Qiddist Gezzaheny
Fichee Cambalaalla iillitanno woyte baadiyye quchumi iibbanno.Quchumu addintanni iibbino. Daga timbiliqqi yite fulteenna quchumu doogimarrara care tunganniwi dileellanno. Doogimarra, daddalu minnanna waalchu baalu wole yannanni baxxino garinni babbaxxitino ayyaana labbanno sokka amaddino borronni biifino.
Hattono ayyaanu ledo amadantinota addi addi sokko gumulsate hossanno dukkanna base basente leeltanno. Kunni aana mannu uddi’ratenna seesate gari xaggeefachishannoho. Jajjabbu geerrinni kayise qaaqquullu geeshsha budu uddano gobbaanni wole uddi’ra lowontanni batidhe dileeltanno.
Budu sagalla minnano kandanniwa diafidhino. Ragu ragunkunni yaano dooggate, kaameellate aanano ikko daddalu minnara macciishshinanni sokka mittete; Ayidde cambalaalla!!!!……Fichee Cambalaalla ! Hawaasa.
Wo’manta Sidaamu daganna ayyaana ayirrissinanni daga baalanta hawalle Sidaamu daga diru soorro Fichee Cambalaallate ayyaanira keerunni iillishi’ne, iillishinke. Kalqete angate kinsannikki dona ikke halantino mangistuwa rosu,sayinsetenna budu uurrinshara (UNESCO)te boreessaminohu Sidaamu daga diru soorro Fichee Cambalaallate ayyaani tayixeno ayyaanto la’e murtino barrinni Sidaamu qoqqowira Hawaasa iibbadu garinni ayirrisamanni afamanno.
Ayyaana harunsite haammata kiiro afidhinori gobbayidinna gobba giddo daa’’ataano hattono ayyaana ayirrisate babbaxxitino gobbate qooxeessubbanninna qoqqowubbanni koyisantino wosinna quchumu giddo leeltanno. Hawalle iillishino’ne
Aleenni borronkenni xawinsummo’nente gede tayixeha Sidaamu daga diru soorro Fichee cambalaallate ayyaana babbaxxino amanyootinni ayirrinsanni hee’noonniha ikkanna ninkeno Fichee cambalaalla UNESCO angate kinsannikki kalqete dona ikkite borreessamase harunsite baxxinohunni Sidaamu dagara kalaqantanno kaayyo, giddose amaddinre ha’nura bude ilamate tareessatenna amadantino hajubba aana Sidaamu qoqqowi woga turizimenna Ispoortete biiro layinki sooreessinna budu handaari sooreessi kalaa Daawit Dangisohu ledo assinoommo hasaaawa aanino garinni niwaawete shiqinshoommo.
Bakkalcho:- Fichee Cambalaalla kalqete angate kinsannikki dona ikkite borreessama baxxinohunni gobbatenna Sidaamu dagara hiittoo kaa’lo assitino?
Kalaa Daawit:- Togooti kalaqamu egenno kalqete dona ikkite borreessama lowo geeshsha hagiirsiissannote. Fichee Cambalaalla kalaqamu egennonna kalqete donaati. Konni daafira konne ayyaana ayirrinsanni yannara baxxinohunni Hawaasi quchuma e’anno daa’’ataanonna daga kiiro luphi yino deerrinni lexxitinno garaati la’noonnihu. Wolere agurreenna xaa yannara quchumu giddo daallasu nookkita macciishshinanni hee’noommo.
Daa’’ataanote kiiro lexxitu bikkinni miinju lophorano luphiima qeecha fultanno. Ayyaanu kalqete dona ikke borreessamasi ledo amadaminohunni Fichee cambalaalla giddose amaddinohu ha’nuru budi dhaggeeffachishannoho. Lawishshaho; mannoomitte agaratenna kalaqamu agarooshshi ledo noosi xaadooshshi jawaho.
Uminni hanaffe noota ayyaanu amado tittirre la’nanni woyte kalaqamaho assinanni agarooshshenna oosoteno uyinanni ayirrinyi luphiimaho. Fichee Cambalaallate ayyaani UNESCOte kalqete dona ikke borreessamanno gede assinohu mittuno konneeti.
Konni daafira konne bude amadosi agarre ilamate tareessa ninkewiinni agarantannote. Ayyaanu giddosi amadinohu mittu mittunku amanyooti Sidaamu dagaranna gobbate calla ikkikkinni kalqete ikkannoho yaa dandiinannina ayyaanu amado agarre ilamate tareessate kaajjinshe loosa hasiissanno.
Bakkalcho:- Fichee Cambaaalla UNESCO kalqete dona ikkite borreessantanno gede dandiissinoti giddose amaddino haammata amanyootta ikkansa addaho; tenne amanyootta mereerinni qara qara ikkitinorenna baxxinohunni daga mittoonsatenna araaru ledo amadantinore tittirshunni xawisittonkero?
