Qiddist Gezzaheny
Layinkihu xaphoomu Itamaazhor Shuume Abebawu Taaddesehu tenne lamala giddo yannate hajo aana xawishsha uyinoti qaangannite. Tenne lamala Gaazeexinketi yannate hajo amadonkeno konne xawishsha amaddanno, dancha niwaawe.
Xa’mo:- Soorrote gedensaanni gargarooshshe lede babbaxxitinori adawu wolquwa haaroonsate loosi mootimmatenni gumulamino. Tenne tantano lainohunni gargarooshshu hiittoo akati aana afamanno?
Jeneraal Abebaw:- Gobbannita gobboomitte adawu wolqa haaroonsate looso hananfinkunni sasenna shoole dirra kiirantino. Soorro illachishshannohu gobbannita gashshootu mittimma, gobbate ayirrinye, gobbannita dagate keeraanchimma kaima assite agartanno gedenna gargartanno gede gobbannita Biheraawe adawu wolqa tantana hasiissanno. Tenne wolqa tantanate kayinni gargarooshshu Olanto, Federaalete poolisenna Biheraawe keeraanchimmanna woloottu ga’labbote ledo hadhara dandiitanno wolquwa garunni tantanama noonsa.
Umi haaroonso illachishshannohu hedote aanaati. Itophiyimmate aanaati. Itophiyimmate aana gatamarantino baalante dagara taalo ikkitino adawu wolqanna tantano gatamarate. Layinkihu hedo woy laooshshu Itophiyimmate aana ikkado ikkannokkihura Itophiyimmate xaphoomu gashshootira injiitanno dandoo kalaqa noonke.
Korkaatuno Itophiyimma mitturi nookkiwa disanfanni; dandootenniiti safama noosehu. Sayikkihu dandoo calla ikkado ikkitinokkihura Tekinoloojetenni, qodhotenni gaada hasiissanno. Shoolkihu loosu harinsho yannaasincho ikka noose. Konne kaima assatenni xa Itophiyu giddo mitto widoonni giddoonni qineessinoonni gano gargartanni wole widoonni kayinni tenne haaroonso assitanni noo adawu wolqaati noohu.
Gobbate lame yaaddo noosehuraati. Umi yaaddo qooxeessankeeti; Afriku buuda yineemmo yaaddooti. Layinkiti yanna yannatenni soorramanni dayino gobbate akati gobbanke aana kalaqanno xiiwooti. Kuri ittissara dandiitannota ga’labbote tantano gatamara dandaa noose yitannote gobbate hedo.
Soorramanno coye gargadhate uminke mine co’isa noonke. Gobbanke mine co’isa noonke. Gobbankehu co’aawino mini lameho. Umihu dagate keere buuxisa ikkanna layinkihu kayinni gobbate latishshi keerunni ha’ranno gede assate. Keereho yinanni woyte daga mininni keerunni flute, keerunni mininsara higganno gobba assate. Latishshaho yinanni woyte kayinni latishshu mittuno ga’labbote qarri nookkiha loosamanno gede assate.
Guffate mereerinni umiti sircho gaa’lite dagganno gobbate seera xiiwate. Layinkiti sircho gaa’lite dagganno qodhitino wolqaati. Sayikkiti sircho gaa’lite dagganno amma’nooti. Shoolkihu sircho gaa’lite daanno mooraati. Kuri baalankare co’isa hasiissanno. Konni daafira co’eessate gobba keeshshitino qarri garinni deerra fushsha noonkenkanni. Deerra fushsha noonkehura jawa guficho ikkino Aliyye oli giddora woqanke qolloommo.
Umihunni Aliyye ola raga qola hasiissanno. Raga qola yaa kayinni gobba ayino bebbeehara dandaannokkita, xaphooma gashshootese amadde sufa dandiitannota, daga noo daafira, mootimma noo daafira, hatti doorantino mootimma sufa noose daafira, wolqatenni galcha hasiissannokki daafira, mitte daga gotti assine wole daga woffi assa dandiinannikkita, baalunku bikkisinni hee’ra dandaannota, gobba baalanko ikkitannota leellishate waaga baantoommo.
