Kalqenke mimmitoho irkidhinote; Kaaliiqi duuchankare kalaqi woyte mittu woleho horo aanno gede asse kalaqino. Kayinnilla hasi’nannire baala mittu manchi umisiwiinni calla diafi’ranno. Addaami kalaqe heewaani kalaqa hoogoommero kalqete manchi beetti di ilamannonkanni. Heewaani Addaaminni batidhanno addaamino heewaaninni bati’ri. Konnira lamunku mimmitoho irkote.
Manchi beetti Addaami Heewaani noo daafira calla dihee’ranno. Haqqu hoogoommero hee’rate kaayyo diheedhannosinkanni. Foo’late haqqu hasiisanno. Haqqe uminsa umisanni diuurritanno; “CO2” afidhannohu manchi beettinna xaphooma saada foo’litanno fooleessinniiti.
Haqqu bacu dani noosiho; mitu caaleho, mitu dubboho,woluno saadatenna manchi beetti sagalimmara hosanno. Haqqu sagalimmateno kaa’lanno, haqqu manchi beettira lubbote fooleessaati yinannihu dimullaati.
Inteemmo sagale haqqunniiti; xaa geeshsha 18 biliyoone chigginye gobboomu deerrinni kaansoonnita IFDR Xaphoomu ministirichi sa’u yannara buuxisino.
Coyinke aana haqqu sagalimmatenni sae xagichimmatenni, xaginaatunni sae; xaginaatunni sae woraqatunna babbaxxino hoaate geeshsha haqqu kaashshi baca horo aannota deamannohu ayeti?
Manchi beetti bati’rinokki yannara ubbu kalaqamunni xi’mo ikke nooti ayerano dimaaxamino halaaleeti. Ikkollanna manchi beetti umisinni kalaqamaho diina ikke haqqa muranni kalqe halalla assanni afamanno. Haqqe kaanso; qooxeessanke haanja assino yinanni hedo hala’ladunni kula hananfoonnihu muli dirra kawaati. Ee; muli dirra kawa! Korkaatuno manchi beetti kiirotenni lexxanni daanno woyite kalaqama xiiwanno; diilallote akati soorramanno.
Haqqu kaashsho kaanso yinanni woyite xaa yannara poletiku hajo gede assine la’’a ragimale labbannoe. Korkaatuno hundi massagaano haqqa kaasate dagate kultanni sa’inokki korkaati xawoho; kunino umihunni dubbu jiro hala’adote; wole widoonni dubbo minehonna addi addi tekinolooje halashshate qarrammanni yanna dikkitino.
Haqqe woy chigginye kaanso yaa
Gade agaratenni aleenniiti. Diilallote gade taashshate jawu qeechi dubbunniha ikkinota baalunmkura maaxamino halaale iknteemmo sagale dubbu ka hoogirono; iwoy haqqete guma ikkinota mayira deammiya? Eewa deama dihasiissanno. Haqqu heeshshote.
Chigginye woy haqqete kaashsho kaasa manchi beettira hee’ranna hee’ra hoogate doorashaati; doorshinke hee’ra ikkiro kaayyonke haqqe kaasate.
Mootimma haqqu kaashshira uyitino base jawa ikkasenni mitu mitu poletiku laooshshe asse hasaawanna la’’a saalaho yitanno hedo nooe.
Iso calla ikkikkinni baattote aana kaanseenna murannori baaluri haqqu sircho ikkasi ayira go’litu? Qaamatto haqqu sirchooti. Gidu haqqu sirchooti. Caalu haqqete, xeenu dirrannohu haqqu korinniiti. Konniraati haqqe kaasa poletiku laooshshinninna diilallote gade agarsiisatenni aleenniiti yinannihu.
Manchi beetti fooleessi haqqete aana ikkinota huwatate xeertowa hara dihasiissanno ‘O2’ afi’neemmohu haqqete aanainni ikkinota huwata naqaashete.
Tayxe Sidaamu qoqqowi deerrinni 300 miliyoone haqqu kaashsho kaasate sa’u lamalara Alatta cuukkote Teesso olliira faajje assinoonniti qaangannite.
Haqqa kaasanna kiiro calla riippoortete gumulshira kula horo nookki daafira umihunni kaansoommo haqqu kaashsho awuutanna harunsa hasiissanno. Laynkihunni kiiro calla kula agurre mageeshshi chigginye muqaaqquro keenanna saadatenna mannunni iillitanno gawajjo agara mittu mittunku qansichinni agarranni gadacho ikka hasiissanno. Haqqe kaanso yinanni wote poletiku xaadooshshinni amadisiisa dihasiissanno.
Poletiku diru uysi geeshsha hee’ranno; manchi beettino hattonni. Kayinnilla gobbanna haqqe manchi beetti xiiwonna hekko hoogguro dirratenni dirra sanunni sana reekkantanni heedhanno. Haqqu diini manchi beettooti; gobbannihuno hattonni. Gobbano haqqano agarro. Haqqe kaasa kalaqama agarate, kalaqama agarriro manchi beettira hasiissanno sagale, waanna okisijiine xuudhinanni hee’nanni Kaaliiqi uynonke pilaaneete tenneeti.
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Maaja 7, 2014 M.D
