Amsaalu Felleqe
Techohu seyooti gafi wosinchinke Dokter Asfaw Waase yaamamanno. Hinkote xagisaanchooti. Abbay Hinko Xaginsanni Mini annaati. Ilame lophinohu albi woshshatto garinni Goojjaamet kifile hager, Metekkel Awuraajjira; xaahu kayinni Benishaangul Gumuz qoqqowi Metekkel zoone Daagur woradira Maambuki yaamamanno quchumiraati. Dirisi rosoho iilli yannarano umikki yannara Qeesete rosi mine yaamamannowa harunsi gedensaanni umi dirimi rososi hakkiichonni ilamino basera afamannohu Maambuki umi dirimi rosi mine harunsino.
Laynki dirimi (9ki-12ki kifile) geeshsha noo rososi kayinni Amaaru qoqqowi, Awwi zoonera Chaagini yaamamanno quchumira harunsi gedensaanni, jawiidi rosu uurrinsha rososi Addis Ababu Yuniversitera Hinkote xagisaanchimma rosu golinni harunse maassamino. Gedensaannino Hawaasi Yuniversitera hinkote xagisaanchimma ispeeshaalite rosanni hee’re loosu batinyinni kalaqantinosi xiiwo kaiminni mure fulinota kulanno. Ikkollana, hiittenne yannarano ikkiro rosanna egenno woyeessi’nanni hara hasiissannota amaalanno. Xa noo deerrinnino ikkiro fano yanna afi’riro hasi’ranno roso harunsate hasatto noosita coyi’ranno.
Manchi beetti seyoote deerrira iillate baca jiffa sa’’a noosi. Korkaatuno shiimurinni hanafino loososi jawu deerrira iillishate daafure dafe loosa hunkiisiha afi’rara hasiisanno. “Loonse afi’nanni gumi coommannohuno daafurre afi’noonniha ikkirooti”. Dr. Asfaw Waase; sai 2000M.D hanafe Hinko xaginsanni mine umisinni fane loosara albaanni mootimmate mine qaxarame gobbate giddo babbaxxitino basera loosanni keeshshino. Xaa yannara ‘’Abbay Hinkote Xaginaati Mine’’ yee Hawaasi quchumira fane daga owaatanni afamanno.
Konne looso umikki yannara hanafi woyte mine kirunni adheetinkanni. Xaa yannara kayinni kiru mininni fule umisinni fooqe mine loosanni afamanno. Hinkote xaginaati mine muli yanna giddo Hospitaalete deerrinni lossateno jawa ajuuja amade loosanni afamanno.
Mine karaayya’ne loosatenni meessi mine minne loosi’rate; hakkiinnino jawa ajuuja amande loosi’rate ka’niro jawa deerra iillatenni ho’lannori dino. Dr Asfaw, Hospitaalete widira lossate hede minino ijaari giddo hinkote xaginaate guuta ikkino garinni owaatamaanote aa dandiinanni kilinike no. ‘’Loosu manna ikkiniro yanna umisenni rosiissannonna uytanno kaayyonna atooti no’’ yaannohu Dr Asfaw; yannate harinshonni konni deerrira iilla dandiinota kulanno.
Qaxaramme loosantenni meessi looso kalanqe loosatenni woloottaho loosu kaayyo kalaqa dandaa umisenni jawa kaayyooti. Qaxaramme loosatenna wolootta qaxarre loosate mereerono lowo badooshshi no yaanno. Hinkote xaginaati owaantera yee minino ijaari giddo Baankete ikkitanno kifillano kirunni ee eote buicho kalaqa dandiino. Qaxaramme loosantenni qaxarre loosiisate deerrira iilla calla ikkikkinni jawaantte loonsiro mine kirunni adhine loonsanniwiinni umo dandiine woloottaho kirunni aate geeshshano iilla dandiinannita umisinni leellishino jawaataati.
Mootimmate loosi mine qaxarame loosatenni umisi uurrinsha kalaqe loosate seeda yanna daafure loosanni sainota kulannohu Dr Asfaw; tenne harinsho giddo heeshshosinni bacare huwatinonna rosinota coyi’ranno. Xaa yannara iillibno deerrinnino uurrinshasira xaphoomunni 18 mannira loosu kaayyo kalaqinoha ikkanna; kuri giddonni 10 qansooti uurrinshunni loosu kaayyo kalanqoonnisareeti.
Manchi beetti heeshshosi giddo hojjisinni ikko gutunni xaadannosiri hee’ranno. Dr Asfawno, anjesinni maatesi angara hee’re rososi harunsanno yannara rosu yannasi gobbaanni maatesi kaa’lanno. Maatesi seejjitanni, amanyootunni lophanno gede assite lossansa techo iillino deerrira kaajjille ikkinosita kulanno. Roso harunsinanni yannara mini loosi bati’ranno. Hattenne yannara rosu minnarano rosu egenno lexxate hasiissannoti babbaxxitino maxaaffa garunni wo’mitinokkiwa rososi harunsanni sainotanna albillicho jawa ajuuja amade jawa illacha tuge rososi harunsasinni albaanni mootimmate losu mine qaxarame loosi yannarano ikko xaa yannara umisi looso kalaqe loosateno dandiisiisinosita kulanno.
Maatesi daddalaano ikkiturono isi kayinni rososi harunsanni noosi fano yannanni insa looso kaa’lanninsa saino. Xaa yanna gede yannitte tekinoloojeno ikkito duuchuri injiiinokki yannaraati rososi harunsinohu. Rosu yanna gedensaanni noota fooliishshote yannasi maatesi kaa’latenni saysinota kulannohu Dr Asfaw; hattenne maatesi loossannore seekke harunsasi techo isino umisiranna maatesira hattono dagoomaho uynanni owaantera jawa yawo fulanno gede dandiisiisinosita coyi’ranno. Hattenne yannara saysino heeshshosinna xaaddinosi jiffa baala cincatenni sa’’anni jawaantetenni albillicho noosi ajuujasi timo gantanno gede assi’ra dandiino.