Kuni kayinni ragisinni base amadino yine hendeemmo. Kuni raga amadiro wolqanke mereero abba noonke. Wolqanke mereeri gobba abbinummoro gara ikkinokki bayichi no; isono qolle raga amadisiisa hasiissanno. Gargarooshshsu gobbaanni qodhitino wolqa Itophiyu giddo hee’ra dinose. Qodhitino wolqa seeri fajjannohu gargarooshshenna Biheraawe keeraanchimmaati. Kaiminke bayiriidi seeraati. Mitte mootimma doorano dirrisano dandiitannoti daga callate.
Togo assate kayinni hasaawu hee’ra hasiissanno. Lawishshaho; Amaaru qooxeessira noohu Agewu shongo ledo, Qimaanti ledo noo qarra hasaawunni tirranni hee’noommo. Qoqqowinsa ledo keerunni loosa noonsa daafira. Layinkihu Benishanguli, Gaambeellaho noo qodhitino wolquwa ledo qodho tirtannokkita, wo’naalte dandiitinokkihura kuri ledo keeru widira abbinanni hee’noommo. Oromote qooxeessira Shene ledo hasaawa hananfoonni.
Togo assine goofimarchoho gobbanke keere buuxinseemmo. Gobbanke keere buuxinsummoro; latishsha hasi’nanni rankenninna yannanni harinsanni. Soorrote goofimarchu gumi dagate keeraanchimmanna ayirrinye agarre ha’rate. Gobbate keeri yaa dagate keerenna hobbaateho yaate.
Gobbate wolambinate yaa kayinni ayino ka’’anni xenxeqqanno gobba ikkitara didandiitanno. Giddoonnino gobbaannino agarama noose. Soorro hasi’nanni garinni hadhanni no. Jawa wolqa ikkinanni hee’noommo. Tini jawa wolqa yineemmoti ayeeno waajjishiishate dikkino. Gobbanke agarateeti.
Xa’mo:- Itophiyaho ga’labbote qarri widoonni xaa yannara noo mitiimmubba maati?
Jeneraal Abebaw:- Xa noo mitiimmubba lamete. Umiti sirchunni daggannota ikkitanna sircho kaima assine wolqatenni biilloonye amandeemmo; doogo cufatenni biilloonye amandeemmo, daga cancinshe biilloonye amandeemmo yitannote. Ikkollana Itophiyu giddo horontanni difajjinanni. Itophiyu giddo biilloonye amadate fajjinannihu doorshunni callaati. Konni gobbaanni horontanni Itophiyu giddo biilloonye wolqatenni diamandanni.
Jawa gobbaati amandoommoti; amanyoote afidhinote, seeru fajjanno garinni hara dandaa noonke. Kuri amanyoote amadisiisate lame doogonni ha’neemmo. Umiti keeru doogonni roduuwanke ikkitinohura keerunni ofolline mitteenni ofolline ha’ra noonke. Qodhitino wolqanni Itophiya gatamara didandiineemmo. Qarunni gobbate qarra poletiku tirannota ikkiturono ninke qodhaanotenna ga’labbote wolqa loosi kayinni Poletiku mannooti yanna adhite ofolte gobbansa hajo aana hasaabbanno gede keere kalaqa hasiissanno.
Keere kalaqate kayinni qodhitino wolqa yinanni coy dino. Yekkeerantanno bissa heedhuro yekkeerante gobbansa hajo aana ofolte gobbansa lawanno coy aana ofolte hasaawa noonsa. Wolqatenniiti dangeemmohu yituro kayinni Aliyye olinni rosicho adha hoogguro seekkine rosiinseemmosi.
Xa’mo:- Xaa yannara mootimmate deerrinni addi wolqa wirro tantanate loosi Itophiyu gashshootu mittimma agarsiisatenna mittimma kaajjitinota ikkitanno gede wirro qolle wolqa tantanate looso qoqqowubbate hananfoonni. Kunni loosi mixo maati? Konni alba noo wolqa gawalo maa ikkitanno? gumulotenna qorqorshu amanyooti maa lawanno?
