Addisu Adoola
Manchi beetti heeshsho shotissanno tekinoloojetenna kalaqu loossa burqisa yanna yannantenni kalqenkera rosaminore ikkanni dayno. Ikkollana, burqitanno tekinoloojenna kalaqu loossa eeliidi dagoomu bissa (woffiima eo afi’rino manna) hanqafate widoonni ‘‘assoe ane’’ yinanni loossa loosantino yaate didandiinanni. Mashalaqquwa leellishshanno garinni ikkiro kayinni kalqenke daga rooriidi anga woffi yitino eo noonsareeti.
Ninkeno techoohu seyoote gafinkenni Hawaasi Tegibaare-Id tekiniiketenna Ogimmate Rosunna Qajeelshu Kolleejje deerra Shoole Gaarmentete rosi goli rosaancho ikkitinoti meyaate yaaddora kalaqqino mala nabbawaanonkewa shiqinshommo.
Beetto Raaheel Alemaayyo yaamantanno. Hawaasi Tegibaare-Id tekiniiketenna Ogimmate Rosunna Qajeelshu Kolleejje deerra Shoole Gaarmentete rosi goli rosaancho ikkitanna; Kolleejjensa sa’u Lame Lamala albaanni qixxeessitino tekinoloojetenna kalaqote loossa heewora qaaqquulle bayi’nanni (baby care)na hayishshine marro marro qolle horonsi’nanni seennu giddoonni qodhannore (paante) modesentenni ledo loosse shiqishatenni heewo umita ikkite qeeltino.
Ilamasenna lophose baadiyyete quchumira ikkitinoti Beetto Raaheel Alemaayyo; konne looso loosate kakkaysinose coyee aanino garinni afiisenni coyidhanno. “Konne looso loosate kaoommahu balexe dagoomu heeshsho xiinxallatenniiti. Batinyu amuwi qaaqquullensa badhete hoccunninna gogunni iso hoogiro angatenni bayi’ranno.
Kunino amuwu qaaqquulle bayi’ranno yannara umihunni, duhu baalu amate hallisera mare gawa’lanno daafira hallu dhibbira reqecci yitanno. Laynkihunni, qaaqquulle bayi’nanni yannara duu’ne usurrannihura mundeete nigga aana xiiwo kalaqatenni mundeete taraawo gufisaranna lophonsano ciiggisara dandaanno. Kunino yaa amano ikko qaaqqo gawajjanno yaate.”
“Konne qarranno la’e baara widi togooricho albanni loossino” yitannoti Beetto Raaheel; “ikkollana gobbanke giddo la’nanni woyte iillote anje noo gede xawissanno. Konnira, qaru korkaati dagoominke miinju dhuki anje ikkino gedeno coyidhanno. Iseno konne looso loossinohu hidhinanni waagi shiima ikkiro haammatu amuwi wodani gede hidha dandaanno. Wole widoonnino amuwu duucha woyte ilannino mitii’me lossi’rannino mitii’mannohura Beetto Raaheel, kuni loosi amuwu heeshsho shotisannota hedatenniiti konne loosate kakka’inohu.
Konni qaaqquulle bayi’nannirichi albaanni dikkote aana noohano ikkiro badannosirichi, qaqquullu dayipere ledo loosantinoha ikkasinna waagisino suuqete 400 birri geeshsha maranno; ise loossinohu kayinni 170 birra ikkanno. Woleno, soorrinanni qaaqquullu uduunnenna xuunxo worranni kiise afi’rinoho.
Laynkihunni, loossinohu Honsu dirinni hanafe noo seennira ikkitannota giddoonni qodhitannota (paantenna modeseeti). Tini yaa paantete aana qa’minsanninna fushshine hayishshine marro marro qolle horonsi’ra dandiinanni modeseeti. Bashsho seenneho godowu daannohu (period) 12 dirinni hanafeeti; xa kayinni addi addi xiinxallo leellishshanno garinni Honsu dirinni hanafe daanno.
Kunino seennu bashsho daye egenninonsakkirichi haarurichi hedeweelcho daannonsa yannara hedeweelcho masillunni hembeelamara dandaanno. Tenne modese kayinni shotu waaginni afi’ratennino sae seennu paantete aana xalle horonsi’ranno daafira hiittee yannarano dayinsaro be’e diyaanno.
“Duuchu amuwinkenna seenninke qarri miinju qarraati miinju dhuki hee’roommensa modese wolu assi’rannontenni gede suuqetenni hidhe wodani gede horonsi’ra dandaanno. Xaa yannara kayinni modese dikkote waagi dikisi’nanniho. Konni kaiminnino seennu hocco ere wodhatenni horonsi’rate gadachamanna la’nanni.
Ani loosoommati kayinni hidhinanni woyteno ikkiro shotu waaginni ikkanna hidhini gedensaannino ikkiro hayishshine marro marro qolle horonsi’ra dandiinannihura lowo geeshsha meyaa beetto duha shotisanno” yitanno.
