Amsaalu Felleqe
Angate ogimma noosi manchi umisinni hasi’rannore kalaqe loose heeshshosi woyyeessi’ra dandaanno. Ogimmasi ledosi heedhannote. Bi’re albi yannara dagoomu giddo angate ogimmara uynanni baychi woffi yinohonkanni. Techo geeshshano la’nanni hee’noonnihu angate ogimmanni horoonsi’ne looso kalaqa dandaa hoogate jawu korkaati laooshshu qarraati.
Ikkirono, xaa yannara kayinni hundinni rumuxxe dayno laooshshe aguratenni haammatu manni angate ogimmara jawa illacha tugganna la’nanni hee’noonni. Luphiima illacha afidhanni dagginoti angate ogimma hiittenne yannarano aleenni tenne yannanni ledo heewo amaddinoha labbanno. Tini ogimma yannitte ikkitanni daggino.
Angate ogimma noonsari babbaxxitino handaarranni; yaano, siwiilu, doru, haqqu loosi, budu uddano hattono babbaxxino seesu uduune hala’ladunni loossanni leeltanno. Laalchinsano lowohunni hasamanni dayno. Mootimmano kuri dagoomu bissa irkisate ragaanni hala’ladunni loossanni afantanno. Mootimma kalaqqinohu loossate amanyootinnino ogeeyye ogimmansanni ledo xaada dandiitino daafira handaaru gobbatenna dagate luphiima qeecha fulanni afamanno.
Techohu seyoote gafinkennino baxxinohunni angate ogimmara jawa illacha tugatenni loossannota kaima assatenni egennonsa ogimmate ledo xaadisse loossannori dancha lawishsha shiqinshoommo. ‘’Kuul Diizayin’’ yaamamanno; lame ogeeyyenni safame xaa yannara seyoote iillinoho. ‘’Kuul Diizayin’’ labbanno ogimmate handaarinni bobbakkinori galtenna gashshaanni hanaffinoho.
Waaxante loossannori galtenna gashshaanni rosaanchimmate yannara rosunni afidhino egenno loosu aana hosiisatenni halashshate hasatto noonsankanni. Korkaatuno, manchi beetti rosunni woy qajeelshunni afi’rino egenno loosu aana hosiisa dandiiro agarranni guma abba dandaannohura.
Ogimmate loosi handaarinni bobbakkinori lamunku ilantinohu Addis Ababaho ikka hoogirono kayinni lophitinonna rossinowaati. Gashshaanni kalaa Ishetu Deggu yaamamanno. Uminna laynki dirimi rososi Kaatediraal harunse ‘’Kuul Diizayin’’ yaamamannoha ogimmate loosi uurrinsha galtesi Saamraawit Addisu ledo ikkatenni safinota coyi’ranno.
Galtenna gashshaanni konni loosira eansara albaanni Bahir Daari yuniversitera rosonsa harunsitinoha ikkanna; kalaa Ishetu ‘’Textile Engineering’’; galtesi dukko Saamraawit Addisu kayinni Faashiinete Diizaynenni (Fashion Design) rosu golinni harunsite maassantino.
Yuniversitete rosonsa harunsite maassantu gedensaanni lamunku rosinsa qixxaawo handaarinni qaxarante loossino. Kalaa Ishetu Gaarmentete woy hoccu faafrikira lee dirrara loosino. Galtesi Saamraawiti kayinni Faashiinete diizayne rosiisaancho ikkite babbaxxitino ogimmate rosi uurrinshuwara onte dirrara rosiissino.
Egenno loosu gadinni ledo bowirsidhinori galtenna gashshaanni kaimankanni loosonsa halashshi’rate ajuuja mnoonsahura Faashiinete diizaynenna hoccu looso egennotenna ogimmatenni irkisatenni ‘’Kuul Diizayne’’ hanaffino. Kuul Diizayne ga’rafo heewisante afi’dhannoha babbaxxitino loosu uddano gowatto loosinni ledote budunna yannitte uddano laashshitanno. Uurrinsha uddano laashshatenni dikkote shiqishatennino sa’e handaarunni qajeelsatenni ogeeyye kalaqqanni afantanno.
Egennonna ogimmansa amadde uurrinsha tantanate ka’inori galtenna gashshaanni mootimma loosu kaayyo kalaqora injeessitino kaayyo horoonsi’ra dandiitinotanna kaayyaataamma ikkansano kalaa Ishetu coyi’ranno. Looshshate ikkannowa 7 kaare meetire hala’linyi noosi baycho mootimmatewiinni afidhinoha ikkanna; ‘’Addis Capital’’ yaamantanno uurrinshanni kayinni uddano gombanni maashinna liqootenni afi’ra dandiitino.
Hattenne yannara loosinsara hasiissannosata lame maashinenna 300 birra kaimu kaapitaale amadde looso hanaffinota qaagannohu kalaa Ishetu; galtesi lede ogimmansa noonsare ikkansanni qaxarante afidhannohu 100 birrinni roore uminsanni loosidhe afidhannohu 1 birri woyyino guma abbannonsata ajuuja amadde loossanni dagginota coyi’ranno.
Kalaa Ishetunna galtesi Saamraawiti amaddino ajuujansa adda assate isilanchimma noonsa hoccuulle hashsha barra laashshatenni dikkote shiqishansa kaajjishshe suffu. Lame maashinenni babbaxxitinota yannittenna budu uddanna laashshatenni hala’ladunni dikkote karsama dandiitu. Loosonsa halashshatennino albaanni liqiidhino woxe qolte loosu maashine ledotenni adhite loosaasinete kiirono leddanni hadhu.