Jeneraal Abebaw:- Tini qixaawo xa hananfoommota dikkitino. Itophiyu daga affara hasi’neemmori bayiriidi seeri gobbate ga’labbote wolqa gatamarantanno gede fajjannohu Gargarooshshenna Federaalete poliseeti. Qoqqowubbate nooti baxxitino wolqa bikkunni garaho. Wole yaattonni gobba labbanno deerrinni 14 na 15 Renjere afidhino. Konne woyyeessate ka’noommohu shota gede dikkino. Seeda yanna xiinxallonni gatamarantinote.
Xiinxallo illachishshannohu umihunni qoqqowubbate addi wolqa baalanti qoqqowinsa ga’labbo agartannonkanni; Layinkihu ninke ledo reyitannonkanni; Ninke ledo reyitino. Ninke ledo lubbonsa uyitino, ninke ledo madidhino, mundiitino. Tini wolqa kageeshshita jawa ayimma afidhinote. Kayinnilla konne baalare ninke massanganni hee’noommo. Gargarooshsheho qineessannohu, massagannohu.
Qoqqowunniti ga’labbote wolqa kayinni tantanonsa aana foonqe no. Xa lamere bada dandaa noonke. Mitto ragaanni baxxitino wolqa jawaante, kakkalamanna daafuro. Wole widoonni kayinni gobbate gede foonqe no. bayiriidi seeri garinni la’neemmo woyte tini wolqa seerunnita di ikkitino. Bayiriidi seeri afansha diaannonsa.
Qoqqowu wolqara uyinannihu uurrinshu polise callaati. Bayiriidi seeri qodhitino wolqa aannohu umihunni gargarooshshe, layinkihunni Federaalete poolise, sayikkihunni qoqqowunnita uurrinshu pooliseeti. Konni gobbaanni bayiriidi seeri aana qoosso uyinoonnisihu dino.
Tini wolqa seerunnita dikkitino. Konni daafira seerunnire, Seeru giddora e’anno gede assineemmonsa yaate. Wolu garinni Itophiyu giddo 14 Renjere safa didandiinanni; Lame Renjereeti fajjinannihu. Daga agurreenna ninke olanto bada didandiinoommo. Kuni didandaamannoho.
Xiinxallo illachishshannohu umihunni seerunnire assa noonketaati. Layinkihunni wolqate gatamarshi gosoomitte illachishinnoho. Gosoomitte illachishinoho yinanni woyte Oromo ’’Oromote dagara reyineemmo’’ yitanno; Amaaru daga hajasi di ikkitino yaate. Amaaru qole ‘’Amaaru dagara reyneemmo’’ yaanno; Oromote daga hajasi di ikkitino yaate. Gosoomitte illachishshinota ikkitinohura gobboomu mittimma, dagate mittoo’ma hoshooshanno. Sayikki coyi tenne wolqa aana gobbate poletika tirranni doogo huntino.
Addi wolqa Diingo diyinoonni; qodhonsa tirsiinso diyinoonni. E’’a hasiissannosiwa doodhe gargarooshshu wolqa, Federaale poolise, Federaalete poolise woy uurrinshu polise karsama dandaanno. Tini bayiriidi seeri hajooti. Yanna uyinoommohu gobbate giddo wole mitiimma noohuraati. Konni daafira qixxaawo tenne wolqa uminsa doorshinni ayirrinyensa, buqqeensa kisannokki garinni Gargarooshshu, Federaalete poolisenna uurrinshu poolise giddora eessate.
Xiinxallonke kaima assitannohu wole gobbuwa rosichooti; ninke gobbara iillino bassaati. Baalanti qoqqowunna mootimmate massagaano noowaati xiinxallote aana seeda yanna adhine hasaambe gumulo sayinsoonnihu. Aanteteno tenne xiinxallo gumulsiissara dandiitannota mitte Biheraawe komite gargarooshshunni, Biheraawe hobbaatinni, Federaalete poolisenni, seeru bissanninna poletiku mannootinni fille uurrinsi. Uurrinsoonnihu qaru korkaatino jeefishshu aana xe’ne heedhannokki gede assateeti.
