerete amanyooti seeri umisi xa Itophiyu horoonsi`ranni noohu Federaalete amanyooti garinni haammatu qarrinna woyyeesinanni hajubba noosiho.
Fitihaabiherete amanyooti uurrinshu yekkeerora yine worroonniho. Jaddote amanyootino hattonni. Fitihaabiheerete amanyooti seeri 1958 M.D kaajjinoho. 60 diro ale ikkinosi. Jaddote seerino hattonni 1954 M.D kaajjino. Kunino haammata diro kiirsiisino. Hakkawaro nugusu yannara Itophiyu harunsanno gashshooti mereeroho calla assinanni amanyooteeti. Yaano Federaalete amanyoote dikkino. Kuni amanyootu seeri konni yannate amanyooti ledo hara noosi. Haammata biddi assinannitinna woyeessinanni hajubba noonsa.
Jaddote amanyooti seera woyyeessineenna parlaama shiqe kaajjate gamba yee no yaa dandiinanni. Fitihaabiheerete amanyooti seera woyyeessate looso dihananfoonni. Yannate garinni la`niro nafa keede la’’ate injaanno garinni diloonsoonni. Ikkirono, albi waro nugusu ofollanno baychi zuufaane, shilooti keede la’’ate amanyooti ledo boode geeshsha lawannoorichi no. Ikkollana, konne amanyootu seera horoonsi`ne keede gumulate farcora kaima assa qarrissanno.
Keede la’’ate seeri baxxinoho. Lawishshaho: – umi deerriranna kadote yekkeero yannara gumu coyi yekkeero ikkito seeru yekkero shiqqanno. Yoote mini gumu coyi aanano gumulo aanno. Seeru hajo aanano gumulo aanno. Lawishshaho:- mittu coyi aana sheemaata e`anno bissa heedhuro, mitu sheemaata de`noommo yaanno; wolu kayinni sheemaatu noonke yaanno. Kuni halaale ikkiro tajetenni shiqanno.
Woyyaabbino taje shiqishi’rinohunna yooaanchu ammananno gede assi`rinohu gumulo afi`ranno. Keede la’’ate shilootira danganni woyte halaalu dila’’amanno; hundi yoo mine goofino. Kawira daannohu, hundi yoo mini aana halaalenna taje keente tenne gumulora kaima ikkino seeru gumulo aana tirtu woyte sodhino; Tini so`ro qolte shiima ikkitukkinni kaimankanni seeru so`ro noote yitanno.
Bakkalcho: – Kaimankanni seeru soro noo yaa mayyaate?
Kalaa Aarooni:- Haaru lallawira 1234/2013 M.D xawise worino. Kuni lallawi 1234/2013 M.D fulinoha ikkanna, haammata woyyeesinoonni hajubba amadinoho. Babbaxitino foonqe nooho. Xa kayinni woyeessate ha`nanni hee`noommo. Ikkollana, kaimankanni seeeru so`ro yaa mayyaate? yitanno xa`mo haammata yannara yekkeersiissino hajooti. Keedo la’’ate shilooti hundu yoo mine gumullloonni farco aana seeru so`ro hedhuro la’’anno yiirono; kaimankanni seeru so`ro noo yitanno hedo yekkeersiissanni keeshshitino.
Mule lallawu kiironni 1234/2013 quwa 2 cinaancho kiiro 4te aana tiro uynoonni. “Kaimankanni seeru so`ro noo yaa konni woroonni noori mereero mittunna farco shokkishanoricho seeru so`ro noota konni lallawu kiiro 10 kaiminni Federaalete Xaphoomu Yoo Mine Keede La’’ate Shilooti aana leeltanno jeefote gumulo yoo yaate hajajo” yaanno. Konnira halaalancho qoosso kisannoha baayriidi seeri uyno qoosso tayissannori; lawishshaho:-seeru aana farco woy gumulo afi`rate qoosso baayriidi seeri uyno qoossooti. Farco ho`line mazgawakki dila`neemmo yiniro kuni seeru so`rooti.
