Amsaalu Felleqe
Wedellu gobbate lophora jawa kaimaati. Wedellaho loosu kaayyo kalaqanna miinju dhukansa lossate mootimmano ikkito haja la’annonsa bissa qeechansa fultanni afantanno. Ikkollana, wedelluno woy aja dume rosunna egennotenni bilchaata ikkitannonte gede uminsanni looso kalaqqe loosa noonsatano agarranni.
Gobbankera heedhanno xaphooma dagate kiironni luphiima kiiro amaddannoti aja dume ikkitinota kullanni. Tini aja dume kayinni wolootta gobbuwa wedelli gede uminsanni looso kalaqqe loosate bude amaddinota dikkitino. Konnirano qaru korkaati gede alba hundinni adhine dangoommohu maate daafurte daffe loossinoha horoonsi’ratenna hakkiinnino sairo rosu minnara keeshshinummo yanna bikini ronsoommo yaannohunni mootimmate loosu minnara calla gaamamate hasattooti.
Togoo laooshshi wedellunniwa calla kalaqaminoha dikkino. Oosonke rossino daafira mootimma looso uytansara woy qaxartansara hasiisanno yitanno maate kiirono bacate. Dagoominke giddo hala’ladunni rosamino laooshshi roorenkanni ooso rosiinsi geeshsha mootimmate loosu minnara calla loosa noonsa; uminsanni babbaxxitino handaarranni looso kalaqqe loosa dinonsa yaannoho. Togoohu manchi beetti uminsinni kakaenna kalaqe loosa dandaanno egennonna hasattop hattono dandoo woffi assannonna shaanno laoooshshi noo gobbara miinjunni, dagoomittetenna poletikunnino lopho maareekkisiinseemmo yaa haaqee ikkite gattanno.
Xaa geeshsha noo harinshonni aja dume laooshshe soorrate wo’naalshaati assinanni hee’noonnihu. Gobbankera duucha yannara handaarunni loonsoonni loossanni agarranni guma mareekkisiisa didandiinoonni. Korkaatuno, wedellu rosonsa hiikko deerrinnino harunsito; hiikko gari egennonna ogimmano heedhonsa kalaqamunni noonsa dandoonna hasatto fushshite loosu aana hosiissanno gede assanno laooshshi balaxe dagoominke giddo dikalaqamino.
Dagoominke giddo bire hundinni adhine dangoonnihu addinta naaxxisannonna meessinnino sae wolootta kalqenke dagoomirano dancha lawishsha ikka dandaanno budinna balchoomi noonke. Kayinnilla, babbaxxino daninna akatoominni noonkeha danchanna naaxxisanno budinna balchoomi gedeha ilama woloottaho irkidhannore ikkitukkinni uminsanni kalaqqe loossannonna uminsannino sa’e maatensanna gobbateagarranninsa qeecha fultanno garinni rosiisannonna leellishanno balchooma kalaqate dandiinoonnikki garaati noohu. Hiikko garinnino ikkiro ilama looso uminsanni kalaqqenna dandoonsanna hasattonsa garinni loosi’ranna umonsa woyyeessitanno gede assate hasiisiro wedellunkunni roore balanxe maatetenna xaphoomunnino dagoomu giddo noo laooshshi soorramanno garinni loosa hasiissanno.
Korkatuno, kiirotenni shiimu manni loosanna haammatu kayinni ofolle la’’annohanna kuni loosi dikkannoho yinanni looso minshanni gobbara buximalla rumuxxitanno ikkinnina miinjunni umo dandaatenni durimma buuxisiisa didandiinanni. Gobbankera roore anga ikkanno wedelli umo fixxidhe, waajjo torshiine koatte wodhite, biiffanno jiinse uddidhe, yannaasincho bilbila amadde loosiweello loollaabbanninna ofollite hossanno ikkito rosantanni daggino. Konne calla dikkino; ofollite hosannori haammatu wedellinke mootimmate irkonnino ikko maatensanni woy uminsanni kakka’e looso kalaqqe loosidhannore mishsanno.
Ofollinohu loosi’rannoha mishanno gobbaati; ninke gobba. ‘’Loosinohu loowe tuucanno’’ yinanni. Kuni yaa wolu garinni loosinokkihu loosi’rinohu loowe tuucanna la’’anno yaate. Konnirano duuchunku loowe tuucate loosi’ra hasiissannota leellishshanno yaattooti. Tenne yannara haammatu wedelli babbaxxitino jajjabba rosu uurrinshuwanni maassante fultanni no. Maassante fultanni noo wedelli kayinni uminsanni looso kalaqidhanno gede rosu uurrinshuwa huwanyoote kalaqate gari lowonta dirosamino. Kayinni maatenna mootimma wedellu umonsa dandiitanno garinni millissanno gede assitara agarranni.
Manchi beetti soorronniwa hige haranno ikkinnina soorro isiwa didagganno. Soorrammannihu loosi’nirooti. Buxima xoonqanni looso gimbanni harinsho hiikkirano diillishshanno. Woxenna jiroo’ma hasi’nanni loosannoha minshanninna qaccete hee’ne la’nanni harinshono ditirtannote. Konnirano, loosi’rate dandiisiissanno egenno, duki, wolqanna injoo noo geeshsha doorshu meessinni kaka’ne loosi’ratella. Loosi’rinokkihu anga ajjinohu manni anga la’’asi digattanno. Woloottu anga la’ne hee’rate gedee shollinyino dino.
Wedellu uminsanni hasidhenna kakka’e loosidhanno gede laooshshu soorro kalaqanna loossate injoono kalaqa haja la’annonsa bissawiinni agarranni. Kayinnilla duuchankare mootimmanna woy hallanya uurrinshuwa calla injeessitannonke yinanni yanna guda deama ikkitanno. Looso ayirrinse loonsiro lophinanni; buximatenni fullanni. Konniraati buxima xoonqe fulate hiikko loosono ayirrisa hasiissanno yinannihu.
Bakkalcho Maaja 28 / 2014