Ilante lophitino dagoomi giddo la’anni lophitino meyaa beetto qarri korkaatinni iseno meyaata ikkase kaiminni togoore loosate hedo giddose galtinose. Ikkollana, injote qarri korkaatinni hedose wo’mitukkinni keeshshitino. Xaa yannara kayinni rosise golinna Kolleejje kalaqqinose injo horonsi’ratenni laalaatose iillate dandiitino.
Qaaqquulle bayi’nannirichi qaaqquule duha dandaannoha kaajjado ikka noosi. Konnirano hasiisano uduunne Hawaasi dikkora wodani gede afi’ra mitiimma ikkitinose gede coyidhannoti Beetto Raaheel; Kolleejje dandiitu deerrinni hasiisannoere shiqishate wa’naaltanni noota kultanno.
”Anehu qaru illachi’ya kuri aleenni xawisummare loosatenni shotu waaginni iillo halashshatenni meyaate duha shotisate. Kunino yaa qarunni waagu ledo amadisiisamannoho. Ani loosoomma uduunnichi waagano dikkote buuxate wo’naaloomma; qaaqquulle bayi’nannirichi dikkote 2500 birraati.
Ani loosaammahu kayinni tirfe’ya lendeenna 1000 (mitto kume) birraati. Dayipere dikkote 400 birraati; ani loosoommati kayinni 170 birraati. Modese paantente ledo 150 birraati. Waagu anje calla ikkikkinni isilanchimmansa danchate. Lawishshaho, qaaqquulle bayi’nannirichinni bayi’re laoomma lowo geeshsha injaanno.”
“Xa qeeloomma heewo Kolleejjete deerrite. Heewono lowo geeshsha tashshi yitannote. Ikkado looso loosse shiqishshino heewisaamaano rosaano no. Anino qeeloommahu loosoomma loosi aye’ra ikkanno yaanno kaiminni daanyootu uytinoe guminni ikkinnina baalunku heewisamaano heewote adhite shiqqino loossa naandannite. Tenne heewo qeela’yannino lowo geeshsha tashshi yiinoe.
Aantete heedhanno heewo kawiinni roore kaajjado ikkitanno gede hedeemma. Konnira taashshi’reemma gede kulloonnieri no; anino hakko deerrinni aantanno heewora techonni woyyino garinni shiqate qixxaawo assanni noomma. Kolleejjete Diinenni hanaffe rosiisaano’yanno jawaata irko assitannie no. Aane noo guma ledonni la’neemmo” Yitanno.
Beetto Raaheel, albillicho konne looso halashshatenni dagoomaho iillo halashshatenna woloottahono loosu kaayyo kalaqate mixo noose. Ikkollana konne looso hasidhanno deerrinni loosate ikkano woxu dhuki dinose. Mootimma kayinni looso kalaqqanno wedellira dhuuchu handaari irko assitanni afantanno.
Konnira, iseno mootimma loosoho hasiisanno woxuno ikkonna labbanno irko assitasera hasidhannota coyidhanno. Mootimma tenne irko assituseha ikkiro isennino sa’e woleho loosu kaayyo kalaqate jawa ajuuja noose.
Jeefoteno Beetto Raaheel, “Tekiiniiketenna ogimmate rosunna qajeelshu koolleejjubbara qajeellannihu ogimmate. Ogimmatenni qajeelino manchi qole qajeelino ogimma hiittoonni dhaabbachishi’ro yaanno ikkinnina ofolle looso diagadhanno.
Konni daafira tekiniiketenna ogimmate rosunna qajeelshu Kolleejje eanno wedelli qajeele fule looso hasi’reemmo ikkikkinni looso kalaqeemmo yitanno hedo amade eiro danchaho yee hedeemma. Qoleno tekiniiketenna ogimmate rosunna qajeelshu Kolleejjubba lowo geeshsha tashshi yitannonna baalunku qajeelara hasiisanno golaati” Yitanno.
Dagoomuno tekiniiketenna ogimmate rosunna qajeelshu Kolleejjubbara noonsa laooshshi gara ikkinokkitano coydhanno. Ikkollana, ise tenne Kolleejje easenninna konni rosi gola rosasenni lowo geeshsha hagiirraame ikkitinota Beetto Raaheel qummeessitanno.
Ninkeno qixxaawote kifilenke widoonni dargaho leelline la’noommo heewote shiqqino tekinoloojetenna kalaqu loossa dagoomu qarra tiratenna heeshsho shotisate hexxo uytannonna naandanni wo’naalshubba ikkitanna mootimmano handaaraho tuggino illachi deerrinni handaaru daafira dagoomaho huwanyo kalaqateno hakko deerrinni illacha tugge loossuro danchaho yineemmo. Keerunni!
Bakkalcho Dotteessa 5, 2015 M.D
