Amsaalu Felleqe
Seyoo yaa aamanshunni afi’nannita ikkitukkinni daafurre loosi’ne afi’nanni gumaati. Mitu mitu hanaffino loossa handaarinni gummaamma ikkitanno. Mitu kayinni giddonsara noonsa hasatto fushshite loossanni keeshshiturono amaddino handaarinni gummaamma ikka hooggara dandiitanno. Kayinnilla, mitto ragaanni gummaamma ikka hoongiro wole loosu injoo doodhatenni loosa dandiiniro hasi’noonni gumira iilla dandiinannitanna konni garinni baca jiffa sa’e danchu deerrira iillitino mannooti seyoo leellishshannonke.
Ninkeno techoohu seyoote gafinkenni seeda yannara daddalu handaarinni bobbahe babbaxxitino gobbanke qooxeessuwara loosi’ranni keeshshirono hasi’rino deerrinni gummaamo ikka hoogasinni daddalu loososi agure giwirinnu handaari loossanni bobbahe xaa yannara gummaamo ikka dandiino wosinchinkeha dancha lawishsha aananno garinni qineessine haa’ne shinqoommo. Kalaa Ahimed Nuuru yaamamanno. Sidaamu qoqqowira Shabbadiini woradi Fuuri ollii teesaanchooti. Buna, gati laalo, saadate ceattonna lawinore duuchu handaari giwirinni loossanni egennamino. Techohu Seyoote gafi wosinchonkeeti.
Rosu deerrasi 8ki kifile geeshsha iillirono hakkiinni sae xiiwe diharino. Daddalu loosinni kayinni seeda dirrara loosirono daafurisi bikkinni gummaamo ikkinokkita qaaganno. Gobbate giddo babbaxxitino qooxeessuwara millisanni loosate wo’naalino. Daddalu loosi lowontanni injjinosikkihu kalaa Ahimed Nuuru; hasattosi garinni gummaamo ikkino looso loosi’rate giwirinna doodhino. Konnirano, balaxe xaa yannara loosi’ranni afamannowa gatesi afantanno Baarzaafenna caatete kaashsho wo’munni wo’ma buqqise hoolatenni latishshu widira eino. Ikkollana, gati kaashsho buqqise hoolatenni woyyaabbino latishshu loossara bayicho qixxeessanno yannara qooxeessaho heedhannori mitu mitu manni Barzaafenna Caatete kaashsho buqqise hunatenni woyyaawino loosira qixxeessasinni seerunni xa’mamanno gede assate wo’naaltinori nootano coyi’ranno.
Giwirinnu latishsha harisate injeessi’rino basera lagu dinoonkanni. Balete waa paampetenni xuruurate wo’naalirono hattenne yannara didandaaminonsinkanni. Hakkiinnino, balete way mule 7 meetire bale ume paampe balete giddo wore baletenni waa goshooshshanno gede assi gedensaanni waa garunni afi’ra dandii gedensaanni hasi’ranno loosi giddora ea dandiino. Wolootta qooxeessubbara loonsanni loossa konni qooxeessira loosate qarrisannori maati yaannoha buuxatenni hattenne yannara maatesi lede qooxeessaho roorenkanni shaanunna woloottano babbaxxitino gati mu’ro sirchi anje noota badatenni haja la’annonsare woradu giwirinnu borro mine xa’matenni loossasi harunsitanni hasiissannota ogimmate irko assitannosi gede jawaata sharro assino.
Loosisira noosi hasattonna kakkaooshshe huwattinori giwirinnu borro minino mitte waa goshooshshanno paampe irko assiteennasi jawaantetenni loosi’ranni keeshshi. Qooxeessaho shiimare xeerti’re caabbichu no. Kalaa Ahimed hee’rannonna loosi’ranno qooxeessira kayinni caabbichu hoonge korkaatinni iso lede woloottuno loosidhe galtinori giwirinnu loosonsa woyyeessatenna yannicha assate dandiitinokkihura Soolaare hidhite horoonsi’rate gadachantino. ‘’Caabbichu qooxeessaho hee’riro hashsha barra loonse lopha hasiissanno ikkinnina mittu gari looso calla loonse agurre goxa dihasiissanno’’ yaannohu kalaa Ahimed Nuuru; qooxeessisira afantannore wolootta loosidhe galtinore kakkayisatenni Soolaarete caabbicho hidhatenni barra calla ikkikkinni hashshano giwirinnu loososi yanna uyikkinni loosanni daynota kulanno.
Gobboomu deerrinni 2011M.D hanafe haaru garinni haanju harumi latishshi loossanni babbaxxitino horo uytannore haqqu muro (sircho) kaasate loossa hananfi yannarano baxxinohunni Abukaado, Maango, Paapaayye, Muuzenna labbinore sagalimmate horoonsi’nannire balaxe halashshe kaasa dandiinotano coyi’ranno. Hakonni dirira calla 600 ale Abukaadote sircho kaasino. Woloottano babbaxxitinota gati kaashsho laashshanno. Konne calla dikkino; lame qulxu’me laashshinanni poonde noosi. Diidu ceattora ikkitannota 30 kosho hidhatenni diida ceanni malawu laalcho hala’ladunni gamba assanni dikkote shiqishateno loosi’ranni afamanno. Loossasi baalanta giwirinnu ogeeyye amaa’lanni loosi’ranno. Hakkiinnino sae, sirchonsa woyyeessinoonni saada ceate noosi hasattonnino, xaa yannara adote saada cea hanafinoha ikkanna; albillichono lukkuwanna me’’e ceate mixo noosi.
