Manchi beetti loosaranna ikkara hasi’rinore umisinni kakkae gumula dandiiro hasi’ranno deerrira iillatenni hoolannosiri dino. Hasi’noonni looso loosateno hendoonni yannanni hanafa hasiissannota kayinni babbaxxitino loosu handaarranni seyoote iillitino bissa amaaltanno.
Baxxinohunni, wedellimmate yannara loosi’rate hendoonnire yannantenni hanafa dandiiniha ikkiro; loosu umisinni baxisanninna iillinanni seyoo widira massaganni ha’ranno. Didandiinaanni yinanni hedo qaccera qolle agurre dandiinanni yitanno hedo amande gummaamma ikka dandiinanni.
‘’Umikki ajuuja gumulate kakka’’a hoogittoro wolootu qaxarte insa ajuuja gumulatto gede assitannohe’’ yaanno anjesinni looso hanafe ajuujasi gumulatenni seyoote iillinohu jirotenni kalqenkera umikki deerra amade afamannohu dureessichu Bil Geetis.
Techohu Gaazeexinke seyoote gafinnino qajeeltino rosi handaarinni qaxarante loossanni heedhe gashshaannise loosano looso la’anni iseno hakkonne looso woyyeessite loosate hasattose adda assatenni techo seyoote iillitino wosinchonkeha dancha lawishsha qineessine shiqinshoommo.
Ilantinohu Hawaasi quchumi gobbaanni ikkirono lophitinohu kayinni Hawaasaati. Rososeno 1ki kifilenni kayse 12ki kifile geeshsha Hawaasi quchumira deerru deerrunkunni afantanno rosu minnara harunsitino. 12ki kifile rosose guddu gedensaanni Arbamincete Rosiisaanote qajeelshi kolleejjera rosiisaanchimmate rosu golinni qajeelte harunsite maassamatenni shoole dirrara qooxeessaho afamanno umi dirimi rosi mine qarqaru sayinse rosiisaanchimmanni owaattino.
Shallagote amadooshshinni (Accounting) Dipiloomunni maassantino. Dukko Meqdes Asfaw yaamantanno. ‘’Beeteseb budu uddano laashshinanninna hirranni mini’’ amanna loosu harisaanchooti. Rosiisaanchimmatenni owaattanni heedhe loosu yannase gobbaanni noo yanna minaannise yannitte uddano diizayne loosanno basera sayissannonkenni. Tenne yannaraati baxxinohunni budu uddano diizayne loosatenna woyyeessate hasatto galtinosehu.
Umisehu rosiisaanchimmate yanna gobbanni noo yannase minaannise uddano diizaye loosannowa la’annina kaa’litannisi sayissannohura loosu hasattose lowontanni lexxitanni hadhu. Minaannise yannitte uddano diizayne loosatenna gowate handaarinni bobbahinoha ikkirono; ise kayinni konni garinni hattenne yannara baxxinohunni Sidaamunnita budu uddano babbaxxitino yannite diizaynenni qixeessate hedde looso hanaffu.
Sidaamunnita budu uddano yannitte diizaynenni qixxeessatenni bude egensiisate hasattonna kakkaooshshiseno luphiima ikkinota coyidhanno; dukko Meqdes. Qaxaramme loosantenni meessinni looso kalanqe loosatenni amandoonni ajuuja loosu aana hosiisa hasiissanno yitannoti dukko Meqdes; hattenne yannara hasattose wonshi’rate hedde hanaffino looso ikkirono yanna yannatenni la’’anni daggino guminni kassi yitanninna loosose roorenkanni kaajjishshe sufa dandiitinota kultanno.
Hattenne yannara loosu hasattose jawa ikkiteenna hanaffurono; gedensaanni kayinni heeshshote deerrano ikkiro badooshshu noota coyidhanno. “Budu uddano diizayne loosate hasatto’ya kaiminni baxxinohunni Sidaamunniti budu uddano biiffannonna baxissannoe daafira yannitte faashiinenni diizayne loosate giddora eoomma” yitanno. Ise konne looso hanaffu yannara quchumaho Sidaamunnita budu uddano yannitte ikkitinokki hayyonni calla gombannita qaagganno.
Konne looso hanafase heeshshose woyyeessate woy albi loosose agurate ikkikkinni giddosenni galtinoseta jawa hasatto gumulate ikkinota kultannoti dukko Meqdes; Sidaamunnita budu uddano yannitte diizaynenni loosate faashiinenni shiimurinni hanaffe xaa yannara jawa deerra iilla dandiitino. Loossate deerra lendanni ha’ni kiironni hasattono lexxitanni hadhanno; giddonke hasatto garunni loosu aana hosiisa dandiinummorro kayinni lopho dagganno yitanno.
Minaannise albaanni hanafe yannitte uddanna diizayne loosatenninna gowate loosinni bobbahinoha ikkirono; ise budu uddano babbaxxitino yannitte diizaynenna faashiinenno loossannota irkisannose. Handaarunni ikkado ogimma noosihura hattono seeda yannara looosinoha ikkasinni budu uddano looso kayinni ise umose dandiite loossanno gede jaw injo kalaqinseta coyidhanno.
Konne looso umikki yannara Sidaamunnita budu uddano babbaxxitino diizaynenni loosa hanaffurono; xaa yannara kayinni gobbankera addi addi dagoomita budu uddanna yannite diizaynenna faashiinenni loossanni dikkote shiqishshanno. Hoccono hakkiichonni laashshatenninna jajjabbu meentinna labballoho, wedellaho hattono qaaqquulleho ikkitanno garinni gowatennni hala’ladunni dikko karsantinotano coyidhanno.
