Bashsho gati laalo amuwulla gamba asse mito mine hiinqaatoho, sairo Maxine hidhate Ollaaho afantanno shiimmaadda dikkora fushshanno. Qawaado,Qawaallanka,Dikkonna Deela agare darote shaanano ikko qunqumashsho shaana hattono Muuze,Abukaatonna Zayitoone shiimmaadda qocera Zambeeletenni fushshe dikki’re maxinenna sukkaare zayitenna gate afi’rinokkire hidhe higanno.
Wole widoonni Lukkuwatenni Quuphe;Saadatenni Adonna Buuro dikki’ranno. Yaano dikko fushshe mine xeinonsare abbannohu amuwaho. Kayinnilla taaltino sagale dikkote calla fushshe mine manaaddare horonsi’ranna la’nanni. Lawishshaho Ado shafe buuro dikko fushe Areerunni moola waasa itanna la’nanni. Ikkollana kayinni manninke busulle lexxitanni dagginota xawisannori luphi yee leellanni afamanno. Bashsho coccolunni dikko fushshinanniri xa jawa waaga fushshanni afamannota huwatatenni fakkana assine laashshate widooggeno luuncaambanni hee’noonniti addaho;wole widoonni dikkote calla fushsha ikkikkinni mine taaltino sagale itate budino luphi yaanni dayino.
Mootimma “Leemaatete Turrufaate” yaatenni hanaffino loosi mitoho polotika lawannonsa. Konni handaarira dhaaddo tiro Sidaamu afiinni afi’rate qarrisinoha lawirono “Leemaat Tirrufaat” yaanno handaari mittu hurbaati aana duuchu dani sagale saga’la togo yaano taaltino sagale afi’rate. Konne assa hananfi gedensaanni qaalu ayirrinoha lawirono loosunni leellanni afamanno. Bashsho dikkote shiimmaaddare shiqishshannori xa kayinni fakkana laalo laashshatenni mine taaltino sagale horonsidhe dikkoteno shiqishate hala’ladudunni qixxaabbanni afantanno gari naaxxisannoho.
Sidaami baatto shama shaqqado uyinisere erote ero assite qoltannote. Sidaami baattora laalannokkiri dino yaate afoo wonshine coyi’niro di saalsiissannote. Mittu loosi’re galino manchi gate towaantiro Weese,Muuze,Abukaado,Paappaayya,Hoophe,Zayitoone,Barbare,M ango, Appile… lawinore shiima baattonni afi’nanni laalooti.
Minira hingiro lukkuwu,gereewu,meu, adote saadanna labbeemmeri dihoogganno. Lukkuwunni Quuphe,adote saadanni ado Areera,buuronna burbuxxo afi’nanni. Konninnino Sidaamira wosinchimma ha’ne baadiyyete leelline “Waa hayikkissenke” yiniro geino ado uyinanni halaali techono di baino. Geintote giddo ado,buuru,burbuxxunna co’o yitite taaltino sagale afi’nanni. Weesetenni afi’nanni waasi buurunni,shaanunninna adotenni shaqqe shiqanno. Konneeti “Leemaatete Turrufaate” yine kullanninkehu.
Kuri aleenni tittirre xawinsi laalono ikko mini saadanni afi’nannire kayinni bashshoonte gede cone uyitanno saada kiirotenni batinse cone xuudhinanni baakkitino saada calla kiirotenni batisa horo dinose. Duuchuri woyyaawino yannara yannaasincho hayyo horonsi’ne sajjoo saada ce’ne mitte saa mitte leetire barrunni uyitanna batinye saada baatto hoojjanna hee’ra horotenni roore gawajjote. Konnira kayinni mootimma abbitanno kaayyo horonsi’ne yannoo’manna woyyaabbino saadate sircho ceira busullete. Mitte saa 30 litire ado uyitannota yannaasincho hayyonni Gibirrinnu ogeeyye uyitanno amaalenni riqimbe 30 saada uyitannota mitte saanni afi’ra dandiinanni gede assa doorshu nookki hajooti. Ee;leemaatete turrufaate noonkere ragunni horonsi’neemmo gedenna yanneessineemmo gede abbitino kaayyo shiima dikkitino Poletiku widoogge soorrine amaarinyinshanni hajono dikkitino.
“Duuchu Dani Sagale Hurbaatinkenni Sa’’e Dikkote;Dikkotenni Dagate!” yinanni woyte tayixe hananfoonni giwirrinnu loosi duduwunni sae faajjetenni leellanni noota xawisateeti. Konni alba Qamade gobbayidinni eessinanna galchimi gobbuwa Itophiyu Irki’raancho calla ikke hee’raanno gede kaayyo fante su’minke hudete giddo hee’neemmorenna kaa’lotenni calla hee’neemmore asse ba’annokkita kolishsho diqillo buure keeshshino.
Tayixe kayinni mitootaho haaqe lawanno bikkinni dhagge soorrantinota ammanno. Ee;Itophiyu Qamade gobbayidi gobbuwara soyaate qixxaawo gudino! Harinsoonnihu giwirrinnu gaadi guma laalino. Haanju harumi gobbate deerrinni hananfoonnihu dubbu haqqe calla kaansoonniha dikkino;intanni laalo kiirre difullannite. Itophiyu saynsummo shoole dirra giddo haanju haruminni fultino qeechi luphiima ikkasinni IFDR Xaphoomu Ministirichi Abiyi Ahimed Ameeriku naqqaseenna Afriku Albisa Massago baraarsha afi’rino!
“Leemaatete Turrufaate” gaadi gatinke laalo nna mininke saada ragunni horoonsi’ne mine calla horoonsi’ratenni dikkote; dikko calla fushshatenni mineno may hasiisannonkero huwatate jawa baqqeenya kalaqino. Konninnino mootimma loosidhe galtino dagara illacha tugge gati laalonna daro woyyeessinanni hayyo,ceattote saada yanneessinanni busulle abbatenni dagate aana kalaqqino baqqeenyi naandanniho. Dagno yannite hayyo adhita albaagge sufisa busulle ikkitinota huwata agarantannonsa.
Bakkalcho Sadaasa 13, 2015 M.D Hamuse