Kalaa Daawit:- Fichee Cambalaalla kalqete dona ikkite borreessantanno gede dandiissino giddose amaddino amanyootta mereerinni umihu mannu oosoranna kalaqamaho uyinanni ayirrinyeeti. Lawishshaho; Fichee Cambalaallate yannara saada digorrinanni,maala di intanni; kuni leellishannohu saadate uyinanni ayirrinyeeti. Baatto diloonsanni;hattono haqqa dimurranni. Kunino qole kalaqamaho uyinanni ayirrinye leellishannoho yaate.
Dagate mereero sumimmete hoongi kalaqamara dandaanno. Tenne yannara araarsinara didandiinanni yine hendanni hajo nafa ikkituro hiittoo garinnino ikkiro araarsinikkinni akkalu dirinni haaru diriwa direekkammanni. Korkaatuno Fichee cambalaalla akkalu dirinni haaru dirira reekkammannita budillaancho ayyaana ikkitino daafira.
Koffi yiino ayiddi xeerti’re hee’rannoha ikkiro nafa daye araaramanno gede assinanni; konni garinni la’nanni woyte Fichee araarunnita ikkase xawissanno. Kuni lowo geeshsha maala’lisanno budeeti. Konni garinni geerru hajo amadde gamba yite hiittoo hajono ikkituro araarsitukkinni haaru dirira disa’nanni. Lawishshaho minu anni Fichee Cambalaallate barra maatesiwiinni baxxe digalanno; xeerti’re hee’rannoha ikkiro nafa maatesiwa dayee galanno gede assinanni.
Kuni leellishannohu Fichee mittimmannita, baxillunnita, ayirrisamannitanna mimmito irkinsannita ikkaseeti. Konni gobbaanni mannoomittete qoosso ayirrisantanno gede assitanno kaa’lo luphiimate. Kurinna wolootuno xawisoommokkiri ayyaanu giddosi amadino hornyubbaati Fichee YUNESCIte borreessantanno gede assitinnori.
Xaa yannara gobbankera kalaqantanno ikkito ledo amadisiise kayisummoro mite mite gobbate qooxeessubbara gaancenna kipho kalaqantuha ikkiro Ficheete giddo noo hornyi xagichoho yee hedeemmo. Araara dirrinsikkinni haaru dirira reekkama didandiinanni yine hendannihura araaru dirranno gede assinanni; konni daafiraati ayyaanu baxillunnihonna araarunniho yinannihu.
Woluno Cambalaallate barra ooso dil;siinsanni;ruxxi nafa di assinanninsa.;lalo diallaaltanno. Barraho mine mine doyitanni “ayidde cambalaalla” yitanni buurisame ittanni hagiidhite hossanno barraati. Konne barra ooso calla ikkitukkinni saadano kalloonni hayisso boole fincineenna ittanni hossanno barraati.
Kuri baalu gamba yee Fichee Cambalaalla saadatenna kalaqamaho jawa ayirrinye uyinanni ayyaana assitanno yaate. Wedelluno seennunna labballu darawonsa ledo Horenna Faaro kaddanno ayyaanaati. Konni daafira kurinna wolootunno kowiicho xawisoommokkiri haammata ayyaanu korkaatta mereerinni kuri qarunni kullannire ikkitanno.
Bakkalcho:- Aleenni xawisittorinna wolootuno Fichee Cambalaallate amanyooti giddosi amadanno hornyubba butukkukkinni agarre aantanno ilamara tareessate ma assa hasiissanno? ayeewiinni may agaramanno?
Kalaa Daawit:- Fichee Cambalaallate ayyaani hornyisi agaramino gedeenni ilamatenni ilamanniwa taraawanno gede umihunni annuwunniwiinni agaramanno qeechi luphiimaho. Togo yaa annuwu oosonsara rosiisa hasiissannonsa. Korkaatuno techo ooso annuwu ayyaanu daafira rosiisa hooggunsaro Fichee giddose amaddinota ha’nura hornyubba garunni huwata hooggara dandiitanno.
Fichee cambalaalla mittimmannita, baxillunnita, ayirrisamannitanna mimmito irkinsannita ikkitinota annuwu oosote rosiisa hasiissannonsa. Togoonni tareessinanniha ikkiro konne balchooma sufisiissannore, baxillenna mittimma kultanno ilama kalaqa dandiinanni yaate. Konni daafira annuwu qeechi luphiimaho yine adhinanni.
Hundinni hanafe xaa geeshsha ayyaanu horynaasi agadhe techora iillara dandiinohu annuwu qaalunni kultannaati. Aantete kayinni xiinxallotenni irkinse ayyaanu giddosi amadanno hornyubba garunni tajete amande aantanno ilamara tareessa ninkewiinni agarantannota qummi assate baxeemmo.
