Yaareed Geetaachew
Mitto waro mittu huucci’raanchi woxeno uynosi itannore “umikkiraati” yaanno. Mitticho mancho barru baala itannoreno ikko uddi’rannore huucci’ranno woyite “umikkirati” yaannase caaccaabbu. Ani woxe’ya,jajja’yanna nooere eemmasi woyte “umikkiraati” mayira yaatto yite hanqitusi. Isino “danchummano loosi bunshe umikkiraati” yaanni caacceessise.
Barrunni mitto barra kuni manchi manchote mine mare huucci’reenna sagale loosse sagalete giddo marze worte uyitanno. Isino maassi’ra hasiissannasi “kunino umikkiraati” yee doogosi harunsi. Manchu seeda doogo hari gedensaanni doogote loosuwiinni higganni afantanno lamalu wedelli hudidhe noo daafira manchuwiinni amadino sinqe aannonsa gede xa’midhuta kayise aanno. Insano ittu gedensaanni lamalunku reytu yinanni. Hada reyituri hattenne manchote oosooti. Mancho loossino bunshe umose qolte amaddu;oosose hooggu. Marzetenni oosose guddu. Ee;danchummano bunsheno meessiraati.
Techoonketa xawado hedo maattotenni hanafoommohu mulla dikkino. Yanna hawadooti. Hawadu lame sasenta haa’re daanno. Xeenu gideho dancha ikkirono minu xissannosi manchira umu damuumeeti. Minu xissannosi manchi xeena ganannota tiyyi’re giwanno. Minu xissannohuno hoongu korkaatinniiti. Woxu hee’roommero gatamadhannonkanni.
Gobboomu deerrinni hawadu iilli kiiro buxanete minna gatamara rosantanni daggino. Gobboomu deerrinni hananfoonni danchummate loosi sufe leellanno. Tenne lamala giddo Sidaamu qoqqowira Alatta wondo hananfoonniti addaho. Ikkollana duuchankawa baadiyyeteno kiirre fullannikki buxane mininsa cingaanna,xoonne amaddeenna afantannori baete. Dagoomittete qoolira haa’ne raansiha calla ikkikkinni hude amaddeenna maafantinori kiirre digundannireeti.
Coyinke aana hawadu danchummate loosi mine gatamara calla dikkino. Mundee aa,rosu minnara hawado guwurshu roso rosiisa,doogote aana qaaqquullunna jajjabbu manni aana kaameelu dano iillishannokki gede gargaranna irko assa,hudidhinore towaata, xiwantinore hospitaalete towaanyo assa, dhuku noonsakkirinna olantote miilla ikkitino maate gate qottisanna lawannori danchummate loossaati.
Qullaawu maxaafi kalleenna uddisiisoottoeni? Hudi’reenna itisoottoeni? Usurameenna xa’moottoeni yaanno. Kaaliiqi dihudi’ran no,dikallanno;diusuramanno. Kayinnilla afi’nohu hooginoha kaa’lara lawishsha ikkateeti.
Wole widoonni “qiniiticho anganni aattoha guracho angakki affoonke” yaanno. Togo yaa danchumma assoommo yitanni boo’nattokki gedenna assatto danchumma umikkira ikkinota qummeessateeti. Uyineemmohu hooginohuraati. Kaa’lineemmohu dhuka hooginohuraati. Eela dirrine towaata hudi’rinoha itisa kallinoha uddisiisa lubbote kasseenya,kaa’lamaahura hagiirre uyitanno. Hakku manchino qaaganni’ne hee’ranno.
Techo inteenna goofannore calla uyne agura cubbo labbannoe. Afe egenninokkire rosiinseenna shawaawanno gede assatenni roore, sufe itannonna saga’lanno doogo hasa mittete. Faranje togo yitanno “Mitto mancho barraho hurbaachishate hasi’rittoro qulxu’me xamadde durishshe uyisi;hegerera hurbaachishatero qulxu’me fushshanno gara hayyo rosiisi” yitanno. Ee,suffino heeshshosi woyyeessate techo afirire caqa’mi yaannore tugatenni sufino garinni hurbaaxxanno hayyo aana illachisha danchate.
Sayinsummo lamalara hawadu danchummate looso faajjetenni hanafisiisinohu Sidaamu qoqqowi Pirezidaantichi kalaa Desta Ledamohu sokkasi saysanni,wedellu hawadi danchummate loossa loossanno woyte haanja malaatensano woratenni,hurbaate beehatenni,mundeensa aatenni,dagoomaho fayyimmate agarooshshi widoonnino huwanyo cu’mishiishatenni hattono quchumu co’imma agarsiisatenni hawadi yanna danchummate loosinni sayissanno gede duu’re xawisino.
Tayxe Sidaamu qoqqowira assinanni hawadi danchummate loosinni 1.7 miliyoone ali daga horaameeyye ikkitannotanna 1.2 biliyoone birra mootimmate fulo gatisa dandiinannita mashalaqqe xawissanno. Kuni maganu baxanno assooteeti.
Deama hasiissannokiri mittu coyi noota qummeessate hasi’reemmo; isino 1.7 miliyone dagoomu bissa horaameeyye ikkitanno woyte olluu olluunkunni dhuku noonsakkire fillanni woyte kalaqantanno foonqe aana mootimma illacha tuga hasiissanno. Konne yeemmo woyte mine maafame noohu wedellu anga hasi’rannota qaaga hasiissannohuraati.
Sidaamuqoqqowira diriirtino wedellunniti danchummate anga duuchanka towaattanno yitanno wo’ma hexxo nooe. Geerru,dhuku noonsakkiri,wedellu anga agadhitinori hexxonsa kaaliiqinni aante ki’ne aanaati. Techo minu xissanno amara mine gatamarino wedellichi xeenu daanno kiiro hattenne ama wodani giddo qaagamanno. Maassoseno urchisenniiti. Danchummate f’nantino anga kaaliiqi maassi’ro! Danchumma meessiraati,geedo gedenonke seekkitanno maasso buxanete anga noono towaanyonke suffo!
Bakkalcho Maaja 14, 2014