Konninni roorenkanni tittirshunni worino. Baayriidi seeri gumulo giwannoha, seera doogimale tirannoha woy hajote aana xaadooshshu nookki gumulo aannoha, hajote aana halalaancho guma amadikkinni hajote ledo xaadannokki guma coyee amande gumulo woy farco uyinnanniha ikkiro;yooaanchimmatenni la’’a hasiissanno hajo tunge hunniro, yoote gumulonni qara hedo ledo xaadannokki hajajo uyniro, hajo lae gumulo aate biiloonyi nookkiha ikkino gashshootu bissanni hajanjeenna seeru gobbaanni saayinsoonni gumulo heedhuro, woy Federaalete Xaphoomu Yoo Mini Keede La’’ate Shilooti gumulo sa’’atenni farco uynoonniha ikkiro kuri seeru so`ro nooreeti.
Bakkalcho:- Shiqa hasiissannosihu maayi gariniiti?
Kalaa Aarooni:- Shiqa hasiissannos ihunna farco aate dani yaa, xaa geeshsha alenni xawisate wo`naalommonte gede amanyootu seeeri nookki daafira yoote minnanke baxxinohunni Keede la’’ate Shilooti uurrinshu amanyooti seerinni farco uytanni keeshshitino. Coyeella kayinni;xaano lallawu 1234 keede la’’ate shiloota shiqisha lainohunni haaro abbinoti hedo no. Baxxinohunni, quwa 27 hananfe nabbanabnni woyte quwa 28 aanano keede la’’ate woxaratto shiqqanno amanyooti maa lawa noosiro? Woxaratto shiqqanno yannara la’’anno shilooti hiikkootiro? La`nannihu mayi gariniit? Yaanno biddissa wore tittirshu gumulshi Federaalete Xaphoomu Yoo Mini fushshanno biddissinni gumullanni yaanno.
Keede la’’ate woxaratto, keede la’’ate shilooti la’’annohu may dooggonnitiro lallawu kiiro 2588na iso woyyeessate fulino lallawi 454/1987 M.D umo assine sase yooaano su`minoonni shilootiwa shiqqanno. Kuri sasu yooaano hajo la`e buuxxe keede la’’ate shilootira shiqannori huluullisanno coyi heerasinna hoogasi buuxxanno. Rosamino garinni buuxaanote shiloota yine woshshinanni.
Qaru shilootira massineenna la’’ama noosi yite ammanturo Qara Keede La’’ate Shilootira sokkanno. Kuni seeru aana worroonnirichooti. Seeru aana worrirono, loonsanni loosi kayinni, keede la’’ate shilootiwa shiqannohonso dishiqannoho yaate seeru amanyooti lamunku yekkeeramaasine woshshinikkinni giddonni guma amadde buuxxe shiqa noosi yituro hakka sonkanni. Dishiqanno yitino korkaata kayinni xawissukkinni dishiqanno yite sammi assite cuffanno. Kuni loosi kayinni konni haaru lallawira woy biddissira gatino.
Xa kayinni sase harinsho heedhannosi. Mittu, sase yooaano su`minoonni buuxanote shilootira shiqinshanni. Wolu guma hedono kalaqa dihasiissanno; buuxaanote shilooti lae, Qara Keede la’’ate shilootira soyaaanno. Qaru Keede la’’ate Shilooti, buuxaanote shilootinni daynoha lae seeru so`ro kalaqantino yee ammaniro qaxxaramaanchu daanno gede hajajo soyaanno; sayikki harinsho macciishshite mitturi seero so`ro dino yite woy no yite jeefote gumulo uytanno. Kuni tittirshu harinsho xaano Federaalete Xaphoomu Yoo Mini fushshanno biddissi kaiminni gumulanno yaanno. Konni kaiminni, Federaalete Xaphoomu Yoo Mini Dotteessa 4/ 2015 M.D Keede La’’ate biddissa fushshino.