Laashshatennino sae laashshitannore mannu wolqa kalaqateno qajeelshu mereersha fana dandiitu. Mootimma laashshate (manufacturing) handaarira uytino illachi loosinsarano jawa kaayyo haa’re dayno. Konne harunseno haammata uurrinshuwa handaarunni qajeeltino mannu wolqa hasidhanni daggannota kulannohu kalaa Ishetu; qajeelshu widira roorenkanni eate kakkaysinosi korkaata ikkinota coyi’ranno.
Faashinete diizaynenna labbanno handaarra ogimmara baxillunna hasatto noonsare noonsare dagoomu bissara uurrinshansa harancho yanna qajeelsha uytanni afantanno. Qajeelshano qarunni mitto diro sa’inokki yanna giddo uynanniha ikkanna sasu, lewu aganinna mittu dirira uynanniho.
Kalaa Ishetunna galtesi Saamraawiti uddanna laashshatenna handaarunni qajeelsatenni ledote angate ogimma noonsare ikkansanni handaarunni bobbakkino uurrinshuwara amaalete owaante uytanno. Handaarunni bobbakkino uurrinshuwa laalchonsa isilanchimma noosi garinni hattono wiinamunni gummaamma ikka dandiitannonna loosidhe soorro abba dandiitanno garinni amaaltanno.
Uurrinshano yanna yannantenni soorrote giddora e’anni afantanno. ‘’Kuul Diizayn’’ Addis Ababu quchumi gashshootira afantannori mootimmate rosi minna rosaano uddano (yuniforme) diizaynetenni hanaffe amaalaancho woy diizaynere yaannohunni qorqorshu loossa loossino.
Uddano isilanchimmateni, wiinamunninna hidhanno manni woxu wolqa gawajjannokki waaginni shiqisha dikkote aana hasammanni gede assitanno yaannohu kalaa Ishetu; laalchonsa roorenkanni Merkaato dikkora shiqishshannota coyi’ranno.
Lame maashinenni, 7 kaare meetire loosu baychi aana loosu giddora e’inoti Kuul Diizayn; yannittenna budu uddano gowate loossanna handaarunni qajeelsha aate loossano lossidhanni daggino. Xaa yannara uddano gombanni maashinna kiiro 65 iillisha dandiinoha ikkanna; laashshinanni baychono 80 karemeetire hala’linyi noosiha ikkino. 300 birra yine borreessinoonnihu kaimu kaapitaleno 2.4 miliyoone birri ale ikke borreessamino. Lameho ikkite hanaffino loosi xaa yannara 47 qansootira uurrinshunni loosu kaayyo kalaqino.
Dagoomitte yawo fulate widoonnino faashiinete diizaynenna gowattote loosira qoteho uynannihu ogimmate qajeelshinni kiironsa baca mannootira handaaru ogimma cu’mishiishino. Konninni, eote bue noonsakkiri babbaxxino qarri giddo noorinna darante hadhe heedhannowiinni higgi qansooti ogimmate qajeelshi kaayyo afi’ransanni horaameeyye ikka dandiitino.
Kalaa Ishetunna galtesihu ‘’Kuul Diizayn’’ uurrinsha Addis Ababaho Kolfe Qeraaniyo sinu quchumira worada 7ho afantannoha ikkanna; irko hasiissannonsa qansootino shiqqe amaale afi’ra dandiitannota kulanno. Muli yanna giddono Nifaas Silk Laafto sinu quchumira worada 6 yamamannowa laynki sina fantinotano coyi’ranno.
Baxxinohunni, baatooshshiweelo qajeelsha afidhannore yanna adhitukkinni loosu giddora e’ano gede assannota coyi’rannohu kalaa Ishetu; lawishshaho, 2014M.D 34 ogimmate qajeelsha adhitinorira loosu kaayyo kalanqoonnita kulanno. baatooshshiweelo qajeelsha adhite loosu giddora e’inori 34 qansootira ledote uurrinshunni uynanni qajeelshu yannara woxe baatte qajeelsha adhitinori 289 mereerinni 115 manni looso hanaffe loossanni afantannota huwachishanno.
Faashinete diizayne loosi gobbankera uddano laashshate hasiisannore mucci assine horoonsi’ra dandiisiisanno handaara ikkasinni Itophiya faashinete diizaynenni industirenni egensiisate ragaanni hala’lado kaayyo noota qummeessannohu kalaa Ishetu; handaara roorenkanni halashsha hasiissannota coyi’ranno.
Handaaru albinni roore woyyaawino garinni rossinonna qajeeltino mannu wolqanni massagamanni nooha ikkasino handaaru lophora noosi qeechi luphiima ikkinota kulanno. Ikkinohura, Itophiyu Chaynu, Turkete, Hindetenna labanno gobbuwanni ledo heewisama dandiitanno gede assate kaayyo hala’ladote yaanno.
Kuul Diizayne suufe woy wo’ma uddano lede meentu, labballunna qaaqquullu uddanno babbaxxitino diizaynenni, isilanchimmatenni laashshatenni geexaanote woxu wolqa gawajjannoklki waaginni dikkote shiqishshannohura roorenkanni hasantanno uurrinsha ikkase coyi’ranno.
Faashinete diizayne loosi kalaqote loossano hattonni lossannoha ikkasinni albillichono babbaxxitino diizayne kalaqatenni laashshate ragaanni albisa ikkate hixamanyite loossanno. Konninni, miinjunna dagoomitte handaarranni horaameeyye ikka dandiinannitano kalaa Ishetu coyi’ranno.
Bakkalcho Badheessa 28, 2015 M.D Hamuse