Roorenkanni Yuniversitete e’’e harunsinohu hinkote xagisaanchimma rosu golinni owaante aanni keeshshe gedensaannino umisinni Hinko xaginsanni uurrinsha fane loosanni afamannohu Dr Asfaw; hinko hiittenneno bisu kifillante gede kalqamunni lowonta hasiissannota assine la’’a noota amaalanno. Kalaqamu duuchinkera uynonketi bisu kifilla hasiisannonke daafiraati. Konnirano, hinko baxxinohunni, biinfillenkeeti yaanno.
Manchi beetti kalaqamunni hedosi biifadu garinni xawisate afiisi giddo hinko hee’ra noose; hinko duuchante yannara waajjo calla ikkite heedhona yaa dikkitino yaannohu Dr Asfaw; hinkote fayyimma kayinni ayee woyteno agarama nooseta coyi’ranno. Bisinkera hasiisannore itateno ikko dhibba gargadhate dhukanke dhaabbachishi’rate ikkannore hinkotenni corqineeti bisinke giddora eanno gede assineemmohu. Konnira, hinko lowobnta hasiissanno bisu kifilenkeeti yaanno. Hasaambanninna hedo xawinsanni yannara wo’ma hedo biifadu garinni xawisate afiinke giddo keeraancho hinko heedhara hasiissanno; yaanno Dr Asfaw.
Wolu garinnino, heeshshonke yanna giddo baala albinke suudi biifadonna taalo ikke keeshshannohu afiinke giddo keeraanchonna wo’ma hinko heedhurooti; yaannohu Dr Asfaw; hinkote xagisaanchimma rosu golinni rososi harunsi yannarano ikko maassame loosu giddora ei kawa konne looso baxenna lowwnta tashshi yaannasi loosannota coyi’ranno. Hinko kalaqamu baalunkura nooseti horo jawate. Baxxinohunni, hedosi hasaawunni woy huurotenni xawisannohu manchi beettira kayinni lowontanni hasiisannota ikkasenni fayyimmanna keeraanchimmase agaranitota ikkitanno gede handaarunni bobbahe owaante aanni afamannota kulanno.
Hinko kalaqamunni kaajjado bisu kifileeti; hinkote fayyimma agarantanno gede afiinke giddo noori babbaxxitino bisu kifillanke keeraanchimmano agarantinota ikka noose. Babbaxxitino sagalla horoonsi’nanni daafira hinkonke duuchu dani dhibbira reqeccaabbinota ikkitinohura duuchanka woyte co’ichimmanna fayyimmase garunni agarama hasiissanno yaanno.
Dr Asfaw Waase, xaa yannara aanni afamannohu hinkote xaginaati owaantenni; manchi beetti hinko anjenni hanafe jawimmate yanna geeshsha babbaxxino dhibbira reqeccaabbinota ikkasenni co’ichimmanna fayyimmase garunni agara hoogatenni hoshooshante gawajjantannokkinna woloottuno babbaxxitino dhibbuwara reqeccaabbe gawajjote tuggannokki gede balanxe hasiissanno qoropho assa agarrannita amaalanno.
Rosino (qajeelino) handaarinnino manchi beetti dandaami garinni hinko fayyimmanna co’ichimma agarama noosihura handaarunni bobbahe dagoomaho owaante aanni afamannota coyi’ranno; hinkote xagisaanchinna ‘’Abbay Hinko Xaginsanni Kilinike’’ anni Dr Asfaw Waase. Hinkote xagisaancho ikkasinni kilinikesira babbaxxitino handaaru addi owaante aanno. Kilinikesino albillicho Hospitaalete deerrinni lossatte hede jawa ijara mininoha ikkanna; Hospitaalete deerrinni hinkote xaginaati owaante aate widira reekkamanni noota kulanno.
Konne looso Hanafi yannanni kayse dagoomu giddo hinkote garunni qoropho assa hoogatenni xissamaano uurrinsha dagganno woyte xissonsara kaima ikkinore yaano; hinkotenni babbxxinore ga’minanni taysa; tuana hinkotenni fana; shiwo woy babbaxxitino kaajjaddare hinkotenni ga’mine eratenna hiiqqate hattono taysate wo’naala; hakkiinnino sae hinko xaginsanni yannara ga’manno qaaqquulli nootano xaadinosi tunceenya ikkasi coyi’ranno. Ikkollana, loosisinna owaantesi handaara ikkasinni xissamaanote shooshanqetenni owaante aannotanna xissamaano hinkonsa hurte minisara higganno woyte hagiirrisi baasa ikkinotano kulanno.
Manchi beettira afa (egenno) calla dikkadote; iillate hasi’noonniwa halcha callano dikkate; loosunni leellisha hasiissanno. Mitu manni seyoo hasidhanno; halchitannono. Mitu kayinni heeshshonsa yanna giddo xaaddannonsa jiffa baala cincatenni sa’e jawa seyoora iillitanno. Techoohu seyoote gafi wosinchinkenna hinkote xagisaanchi Dr Asfaw Waaseno anjesinni baca jiffa sa’’anni gedensaannino qajeelino handaarinni seyoote deerrira iille dagoominkera handaarunni hala’lado owaante aanni afamanno. Qixxaawote kifilenkeno loosisi jawaante naadatenni albillichono uurrinshasi jawu deerrira iillishate noosi ajuuja wo’mitannosi gede halchonkeeti. Keerunni!
Bakkalcho Badheessa 14, 2015 M.D
