Amsaalu Felleqe
Seyoo wo’naalshunninna loosunni iillinanni deerraati. Loosa wolqa heedhuro; woloottu ledo danchu xaadooshshi egennonna ogimma hattono albillicho loonse lophate ajuuja heedhuro seyoote iillatenni gufisannori dino. Kayinnilla lowo manni uminsanni looso hanafa waajjatenni kainoha agurte duumbara gattanna la’nanni. Loossa annimmatenni hananfe yawo adhine loosa hasiissuro yannantenni hanafatenni loonse guma abba dandiinanni. Kalqenkera kiironsa bacu manni seyoonsara guficho ikkannohu balanxe loossa hanafa waajjate. Hiikkonne loosono shiimunni hananfe babbaxxitino guffa xaaddannanni cincine saynsanni loosa dandiiniro hasi’noonni deerrira iilla dandiinannita kayinni loosidhe danchu deerrira iillitinoriwiinni rosicho adha dandiinanni.
Konnira, hiikkonne loosono waajjinikkinni hanafa dandaa hasiissanno. Loosate hasi’noonnire meessira albaanni hanaffe guma maareekkisiisanna seyoote deerrira iilla dandiitinoriwiinni xa’mine rosicho adha dandiinanni. Loosi’ne lophatenna seyoote iillate dandiinanni doogga lainohunni borreessinoonnire nabbawatennino dancha rosicho adha dandiinanni. Jawu coy kayinni hasi’noonni deerrira iillate yannantenni looso hanafate. Loossa hanafa waajjine seyootenni duumbara gatantenni harancho yannarano ikkiro xaaddanno guffa sa’nanni hasi’nanni ajuuja wonshi’ra dandiinanni.
Ninkeno techohu seyoote gafinkenni Hawaasi quchumira tayxe sasu diri albaanni tantanaminohu ‘’Daraaro Saadate Sagale Qixxeessate Maamari’’ loossate millimillonna xaa yannara iillino deerra lainohunni woloottaho lawishsha ikkanno garinni nabbawaanonkera qineessine shiqinshoommo. Maamaru ‘’Daraaro Saadate Sagale Qixxeessate Maamara’’ yaamamanno. Qixxaawote kifilenkeno maamaru gambisaancho ikkinohu kalaa Birhaanu Garje ledo keeshsho assitino. Kalaa Birhaanu, maamarinsa daafira woloottu wedellinkera dancha rosicho ikkanno garinni xawisanno.
Maamarunnihu qaru illachi taaltinota Saadate sagale shiqishatenni quchumahono ikko qooxeessaho saada ceidhe galtinorira bikkadu waaginni Saadate sagale qixxeesse iillishate ikkinota coyi’ranno. Hakkiinnino sae; ‘’Wedellu rosonke gunde mootimmate loosu mine qaxaramate yine agadhantenni uminkenni loonse woyyaawa dandiineemmota ammanatenniiti tantanamme loosu giddora e’noommohu’’ yaanno maamaru gambisaanchi kalaa Birhaanu.
Daraaro Saadate Sagale Qixxeessate Maamari safaminohu xaphooma 9 miillanni ikkanna kuri mereerinni 4 meentoho. Miilla rosonsa umi digirenni gumultinori hattono layinki digirenni maassantinoreeti. Maamaru looso hanafi yannara kaimu kaapitaale (woxi) 500 kumi birrinniiti. Safaminkunni sase diro kiirsiisinohu Daraaro Saadate sagale qixxeessate maamari roorenkanni tirfe lexxate ikkikkinni laalchonsa saada ce’e galtinorira woxu wolqansa gawajjannokki waaginni shiqishate. Saadatewiinni afi’nanni laalconna laalchimma lossate sadannita taaltino sagale garunni shiqisha hasiissannoti xawoho. Xaa yannara gobbankera Saadate laalchimma lossatenni handaarunni afi’ra hasiissanno horo afi’rate mootimmate deerrinnino babbaxxitino hayyo kalanqe loonsanni hee’noonni.
Gobboomu deerrinni jawa illacha tungoonni handaara ikkasinni konni handaarinni bobbakkino bissa woy maamarra loossansa garunni illachishshe loosa dandiituro uminsano gummaamma ikkitanni gobboomite ajuuja toltanno gedeno qeechansa fula dandiitanno. Saadatewiinni afi’nanni laalcho lossatenni dagoomu hasiisanno garinni horoonsi’ra dandaanno gede loonsanni hee’noonniha ikkanna; baxxinohunni, Saadate hasiissannota taaltino sagale saada ceidhe galtinori xeertidhe hadhukkinni; yannansanna woxensa hasiisannokki garinni fushshitukkinni shotu waaginni hasidhanno yannanninna bikkinni shiqishshanno maamarra hala’litanno garinni jawaachisha hasiissanno.
Konni albaanni rosamino laooshshinni saada ceate loosi; loosidhe woy ceidhe galtinorira calla tunge agurroonniha lawannoho. Konne laooshshe taashshatennino quchumaho ikko baadiyyete maamarunni tantanante saada ce’annori kiiro lexxitanni daggino. Baxxinohunni rosonsa jajjabba rosu uurrinshuwanni guddino wedelli handaaunni bobbakke gummaamma ikkitanni afantanno. Daraaro Saadate sagale qixxeessate maamarino konni ragaanni fulanni noo qeechi naandanniha calla ikkikkinni jawaachinshanniho.Saadate laalchonna laalchimma erotenni lossate gobboomu deerrinni amandoonni ajuuja toltanno gede jawaantetenni loonsanni hee’noonni. Konnira, qoqqowubbano agarranninsa qeecha fultanni afantanno.