Bakkalcho:- Tayxe ayirrinsanni hee’noonni Fichee Cambalaallate ayyaani yannara mageeshshi daa’ataano qoqqowo e’anno yine hendanni?
Kalaa Daawit:- Xaa yannara haammata gobbayidi daa’’ataano quchuma e’inota la’nanni hee’noonni. Gobba giddonnino babbaxxitinno qoqqowubbanni batinye daa’’ataano qoqqowo e’ino. Babbaxxino raginnino Ficheete ayyaani aana koyisama noonke yite xa’midhannori batinyeho.
Korkaatuno ayyaanu kalqenniha ikke borreessama yaa Sidaamiha calla ikkikkinni gobboomunnihonna wo’mante kalqeho yaate; dagano tenne seekkite huwattino yaa dandiinanni. Gudumaalu xawono Miliyoonetenni kiirranniri gobba giddonna gobbayidi daa’’ataano hattono ayyaanu koyisamaano fultino. Konni garinni ayyaanu ayirrisamanni nooha ikkasinni kiirotenni bada hoongummorono haammata kiiro noonsa daa’’ataano quchuma e’inota ammannanni.
Bakkalcho:- Fichee Cambalaalla kalaqamaho agarooshshe assitannoti anfoonnite; konni ledo amadaminohunni gobbate garinni hananfoonnita haanju harumi mixo gumulsate widoonni mageeshsha qeechase fultanni no yine hendanni?
Kalaa Daawit:- Garanko! aleenni xawisummonte gede ayyaana ayirrinsanni yannara haqqa dimurranni; baatto diqottinsanni. Kunino xaa yannara gobbate gede hananfoonniha haanju sumudi mixo lowo geeshsha kaajjishanno yine hendanni. Tenne aana biirote garinni eelli woraddate geeshsha dirrine dagate ledo hasaawa assinoonniha ikkanna kuni hornyi agaramanno gede baxxinohunni aja dumera rosiisate looso loonsoonni.
Tini ilama yannate soorro xiiwonni ayyaanu giddosi amadanno honya butukissannokki gede kaajjinshe loonsoonni. baxxinohunni kalaqamaho assinanni agarooshshe; barraho haqqa murrannikkitanna wolereno. Konni daafira kalaqamaho agarooshshe assate ledo noose qeechi gobba gumultanni noo haanju sumudi mixo gumulsate jawa qeecha fulannoti huluullo nookki hajooti.
Sa’u yannarano diru dirunkunni gumullanni Fichee Cambalaallate ayyaana ayirrisate amanyootta giddonni mittu chiginye kaasate. Konnira haanju sumudi mixo gumulsate lupgiima qeecha fultanni afantannota xawisate baxeemmo.
Bakkalcho:- Jeefote wo’mante ayyaana ayirrissanno dagara sayisatto sokka heedhuro?
Kalaa Daawit:- Fichee cambalaalla Sidaamu dagata woy gobboomunnita calla ikkitukkinni kalqete dona ikkasenni ayyaana ayirrissinanni baala hawalle keerunni iillishino’ne yaate hasi’reemmo. Ayyaanu akatisinni baxillunnihanna mittimmanniha ikkasinni anino tayixehu Fichee Cambalaallate ayyaani gobbankera keerunniha, baxillunniha, mittimmanke keejjitannohanna qansootu fooliishshidhannoha ikkanno gede halcheemmo. Duuchunkura dancha ayyaana ikkonke. Fichee Jeeji!!!
Ayirradda gaazeexinke nabbawaano ninkeno qixxaawote kifile garinni kalaa Daawitiu xawisinte gede annuwu hundinni hanaffe Ficheete honyubba oosonsara qaalunni kultanni, hasaabbanni amadosi butukkukkinninna soro kalaqantukkinni techora iillishshino.
Konnirano galatama hasiissannonsa. Qaru coyi kayinni maati?yiniro aantanno ilamara hiittoonni sayisa hasiissanno?, konnira ayeewiinni mayi agaramanno? yitanno hajooti. Tini baalante techo ilama mini looso lawannonke.
Albi annuwi techoo gede teknoloojenna addi addi irkishsha ikkannori nookki yannara uminsa sharronni amadde techora iillishshuro aja dume kayinni techo ayyaana lainohunni borreessine worroonni borro heedhurono hattenne yanna abbitino injoo baalanta horonsidhe kaajjishatenni maareekkite dagganno ilamara taalo mashalaqqe iillishanna konne jawa bude egensiisa hasiissannota huwachishate banxeemmo.
Kalaa Daawiti yannasi aaninni qooce xa’monke dawaranni ledonke keeshshino daafira galatinke wodaninniiti. Fichee Jeeji!!!
Bakkalcho Dotteessa 12, 2015 M.D