Umikki yannara diizaynete loosinni qajeeltinoha ikka hoogirono, gashshaannise loosanna hattono babbaxxitino miidiyubbanni leellinshannita diizaynete loossa la’’anna galtinose hasatto kaiminni loosu giddora e’ino. Gedensaanni kayinni handaarunni qajeelshano adhatenni ogimmase roorenkanni lossidhe loossanni afantanno. Hasattote aana ogimmate qajeelsha lendiro loosate hasi’noonnire qarru nookkiha loosa dandiinannitano kultanno.
Beeteseb budu uddano laashshinanni uurrinshanni xaa yannara 40 ale ikkanno mannira loosu kaayyo kalanqoonni. Uurrinsha albillichono Sidaamunnita budu uddano yannitte diizaynenna faashiinenni uddi’rate calla ikkikkinni seesahonna duuchu gari horora ikkanno garinni qixxeessate investimente widira eate balaxote qixxaawo assitanni afantanno. Hoccu laalchono gobbaydinni eessantenni umise faafrikira laashshate ajuuja amadde loossanni afantanno.
Uurrinshatenni xaa yannara qansootaho kalanqoonnihu loosu kaayyora ledotennino investimentete handaarinni bobbakkanno yannara 39 mannira uurrinshunni loosu kaayyo kalaqate mixo amandoonniha ikkanna, duuchu handaari loossanni xaphoomunni 100 ale ikkanno mannira loosu kaayyo kalanqannita kultanno.
Baxxinohunni 2008M.D kawa loossa haaruudde diizaynenni loosate faashine giddora e’ino. Uurrinshasera loonsoonni uddano jajjabba gobbatenna qoqqowu massagaano, dagoomu giddo babbaxxino deerrinni afantinnonna egennantino bissara uddisiisate dandiitinoha ikkanna; kuri bissa mereerinni Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed Sidaamu qoqqowo ha’ri yannarano uurrinshase laalcho ise anganni loonsoonni uddano ikkitinota, Sidaamu budu uddano uddisiinsoonnita kultanno. Wolu garinnino, babbaxxitino tuqu xaadooshshuwanni laalchosenna loosose egensiisate ragaanni jawaatu garinni loossanni afantanno.
Beeteseb budu uddano laashshinanni uurrinshanni qixxeessinanniti babbaxxitino daganna dagoomi budu uddanna isilanchimma noosetanna yannitte diizaynenna faashiinenni qixxaabbannota ikkasenni lowo manni babbaxxitino qooxeessuwanni hasidhe marte hidhitannota coyidhanno.
Loosisennino babbaxxitino yannara mootimmate bissawinnni afansha afi’ra dandiitino. Tayxeeha Sidaamu daga haaro diru soorro Fichee Cambalaallate ayyaana lainohunnino jajjabbu amuwiranna annuwira, wedellaho qaaqquulleho babbaxxitino diizaynenni bude leellishanno garinni uddi’nanni uddanna qixxaabbino. Sai dirira loosantino diizayne tayxe dirinni lende diloonseemmo yitannoti dukko Meqdes; uurrinshasera diru dirunkunni haaronna woyyaabbino diizaynenni gowantinota budu uddanna qixxeessinannita kultanno.
Budu uddano babbaxxitino diizaynenna kuulinni woyyeessine qixxeessinanniha ikkirono budillitte amadose agurtinokki garinni qixxeessinannita huwachishshanno. Deerru deerrunkunni noo dagoomi hasatto garinniiti qixxeessinannihu. Ayyaana ayirrisate, babbaxxitino loossa yannara uddi’rate biinfilleho/seesaho/ hattono babbaxxitino ikkitubba xawinsanni yannara uddi’rate injiitanno garinni isilanchimmanna budeno ayirrisiissanno garinni qixxeessinannitano dukko Meqdes coyidhanno.
Baxxinohunni gonfa uddi’nanni gari baxxinoha ikkasinni hidhitannori dagganno woyte budu garinni uddi’rate hiitotenni usurranni garano kullanni hirreemmo yitanno. Bi’ree yannara baadillitte egennonni loonsoonnihannna xaa yannara kayinni yannitte diizaynenna faashiinenni qixxeessinirono uddi’nanni gari kayinni budesi agarino garinni ikka nosita huwachishshanno.
Beeteseb budu uddanna laashshinanninna hirranni uurrinshanni qixxeessinanni laalchi Sidaamu qoqqowira calla ikkikkinni qoqqowu gobbaannino isilanchimmatenninna yannitte diizaynenni hala’ladunni egenamanni daynoho. Dukko Meqdes amadisiisseno tayxeehu Sidaamu daga haaru diru soorro ayyaani hagiirrunniha, baxillunniha, loosunniha, mittimmanniha loosi’ne lophineemmoha ikkonke! Yitanni dancha halchose xawissino.
Ninkeno qixxaawote kifilenkenni Fichee Cambalaallate ayyaani budu uddanonni biinfenna feeffante ayirrinseemmoha danchummanniha, baxillunniha keerunna araarunniha ikkonke yinanni dagate bude lossate jawa sharro assitanni afantanno uurrinsharano roorimankanni seyoote yanna ikkitara halchonkeeti.!!
Fichee Jeeji!!
Bakkalcho Dotteessa 12, 2015 M.D