Giwirinnaho yini geeshsha giwirinnu hundaanni loonsannire wo’mankare loose la’’atenna woloottahono dancha lawishsha ikkate hasattosi jawate. Kalaa Ahimed Nuuru, xaa yannara duuchu handaari giwirinnu loosisinni laalchimma lexxitanna dancha gumano afi’ranni noohura lowonta hagiirraamo ikkinota kulanno. Konne looso hanafi yannara yannaasincho giwirinna loosate hasattosi kaiminni buna maatesiwinni iqqinoonnisi gati aana afantanno haqqe (Baarzaafenna caate) buqqise hunasinni maatesi lede woloottuno; jajja hunanni noo gede hedatenni hakko garinni hiikkirano iillannokkita coyidhanna macciishshirono; isi kayinni manna ammansiisatenni albillicho yannaasincho giwirinnu hayyonni loosi’re gummaamo ikkannota ajuuja amadasinni techo danchu deerrira iille leellishino.
Babbaxxitino giwirinnu handaarranni bobbahatenni laalchimma lossi’ratennino aleenni diru giddo sasenna hakkonni aleenni ikkitino yannara laashshinanni sagaletenni umo dandaatenni sa’ne dikkote shiqishatenni eo woyyeessi’ranna miinja lossi’ra dandiinannita seekke huwatinohu kalaa Ahimed Nuuru; du’namanno lagi nookkiwa bale ume waa fushshatenni gorsunni latisanni afamanno. Iso callano ikkikkinni qooxeessisira afantannori kiironsa 70 ikkitannori loosidhe galtinori ledo qinaawe loosi’ranno. Xaa yannarano, isi gambisaanchimmanni 70 loosidhe galtinori sircho woyyeessinoonni Abukaado hala’ladunni laashshatenni qooxeessa Abukaadote kilaastere widira soorrate loosidhanno gede assa dandiino. Halammenna sumuu yine gutunni loosi’ra dandiiniro hiikkonne gumano abba dandiinanni yaannohu kalaa Ahimed Nuuru; xaa yannara qooxeessinsa sagalimmate ikkitannorinna eo abba dandiitanno giwirinnu laalchuwa handaarranni latinota kulanno.
Kalaa Ahimed Nuuru, 4 hekitaare ale ikkitanno baattosi aana babbaxxitino giwirinnu handaarra loossanni bobbahasinni kuri loossa kaa’litannonna irkissannoti mannu wolqa hasiissannosi. Konnirano, xaa yannara babbaxxitino loossi garunni massagatenna gummaamo ikkate dandiisiissannosire hundasiinni 32 mannu wolqa qaxaratenni loosu kaayyo kalaqinonsaha ikkanna; kuri giddonni 13 meentoho. Konni albaanni giwirinnu loossa halashshe hanafi yannara loosaasinesira mulenni sagale shiqishate yee hanafinoha Daabbote mine lossatenni xaa yannara loosaasinetenna mini mannira calla ikkitanno Daabbo calla ganatenni sae dikkote shiqinshanni Daabbo ganatenni eote buicho assi’rano dandiino. Konninni, giwirinnu handaarira qoteho wolenka daddalu injoo kalaqi’ra dandiinota coyi’ranno.
Xaa yannara sirchonsa woyyeessinoonnirenna dooramino Abukaadotenna Bunu sircho giwirinnu biironni adhatenni hala’ladunni laashshanni afamanno. Loosaasinesino kaashshu aana kiinfanni kemikaalenna hattono Abukaadote sircho haaru garinni woyyeessatenna labbanno wolootta giwirinnu latishshi loossa handaarranni woradunna qoqqowu giwirinnu biiro; hattono ‘ATI’ yaamantanno uurrinsha widoonni qajeelsha adhitanno gede assatenni xa yannara loossa wolqatenni calla ikkikkinni ogimmatenni massagantanno gede assa dandiino. Losaasineno qajeeltino handaarranni isiwa calla ikkikkinni woloottu qooxeessaho loosidhe galtinorirano ogimmate irko assitanno.
Duumballicho hayyonni loosi’rantenni yannitte giwirinnu hayyo horoonsi’ne loosi’ra dandiiniro laalchonna laalchimma lossi’ra dandaatennino sa’ne giwirinnu investimente widira reekkama dandiinannita maatesi ammansiisatenni hanafino loossanni duuchu handaari giwirinnu loossa halashshe loosatenni sae woloottano eote bu’a kalaqi’ranni afamanno. Techoohu seyoote gafi wosinchinke kalaa Ahimed Nuuru, giwirinnu loossa hnafara albaanni seeda yannara daddalu loosi aana keeshshirono gummaamo ikka hoogasinni hexxo dimurino. Xaaddinosikki jifo kayinni cincatenni sa’’anni daye techo woyyaawino deerrira iillara dandiino. Woloottahono dancha lawishsha ikkatennino sae qansootaho loosu kaayyo kalaqate geeshsha iillino. Albilichono loossasi roorenkanni lossatenni giwirinnu investimente widira lossate ajuuja noosi. Ninkeno loosisi jawaantenna ajuujasi timo iillitara halchonkeeti. Keerunni.
Bakkalcho Badheessa 7, 2015 M.D