Biddissira kiiro 17 yee fulinohu loosu aana hosa hanafinohu Dotteessu 19/2015 M.Dirooti. Kuni 15 barri qixxaawote barra ikkanna, Tigirayete qoqqowa agurranna 10 qoqqowubba xaphoomu yoo minnaranna farocte biirora, lamunku quchumu gashshootira, umi dirimi yoo minnara farcote ministerera , xawaqootahonna hajo la`annonsa bissara sonkoonni. Bayriidi seera quwa 80-cinaancho kiiro 3-fidale Haa aana Federaalete Xaphoomu Yoo Mini Keede La’’ate Shilooti gobbate ayii bissanni uynoonni gumulo keede la’’ate biiloonyi noosita kulanno. Qoqqowubbannihano ledo la’’ate dandaanno.
Kuni kayinni Federaalete amanyooti tantano garinni harannoha dikkino yitanno yekkeronna xa`mo ka`anno. Korkaatuno qoqqowubba uminsaha seera fushshitanno; seera gumulsiisannonna seeeraho tiro uytanno bissa noonsa. Seera tirannohu qole uminsahu keede la’’ate shilooti noonsa. Ikkollana, keede la’’ate hajubba federaale widira dagganno. Kuni kayinni Federaalete amanyooti seera giwannoho yaatenni baayriidi seera woyyeessa xa`manno. Ninkeno ammaneemmo; kunino Federaalete yoo minnara looso batisate; layinkihu Federaalete tantano ledo ha’ra noosi. Ikkeenano, hedo ammannummorono, baayriidi seera woyyeessina geeshsha loonseemmohu borrotenni worrooniha la`nanniiti.
Bakkalcho:- Konne qoqqowubba umonsa uminisanni gashshate qoossonna seera tirtanno bissa heedhunsarono, insawiinni sae Federaale dagganno hajo noo yoottoti mitte gobba giddooti; qarru maati?
Kalaa Aarooni:- Qoqqowubba qoqqo winsa hajora jeefote gumulo uytanno. Mitte gobbaati. Qoqqowubbate baayriidi seeri heerirono;mitte Federaalete mootimma noonke. Konnira, akkamagaada qoqqowubba baayriid seeri gobbaanni gumulo uyturo, baayriidi seeri aana xa`mo kalaqannorichi heeriro baayriidi seeri buuxxanno songora shiqanno. Kuni kinsannikki qoossonsaati. Keede la’’ate shilootira la`nanniti hajo xawoho seeru yekkeerooti. Wole agurranna keede la’’ate shilooti baayriidi seeri`ya qoosso kisino yee woxaratto ku`liniro, Baayriidi Seeri Buuxaano Songowa ha`ranno.
Konni Federeeshinete Amaale Mini giddo noo baayriid seeri hajubba buuxaano uytanno seeru tironni uytanno gumulo kayinni jeeffonnite. Qoqqowubba konne assa dandiitanno; kuni kayinni ani yoommohu Federaalete tantano garinniiti. Uminsaha keede la’’ate shiloota uurrissa lainnohunni tirosi maati? Yite xa`mo kaayissannori no. Seera tirannohu ledo ha’rannokkiha ikkiro aanno tiro dino yitannorino no.
Bakkalcho: – Itophiyaho fitihaabiheere ikko jaddote seera fushshine keede la’’ate shilootino uurreenna seeru gumulo sa’’a hananfinkunni 60 diro ale ikkino; hiitto xaa geeshsha keede la’’ate shilooti biddissi qixxaawa hoogino? Hasiisannokkiha ikka hoogiro xaa geeshsha loonsoonni garinni maara sufa hoongoonni?
Kalaa Aarooni:- Baayriidi seeri 1987 M.D gumulame Woxawaajje aganira loosu aana hosa hanafita baayriidi seeri aana worroonni kaiminni Federaalete xaphoomu yoo minenna Federaalete uurrinshubba uurrinsoonni. Baayriidi Seeri fulara albaanni mereerimu xaphoomu yoo inenna aliidi yoo mine yine woshshinanni. Woradatenna awuraajju yoote minnano no. Kuni reekkote yannarano ikko Dargete yannara noo tantanooti. Baayriidi seeri fuli gedensaanni kayinni woradanna awuraajja yinanniha kande Federaalete umi dirimi yoo mine, mereerimu aliidi yoo mine qolle Federaalete aliidi yoo mine, hattono mereerimu xaphoomu yoo mine Federaalete xaphoomu yoo mine yine tantannoonni.
