Amsaalu Felleqe
Artistimmate ogimma lowontanni ayirrissanno. Ikkollana, tenne ogimmanni woshshammate dihasidhanno. Lowo mannootinni egennantinohu Artistimmantenni roore manna kaa’late woy danchummate loosisenniiti. Heeshshose shotu garinni massaga hasidhannote. Giddosenni macciishshaminosere assate lameegge hedate dihasidhanno. Loosose yanna uytukkinni gumulate kakkaooshshise luphiimaho.
Madirakete godo’lenni egennantinoreeti yinanni Artistooti ledo taalo gaamantannoti techo Gaazeexinke Seyoote gafi wosinchonke Artistimmate loosisennino sae xagisate mereersha yaano “Swiiz Diyaaginostik” Xagisate Mereershi ama ikkitinoti Yetinnayet Taammiraati yaamananno. Yetinnayet woy ‘’Miimmi’’ yaamamanno su’minni egennantino. Dagate illenna maccara iillitinota baca filmete (leellishote) loossa noose. Madirakete filme loosantenni roore yannase danchummate loosinni saysa lowontanni hagiirsiissannose.
Qaaqqose xissama korkaatinni lowo waaga baattino. Qaaqqose daafira baattino waaga hedatennino “Switz Diagnostic Medical Center” fanatenni hattenne yannara qaaqqose gobbate giddo afi’ra dandiitinokkiha xaginaatu owaante gobbate giddo fanatenni dagoomaho fano assitino.
Addis Ababaho Lideta yaamamanno qooxeessira ilante Atilaas yaamantanno basera lophitinoti Yetinnayet mereerima eo noonsa maatesenni ilamasenni heeshshosenna lophose gari woloottu Itophiyu manni heeshshonni baxxitinota dikkitino. Umi dirimi rosose boode baatooshshe xa’manno rosi mine baantanna rossurono; laynki dirimi rosose kayinni mootimmate rosi mine harunsitino. Kunino woloottu ledo mittimmatenni hee’rate gara rossanno gede kaa’linose.
Mitte basera seeda yanna keeshsha hasidhannokkiti Yetinnayet; xa loossanno loosisera albaanni anjesenni babbaxxitino loossa loossannonkanni. Loosisennino seyoote iilla isera haaro dikkitino. Rosisennino shallagote amadooshshinni (Accounting) Adimaasi Yuniversite Kolleejjera harusnite maassamate dandiisiissannose borro eessitu yannanni hanafeeti looso hanafa nooseta hasatto galtinosehu.
Haarore afate hasattose luphiima ikkitinohura Giraafiikete diizayne (Graphics Design) maattamu mini anniwiinni rossino. Iskaane (Scan) assatenni hanafe maattamu mini looso wo’manka seekkite affe loosate dandiitino.
Hakkiinnino, umisenni loosi’rate hasi’ratenni albi loosose agurte fultu. Harancho yanna giddo baca manna egennamate dandiitinoti Yetinnayet; yanna adhitukkinni maatese mini giddo maattamu mine fa’nitu. Konne looso umisenni hanaffu yannara Maattamu maashine hoogguserono Diizaynete loossa baala seekikite affinohura loossa umisewa qixxeessitu gedensaanni maashine noonsa mannootiwa massitanni attamisiissannonkanni.
Konni garinni baca owaatamaano afi’ra dandaasenni daddalu loosose egensiisi’rate kaarde (Business Card) qixxeessatenni hanafe Biilboorde, Koofiyya, Kanateera, maassammanni maxaafichonna wolootta loossano isilanchimmatenni loosa hanaffu. Konnirano kaimu, albaanni loossanno uurrinshawiinni afidhino ogimmanna egenno ikkitinota kultanno.
Loosise hala’lanni ha’ri yannarano maatese mini giddo looso hanaffino mini ruukkinosehura haakkichonni hoowete giddo woloota karaayya’nanita sase kifilla amadde loosa hanaffu. Xaano loosu hala’lanni ha’rita hasattoseno hattonni lexxitanni dagguta maatese hoowe giddonni fulte wolewa 7 kuminna 500 birrinni karaayya’e loosa hanaffu. Maatesewiinni xeertidhe hadhe loossannota amase fajja hooggurono anise kayinni fajjo aatenni loossase hasidhu garinni loosidhanno gede kaa’linose.