Xa konni garinni qorophotenni loonsanni hee’noommo. Gare la’annokkiti, sircho doortannokkiti, Itophiyunnita ikkitino ga’labbote wolqa gatamarama; hobbaatensa agartanno wolqa hee’rase baaluri aleenni daga hagiirsiissanno.
Ninkeno base basentenna qoqqowubbate tantanantanno wolqa ledo poletiku mannooti hanqitu kiiro kiphama bagissinonke. Ninke olama noonkehu Itophiyu gobbaanni noo horraano ledooti. Konni daafira kunni jeefishshi aana xiinxallo shiqinsheenna mootimma murteenna komite uurrinse taalo mitteenni jeefinsanni hee’noonni.
Baxxitino wolqa qodho tirtaraati yinannihu kaphoho. Roorenkanni wole qodho uyineemmonsa. Ninke yinoommohu wole siwiila uyineemmohe ikkinnina qodho tiri yinohu dino. Ninke ledo reyinoha seeru doogora eessineemmo ikkinnina diingeemmo diyinoommo.
Mittu qoqqowi wolqa noosiha ikkeenna wolu qoqqowi kayinni wolqa afi’rinokkiha ikkanno gede di assineemmo. Konne gara Itophiyu giddo dihendanni. Qoqqowubba amaddara hasidhanno wolqa mittete. Tinino uurrinshu pooliseeti. Konni gobbaanni diamaddanno. Jeefishsha taalo assinanni hee’noommo. Mittoho hoolle wole jawaachinsheemmoha di ikkino.
Itophiya taashshine la’neemmoreeti. Itophiya agarreemmoreeti. Konni daafira mitto kee’minse wole jaawinsheemmori dino. Wole qixxaawo kayinni qodhitino wolquwa qodho tira noonsa. Lawishshaho; Tigrayete qoqqowira wole qoqqowubba gede uurrinshu poolise callate heedhannoseti. Qodhitinori baxxitino wolqa yinanniri dino.
Bayiriidi seeri adawu wolqa, gargarooshshunna federaalete poolise heedhanno. Qoqqowubbate uurrinshu poolise heedhanno. Layinkimeeshsho lendanni woyite sase Renjere heedhanno; Itophiyu daga konni gedensaanni 30 Renjere dila’anno.
Mite mite Amaaru qooxeessubbaranna kifilla gobbaanni Amaaru baxxitino wolqa yinannitino batinye karsantino. Xaadooshshu qarri no; xa tirranni hee’noommo. Jeefishshu aana leeltino foonqe tenneeti. Togoo coyi hee’rara dandaannota agarreemmo. Hendeeti e’noommohu. Konni gobbaanni kayinni fushshinoommo mixo garinni harancho yannanni tenne wolqa yineemmo qoxxaawo giddora eessineemmo.
Xa’mo:- Albillitte gobbate nooti ga’labbote yaaddo ikkitino hajubba tidhanteenna sufo noo keerinna adawu kalaqamanno gede ayiwiinni may agaramanno?
Jeneraa Abebaw:- Xa Itophiyu giddo shiimaadda bunshe gattino; bunshe lamete. Umiti wolqatenni Itophiyu giddo biilloonye amadate wo’naalate. Tini dandaamantannota di ikkitino; konni daafira roduuwanke Aliyye olinni rosicho adhe yineemmo. Itophiyu giddo fajjinannihu seeru doogonni callaati.
Biilloonye uyitannoti dagate. Qodhe dawa gane doogo cufe biilloonye soorreemmo yinanniri dino. Layinkihu sircho balba’line miqichu poletika kawa qolle olle doogo cunfe, daga, wedella ammansiinse biilloonye amada didandiinanni. Huluullantinoonte togoo ikkito raga amadisiinseemmo.
Seeriweelo qodhite Cancishshannori Oromiyaho millisannohu Shene no; Galchimi qooxeessira kayinni boode millissanno wolqa no. Tini wolqa dandiituro keerunni shiqqe hasaabbo; konni gobbaanni kayinni hunneemmonsa. Tenne affe mootimmatenna qoqqowu mootimma ledo hasaabburo woyyanno. Qodhonsa tirte keerunni suffurolla woyyanno.