Ikkollana, keede la’’ate shiloota lainohunni xawo ikkino doogonni uyinanni gumulo gadachantinota ikkitino daafira, Federaalete xaphoomu yoo mini qole tenne keede la’’ate gumulo attame beeha noosi yaanni biddissa worinohu umo lallawu kiironni 25/1988 M.D sufeno, lallawu kiironni 454 /1997 M.Dirooti. Hakku nafa xawo ikkino garinni Federaalete xaphoomu mini keede la’’ate shilooti biddissa fushshinanni gede diworino. Ikkeennano, lallawu kiironni 454/1997 aana keede la’’ate shiloota lainohunni amanyootu hee’ranno gede woranno. Is umisira xambe ajjannosi.
Konnira, xaa geeshsha difulino. Ikkollana, biddissaho fulanno gede haammata yannara xiiwo no. Yooaanono duucha yannara qarrantannohura fula noosi yitanno. Seeru ogeeyye, hajamaano, xawaqootuno hattonni xa`mitanno. Kayinnilla fulikkinni keeshshino daafira qarru hala`lanninna kaajjanni dayno daafira mannoota macciishshanna farcote owaante afi`rate qoosso kisanni kofeenyaho kaima ikkanna, yoote minna farco dawisanno yinanni minshanni keeshshinoonnihura haaro massagaano dagganno yannara shoolunna ontu agani kawa balaxo aa hasiisanno yine loonsoonni.
Lallawuno, 1234 fulinoha ikkkanna isino gadachannohura biddissaho fula noosi. Kunino, dagannita farcote xa`mo qolate kuni biddissi hasiissannoha ikkino daafira jawaante rahotenni loonseenna biddissaho fulino. Ikkollana, albaanni illachiinshoonniha ikkinokki daafiranna wolu qarrino noohura kuni lallawi 1234 fulino.
Bakkalcho:- Haaru Biddissi qara amado maati?
Kalaa Aarooni:- Amadosi shoole qara kifilenninna lemiina lame gumulonni tantanamino. Hasiishshasi la`nummoro, biddissaho umi kifile eote aana Federaalete yoote minna xaphoomunni, Federaalete xaphoomu yoote mini qole baxxitino hajubba keede la’’ate shilootinni lae gadachantino gumulonna gadachantino seeru tiro aate bilooonyi noosi. Ikkollana, konne biiloonye loosu aana hosiinsanni yannara may garinni ha’ra hasiissanno; mannootu qoossonna hasatto agarsiinsannihu hiittooniiti yaannoha xawohonna tittirshunni wora hasiissanno ikkino daafira biddissa qixxeessinoonni.
Wolu keede la’’ate gumulo ikkito harinsho xawonna isilancho ikka noosi. Masaalate dandiisiisannonna gumaamma gumulo aate amanyoote diriirsa hasiissannohura, biddissaho qixxaawino. Umi deerrinni keede la’’ate woxaratto taje qixxeessinannihu hiitttooniiti yitanno xa`mo ka`uro aleenni xawisoomonte gede keede la’’ate ku`laato amado maa lawa noosi yaannoha tittirshunni biddissira giddi woranno. Lawishshaho: – biddissaho quwa 4 aana keede la’’ate woxaratto amado maa lawa noosiro xawisanno.
Ayi qaxxarora uurrinshunna jaddote qaxxarora xa`mo shiqqanno gari maa lawa noosi yiniro, qaxxadhaahunna qaxxaramaanchu su`mi, teessosi, yoote mini biiloonyinna haranchu qaxxarote gumi shiqanno. Kuni uurrinshu yekkeerora nooho. Hattonni, keede la’’ate woxaratto maa lawa noosiro xawinse worroonni. Lawishshaho: –
ku`laanchunna qaxxaramaanchuuha wo`ma su`manna teessosi, jeefote gumulo, gumulo uynoonni mazgawi kiiro, ikka hasiissannosi woxarattote kaimi bixxille haransine, ku`laanchu woxarattosira kaima ikkino coyi kalaqamino yaannoha seeru so`ronna lallawu kiiro 2 cinaancho quwira kiiro 4 (ha) kaasye (shee) geeshshanna quwa 10 cinaancho quwa 1 hundaanni tittirshunni worroonni mereerinni, yaano; baayriidi seera taaysinoho; yooaanchimmate biiloonyi nookkiha la`nonniho; woy yoote gumulo foollishshi’ra noosi hajo tunge hunnoonni, macciishsha gimboonnie, qoosso`ya kinsoonni yinannha ikkiro; konni giddo mitto woy lame gumulloonniha ikkinohura seeru so`ro gumulloonni yaannoha haransine xawinsanni.