Wedellimmase yannanni looso hanaffinoti Yetinnayet; anjesenni hanaffe manna shiqanna shiqisha, kaa’lanna irkisa hagiirsiissannosenkanni. Afidhinorinni manna kaa’la hagiirsiisannohura; ‘’Afi’reemmahunni kayse mannaho eemmahura xeinoeri dino’’ yitanno. Wedellimmase yannanni duuchu handaari loossa hanaffinoti Yetinnayet; Artistimmate ogimmanni ledote Swiiz Diyaaginostik yaamantanno Laabiraatorete mereersha uurrisate korkaata ikkitinoseti qaaqqoseeti.
Godowiinni heedhe iltanno yanna geeshsha xissantanni keeshshitinoti Yetinnayet; qaaqqose keeraatunni tidhite lossi’ra dandiiturono qaaqqose kayinni hiikkurino keeraano qaqquulli gede dirisenni lophote deerra leellisha hoogasenni fayyimmase gufidhinota huwatatenni Tiqur Anbessa hospitaale massitanno. Massitu yannarano assinoonni buuxonni fayyimmase babbaxxitinoti fayyimmate qarrubba nooseta xawinsoonniseta qaagganno. Hattenne yannara martino fayyimmate uurrinsha giddo baxxinohunni amuwu babbaxxitino xissonni quuxxote giddo noore la’anni ledonsa qarransa beeqqitino.
Hiikkonne loososeno agurte qaaqqose dhiwansiisidhanni sase dirra shettote giddo keeshshitino. Tenne yannara ise noo heeshsho huwatinohu Artistichu Seraawit Fiqire iillinosehu tiiu hiiqqammenni fulte umose kaajjishshidhannonna madirakete loosose loosanno gede kakkayse looso eessinoseta qaagganno. Giddosenni nooseha filme loosate dandoose leellishshukkinni keeshshiturono shotu garinni hanaffinohu madirakete loosinni harancho yanna giddo egennamate dandiitu. Madirakete loosisera qoteho kayinni qaaqqose fayyimma harunsa ikkinohura ise hursi’rate baattinokki waagi dino.
Qaaqqose dhiwansiisidhanni heedhenni kayinni hanaffinohu madirakete loosira ledotenni umisennino babbaxxitino filme borreessite qixxeessitino. Lawishshaho, meyaa beetto kaajjillunni loosa dandiitannota umoseno lawishsha assite ‘’Yaaneggeskeny’’ yaamantanno filmesenni meentu hasiissanno irko assininsaro uminsannino sa’e gobba soorra dandiitannota leellishshino.
‘’Hamsa Loomi’’ yaamantanno filmesenni kayinni qaaqquullu aana loosa soorrote kawa korkaata ikkannota farcidhino. Filmete loosisenni ledote woloottano babbaxxitino loossa loosatenni umisennino sa’e woloottahono jawaantete lawishsha ikkase leellishshino. Qaaqqose aana xaadinosehu fayyimmate xe’ne qarri korkaatinni shotu garinni hursa dandiinanni dhibbi xagisate so’ronni roorenkanni qarru kalaqaminota coyidhanno.
Ikkeennano, tenne dagonni qaaqqose Siwiizerlaandete gobbara massite xagisi’ra dandiitinioti Yetinnayet; onte saatera aleenni ikkitino yanna adhinohu darre gowate xagisanni qaaqqose fayyimma woyyaabbanni daggu. Xagisaanchimmate rosi hoogiserono qaaqqose xisso korkaatinni xaginaatu loosira mule heedhe keeshshasenni bacare huwata dandiitinota coyidhanno. Siwiizerlandete gobbara la’inoha yannitte xaginaatu loossa gobbate giddo hanafate heddu. Ajuujase adda assateno noose jiro gamba assite ‘Switz Diagnostic Center’ yaannohunni yannitte ikkitino laabiraatorete mereersha fantu.