Gobbanke keere buuxinseemmo. Daga keerunni e’e fultanno gobba kalanqeemmo. Mittimma sufisiinseemmo. Mittimmate buutaamo ikkitinore xinqine fiineemmo. Jawiidi diininke Itophiyu gobbayidinni daannoho. Konnira qolle umonke qixxeessineemmo.
Kowiicho sase bissara sokka sayyisa hasi’reemmo. Umihunna jawa Itophiyu dagaraati. Itophiyu diigamanno yitannonke; waajjishiishshanninkeeti. Itophiya hasaawunni diiggunkunni 60 dirra kiirantino. Itophiyu tantanamino doogo diigamanno gede assannoseha dikkino.
Amma’notenni dagge, sirchunni dagge diingammo’neraati diyitanno. Insa abbitino giiranni roore gawajjantannoti dagatenna olantote. Gobbate diigama daafira dudubbanno daga milaace digoshooshshanno. Konni daafira mittu gargarooshshi hee’ranno gede daga qotinkera uurra noonsa.
Layinki sokka giwaanoteeti. Gobba giddonna gobbaanni heedhine keerunni heedhanno dagara huluullama noo’ne. Baalunku doorshi Itophiyu giddo no. wolqatenna cancunni galchineemmo yitinanniri lubbo hunate gobbaanni woluri abbitinanniri dino. Itophiya agara dandiitannoti qixxaabbino wolqa no.
Itophiyu giddo umite yinanni wolqa dino; layinkite yinanni wolqano dino. Mittu wolunni dirooranno; taalo hee’neemmo gobbaati noohu. Taalo hee’neemmo Itophiya agarate gadacho noonke. Ninke mittoonsitino siiwo baxxitinote. Ninke usurammoommo hayyo Itophiya kaajjishate dandiissannoti xawo ikka noose.
Sayikkiti poletiku wolqaati. Ninke ki’ne ogimma giddora di e’noommo; la’’annonkekki daafira. Ki’ne ninke mereero e’inoonte. Ninke mereero e’inara fajjinanni’nehu daga fajjitu’nerooti. Daga doortu’nekki ki’ne ogimma giddora e’noommokkinte gede ninke ogimma giddora e’inoonte. Kuni jawa dannaati.
Dandiitiniro daga mitteenni heedhanno gede poletika soorre. Aneeti noommohu yaanno poletiki Itophiyu giddo loosannokkita affe. Itophiyu mittimma hoshooshshinoonte. Ki’neha miqichu poletika gargarooshshunna adawu wolqa giddora abbitinoonte.
Itophiyu gargarooshshu olanto, hobbaatu wolqanna federaalete poolise hananfoommo soorro kaajjinshe sunfeemmo. Baalanka qarra waaga baantanni, mundiinanni, reyinannino ikkirosa’neenna Itophiyu sufanno. Konni daafira konne illacha huwatte wo’manti qoqqowu adawu wolqa hananfoommo loosinna sumuu yinoommo doogo aana ha’neemmo gede qotinkera uurre. Dagano qotinkera uurrite kaa’litankera hasi’neemmo.
Xa’mo:- Jeefote ledatto hedo heedhanno?
Jeneraal Abebaw:- Xa ninke loonsanni hee’noommohu dagate keerenna mittimma, dagate ammanama abbitannote. Fulle mittu qoqqowinni wole qoqqowo e’’a dandiinanni? Wolu qooxeessinni wole qooxeessa xiimbe ha’ra dandiinanni?.. konne gufichooti co’insanni ha’nanni he’noommohu.
Konni daafira gutu keerenke ikkino daafira daga qotinkera uurritanno gede, wolqatenni hadhannore daga umisenni amaalturo danchaho. Konni gobbaanni hasaawanna amaalama dandiinanni hee’ne hasiissannokki doogo aana hee’noommori uurrisa noonke. Konni daafira gobbanke wolqankennino ikko hunkiinkenni hattono huuccattotenni keere ikkite suffanno.
Bakkalcho Dotteessa 5, 2015 M.D