Sidaamu qoqqowirano mitte yannanni duuchu dani sagale afi’rate laalchimma lossate illachinshe loonsanni hee’noonni. Aantanno shoole dirrara shoole eronni ale lossate loonsanni hee’noonni. Saadate laalchonna laalchimma lossate ragaanni assinanni hee’noonni millimillorano ‘’Daraaro Saadate sagale qixxeessate maamara’’ labbino maamarra noonsa qeechi luphiimaho. Gobbanke Saadate kiiro batinyinni Afrikunni umikkita; hattono kalqete deerrinni ontikki deerra amaddinota ikkiturono; handaarunni afi’nanni horo kayinni agarroonninna hasiisanno deerrinni dikkino. Dagoomuno Saadatewiinni afi’nanni laalchi horaameeyye ikkinokkita la’nanni.
Manchi beettira lophosiranna fayyimmasira hasiissannota Saadatewiinni afi’nanni laalcho ikkadu garinni afi’nanni horonsi’ra dandaate handaarunni loosi’rate kaayyonna injoo baala horonsi’ra hasiissanno. Konnira, Saadatewiinni afi’nanni laalchimma woyyeessate balanxe hasiisanno bikkinni sagalensa shiqisha agarranni; fayyimmansa agarate loosi noo gedeenni hee’reennanni.
“Laalchonna laalchimma lossate hendiro illacha tunge loosa hasiissanno handaarra no” yiinohu maamaru gambisaanchi; baxxinohunni Saadate laalchimmara uynoonni illachino jawa ikkinota kulanno. Leemaatete turrufaate sagalete wowe buuxisate gobbaanni gobbaydi dikko eo lossate dandiisiissanno. Wole widoonnino, gobbaydinni eanno laalcho gobbate giddohunni riqiwate hattono qansootaho loosu kaayyo kalaqatenni gobbate miinja lossate kaa’litanno.
Daraaro Saadate sagale qixxeessate maamari tantaname loosu giddora ei yannara Hawaasi quchuminna qooxeessaho saada ceidhe galtinorira laalcho shiqishateetinkanni yaannohu kalaa Birhaanu; handaarunni noo hasatto lexxitanni daggino daafira babbaxxitino qooxeessubbanni Saadate sagale hasidhe dagganno maamarrarano shiqinshanni hee’noonnita kulanno. Xaa yannara Sidaamu qoqqowira Hawaasinna qooxeessu gobbaanni Wondo Gennetete, Alatta Wondo, Irgaalamete hattono Wodiidi qoqqowirano babbaxxitino qooxeessuwara laalchonsa shiqishshanno. Saadate, lukkuwu, qulxu’metenna woloottahono ikkitannota sagalete laalcho qixxeessitanni dikkote shiqishshannoha ikkanna mixotenni irkisamino garinni loosidhannotano gambisaanchu coyi’ranno. Saadatewiinni afi’nanni laalchi waagi lexxora kaimu Saadate sagalimmara horonsi’nanniri waaga lexxasinni ikkinota dagoomu hedo kaysanna macciishshinanni.
Daraaro Saadate sagale qixxeessate maamari kayinni laalchosi woloottu labbanno sagale qixxeessitanni dikkote shiqishshe hirtanno waaginni 200-300 birri geeshsha woffi yino waaginni dagoomaho shiqinshannita maamaru gambisaanchi kalaa Birhaanu coyi’ranno. Waagu badooshshirano korkaatu, maamarinsara laashshinanni baychonna sheede mootimma uytinonnsatanna sheedete baantanni kiri batii’rinokkiha ikkasinni mootimma maamaransa irkissannohura maamaru kayinni dagooma irkisate hixamanye loosannota kulanno. Saadate sagale laashsha calla ikkikkinni Hawaasi yuniversitenna Federaaletennino haja la’annonsari isilanchimma qoqortanno bissanni ledo halamatenni laalchonsa laaboraatooretenni buuxo assiinsi gedensaanni dikkote shiqinshannita kulanno. Togo assinannihuno Saadate sagale qixxeessinanni woyte horoonsi’nanni xagga bikku aleenni ikkitannokkinna Saadate laalchimma aana qarra kalaqqannokki gede assateeti yaanno.
Xaa geeshsha noo loossate harinshonnino isilanchimmansa agarantinota Saadate sagale qixxeessinanni dikkote shiqinshanni daafira dagoomuno huluullamikkinni horoonsi’ranni afamannota kayse; albillichono maamarinsanni qixxeessinanni laalchi isilanchimma daafira dagoomaho huwanyoote kalaqate loonsannitano coyi’ranno. Rosonsa digiretenni massantinori kiironsa Honse miillanni tantaname boco miliyoone birrinni looso hanafinohu ‘’Daraaro Saadate Sagale Qixxeessate Maamari’’ xaa yannara loossa halashshatenni jajjabba yuniversitenni umi digirenni maassante fultinorira uurrinshu looso kalaqinoha ikkanna kiironsa 20 ale ikkitanno qansootirano yannate geeshshi loosoqino. Maamarunnihu woxu kuuso (kaapitaale) 4 miliyoone ale iillitinotano maamaru gambisaanchi kalaa Birhaanu coyi’ranno.
Maamaru albillichono Saadate sagale qixxeessate horoonsi’nannireno gobbaydinni hidhantenni uminsanni qixxeessatenna laashshatenni dikkote shiqishate ajuuja amade loosanni afammanno. Hiikkonneno rosu deerrinni maassantino wedelli mootimmate loosu mine calla qaxaramate hasidhankunni; rosanna qaxarama babbaxxitinota ikkitinohura egennonsanna ogimmansa horoonsidhe uminsanni looso kalaqqe loossuro gummaamma ikkitannotano maamaru gambisaanchi amaalanno.
Bakkalcho Ammajje 16, 2015 M.D Hamuse