Jeefote Keede Macciishshate yoo mininni hasissaannosi gumulo xa`manno. Baatooshshe baatoe yaannoha ikkara dandaanno. Tini ku`laato shiqqannohu hiikkunni shilootiraati? Shiqinshoonni shilooti mayi garinni loosanno? Yaanohu sase kifilera shiqino. “Keede la’’ate woxarattora shiqqanno amanyoote” yee “Keede la’’ate woxaratto” Keede la’’ate shilootira shiqqannohunna macciishshannohu, lallawu quwira 28 cinaancho quwi kiiro 1 kaiminni woxaratto balaxxe Keede La’’ate Buuxaano Shilooti, woxarato shiqqino, yoote mini gumulo lallawu quwira 2 cinaancho kiiro 4 nna lallawu quwira 10 cinaancho quwira 1 hundaanni noo korkaati garinni keede la’’ate shilootira la’’ama noosi yee gumuliro callaho. Konnira, umo asse buuxaanote shilootiwa shiqanno. Buuxaanote shilooti qole woxaratto hiikko marte ubbanno yee, woxaratto garahonso digaraho yee buuxanno.
Konni gedensaanni, konni quwira 1 hundaanni worroni garinni keede la’’ate shilooti buuxe gumulate albaanni ku`laancho woshshe macciishsha noosi yaanno. Kuni manchi beetti macciishamate qoossooti. Konnira, shiqqino woxaratto aana calla xintme shiqanno dishiqanno yine gumulo saaysa konni ka`a gattino. Ledoteno buuxaano albi gede formete sammi aasite keede la’’ate gumulora shiqa noosi woy dishiqanno yaantenni, korkaata xawinse kullaara gadadisanno. Yooanchu gumulo korkaatu aana ikka noosi. Garahonna digaraho yitanno hedo tittirshunninna korkaatunni shiqqanna wora noosi. Kuni keede la’’ate shilootira calla ikkikkinni, kadoteno qarra ikkino. Kadonnihu kayinni fitihaabiherete amanyooti seeri woyyaawiro ledonni la`nanniha ikkanno.
Wolu keede la’’ate shilooti yekkeero massago may garinniti? Yaannohuno tenne sayikki kifile aana worroonni. Keede macciishshate shilooti buuxaanote shilootinni daynoha lae buuxi gedensaanni gmulo aanno woyte ledote buuxo hasiissuro woxaratto shiqishirinoha woshshe xa`mara dandaanno. Ledoteno, qaxxaramaanchono woshshe guma coyee fushshe yekkeersiisara dandaanno yaanno. Qaxxaramaanchu dawaro qixxeessanno gara biddissira aana worroonni.
Dawaro calla ikkikkinni dawarote dawarorano kaayyo uynanni. Jeefoteno keede la’’ate shilooti biiloonyi maati? Yitanno xa`morano tenne kifilera quwa 9 aana keede la’’ate shilooti gumulo kaajjisha, woyyeessa, soorrate woy wo`munni wo`ma diigate biiloonye uynoonnnis. Kuni ontu yooaano mootoo`mitinowa gumulamanno yaate. Konni kaiminni, biddissu haammata qarra tirate dandiisiissanno garinni shiqinoha ikkanna;uurrinshu yoote minna harinshora ille fanannoricho aannoti horo noohura farcote handaara irkisannoho yaa dandiinanni.
Bakkalcho:- Ledonke keeshshoottohura qixxaawonke kifilenni galaxxineemmohe.
Kalaa Aarooni: – Anino galaxxeemmo`ne.
Bakkalcho Onkoleessa 3, 2015 M.D