Itophiyu xaginaatu handaarinni noo xe’ne seekkite huwattinoti Yetinnayet; gobbankera jawaata xagisaano heedhurono so’rotenni sonkanninsahu laabiraatoorete gumi so’ronni xagisate so’rono kalaqantara dandiitannota coyidhanno. Kuni yannichu laabiraatoore mereershi kayinni xagisate so’ro kalaqantannokki gede assatennino sae akeeka haa’ne baarawido sonkeenna buuxo assinanniha gatisatenni wiinamanna isilanchimma noosi xaginaatu owaante gobbate giddo aate dandiisiisanno yannicha laabiraatoorete mereersha ikkasi coyidhanno.
Yannitte xaginaatu owaante qansootaho lowontanni hasiissannota ammantannoti Yetinnayet; qaaqqose xisso korkaatinni huwattinoha xaginaatu owaante xe’ne wonshate kakka’u yannara mootimmatewiinni hasiissanno irko afi’ra hoogase kayinni koffi assitinoseta dimaaxxino. Ise kayinni jawa waaga baatte yannitte laabiraatoorete mereersha fante owaante uytanno gede assitino. Loossate kakka’nanni yannara mootimmate tantano giddo heedhe loossa gufissanno bissa nootano huwattinota coyidhanno. Loosate hasi’ranno manna irkisate dhuki hooginsaro nafa loossate guffa ikka noonsakkita sokkase sayissanno.
Konne looso hanaffu yannara baca jiffa xaddannase cincatenni sa’anniiti techo yannitte ikkitinota laabiraatoorete maashinna gobbate giddora eessite dagoomaho horo uytanno gede assitinohu. Kuri xaginaatu uduunni dagoomaho lowontanni hasiissannore ikkansa xawissannoti Yetinnayet; Siwiiz Diyaaginostik laabiraatoorete mereershi boodu woxu fulonni (waaginni) 40 ale ikkitanno buuxo assinanniwanna ikkasi kulte; dagoomuno babbaxxitino dhibbuwa shotu waaginni buuxo assi’ratenni fayyimmansa agadhitanno gede amaaltanno.
Konni albaanni dhibbu buuxo assi’rate akeeka haa’ne baarawidira sonkeenna 45 barra keeshshannoha gatisatenni bati’ranni bati’reenna lamu barri geeshsha iillannohu gobbanni saatete yanna giddo laabiraatoorete guma afi’ra dandiinanni mereersha ikkasino coyidhanno.
‘Switz Diagnostic Lab Center’ giddo horo uytanni afantanno yannitte laabiraatoorete uduunni baalunku Siwizerlaandetenni, Jermanetenna Chaynu gobbuwanni abbisiissinore ikkansa kulte; gobbate giddo afantannori handaaru ogeeyyera qajeelsha aatenni tekinolojete reekko assa dandiinoonnitano coyidhanno. Tini tekinoloje Itophiyu giddo laabiraatooretenni uynanni xaginaati handaara lossitannotano xawissanno. Uurrinshasennino haammatu qansootira loosu kaayyo kalaqqinotano kultanno.
Dagoomitte yawo fulate ragaannino miliyonetenni kiirranni woxe fulo assatenni bacu manni qarra tirate loossanni afantannoti Yetinnayet; umisennino ikko uurrinshasenni dagoomaho babbaxxitino irko assitanno. Mootimmate woshshattorano wiinamunni dawaro qoltanno. Albillichono gobbanna daga horaameeyye assitannota hiittenneno latishshu loossara beeqqaancho ikkitannota buuxissino.
‘’Xaa yannara mimmitu su’ma hunatenninna daganna gobba gawajjitanno hedubbanni fulle gobbanke lossitanno hedubba burqinsanni yannanke loosunni calla saysa noonke; ga’a oosonkera raginseemmo gobbanke Itophiya huntanno hedubbara halamaano ikkinoonke. Dagankenna gobbanke balaxinse danchummatenna latishshu loossanni gobbanke lossi’no’’ yitanni ledde sokkase sayissanno
Bakkalcho Dotteessa 19, 2015 M.D Hamuse
