Kipho, cancunna gaance dagate keere huntanno. Gobbate jiro diigganno; lophonna jireenya badhera goshooshshanno; buximanna qarra halashshitanno. Jeefoteno hude; darammenna kallimma iillishatenni gobbate diigammera kaima ikkitanno.
Kipho, cancunna gaance noowa baala umi gawajjamaano keeranote. Kiphote, cancunna gaancete giddo hala’lado daga shettote reqeccaabbanno. Heeshshonsa danote aana ubbanno; keerunni fule keerunni e”a muxxe ikkitanno; loose soorrama; rose gumaho iillanna dadda’le tirfi’ra gordu gede xeertidhanno. Buxima, qarru, hudenna daramme dagate xawishshubba ikkitanno. Hudete,latishshu goo’neranna Heeshshote qarrira kora ikkitannori kayinni meessaneetonsa calla baxxanno mussanyootaati.
Wole widoonni kayinni kiphotenni, cancunninna gaancetenni tirfidhannori no. Daga hudidhanno woyte godowa duubbannori; daga darantanno woyte cennite heedhannori; daga kassartanno woyte tirfidhannori; daga darantanno woyte ijaaru aana ijaara duu’nitannori; daga reytanno woyte heeshshonsa suffanno kakkachooti ri’e maaxante afantanno. Kuri giddonni qaruuddu qole Mussanyootaho.
Mussanyootu xawaabbunni roore tunso injiitannonsa. Keerunkunni roore olu; ga’labbontenni roore kiphonna gaance doorshansaati. Tunsote giddo lubbo higgannonsa; olu giddo tirfidhanno; concu giddo jiro duu’nitanno; cancu giddo mulqitanno; jiro xooqissanno. Konni daafira ga’labbi yaannotanna xawaabba dibaxxanno.
Itophiyu mussinnu aana lallawa fushshitino. Mussanyootano noowiinni woshshaadate loosino hobbaatu uurrinshuwa lede kikkisano garinni hananfoonni. Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (Dr) dagate riqiwamaano amaale mine leelle coyi’rino garinni “Duumo Xuruura duume karo” assidhino mussanyooti gobbate huluullo ikkitino yaatenni mageeshshi geeshsha qarra ikkinota leellishino.
Mussanyootuno jeefishshu huuwonsa huuwansara albaanni amaddino bagado dagate aana gana hanaffino. Kuni ikkannohu hananfoonni Mussinna gargarate gaadi “Ajanda” woy hasaawa wirri assite dironsa seedisi’rateeti. Mootimmanna daga hembeelsateeti. Hembeelsa hanaffanno woyte adhinanni qaafo lawashshi yitanno. Hatte yannara dironsa seedisidhanno yaate togo assitannohuno Moortu yannara callinsa ittu woyte qaagginokki daga “Ani eweli ga’re ikkoommohuraati;ane daga koota ajishateeti yite daga kakkaayissannonna hembeelsitanno. Konne buunxe daga baqqi yino;mooraanchu fiixi hee’roonkenke!
Madaartino fanjennino daga maaffe hunate hunote sokko adhite millisa hanaffino. Ayimmatenninna sirchu diphanonni xawo fulinokki illachansa gumulate baca kinna kaysa hanaffino. Konnira qole muli kawa Addis Ababahonna Welleggaho kalaqantino kiphuwanna cancubba malaattate.
Tenne lamalanni tiraanspaarent internaashinaal Itophiy pireesete uurrinshara faajje assitino mashalaqqennino mussinnu Itophiyaho kalaqamanni noo keeru hoongira qara kaimaati. Mussinnu noowa kipho, cancunna gaance furchubbate. Xa ikkanni noohu konneeti.
Baxxinohunnino mootimma mussanyootu aana xawo ikkino ola lallawase kuri hunote wolquwa maaxantinowiinni fulatenni mulqitino woxinni koyeno ko’ono cancunna kipho ka’anno gedenna mootimma gobba jiroonsate amaddino illachinni badhe higganno gede mixidhe loosate aana afantanno. Ikkollana mussanyootu sharrenni badhe higanno coy nookkita xawunni worroonni.
Mussanyootaho yanna aa amandoonnita jireenyu doogo badhera qolasinnino aleenni gobba qiidannokki cancunna kiphote giddo heedhanno gede fajja yaate. Ikkinohurano mussinna hunate diriirsinoonni anga mussanyoota murtukkiinni higa dinose. Mussinnu gawajamaano ikkitinoti hala’lado daga mussanyootu loossanno gano huwatatenni; base baalate kalaqqanno kiphonna canco eff’ire giwatenninna sa”eno mussanyoota sayse aatenni mussinna hunate sharrora qara halamaano ikkitara hasiisanno. Konni daafira Callisi Moore Dagate Giddo balba’le Cancishannohura Kaayyo Uyinoonke!
Bakkalcho Sadaasa 6/ 2015 M.D Hamuse
