Manchi beetti jawa sokko noosi kalaqamaati. Coye suwisate, loosaminokkire loosatenna hedaminokkire hedate qixxaawa ikka mittu mittunkunni agarranniho. Manchu saadatenni baxxannohu, manchu wolu manninni roorannohuno hedatenniiti. Manchu beetti hedosi lawanno. Laooshshesi halashshanno woyte isino hedosino hala`litanninna lexxitanni hadhanno. Shiimmadda coyibbanni huxxamiro hakkuy giddo usuramaancho ikke hee`ranno.
Kalqe gotti assinohu qaru coy hedote. Hedo aay woteno albaanni balaxxanno. Hasidhanno mancho hasidhu darga massaganno. Kalqeno massagantannohu hedotenniti. Ko daafira hedaasine ikka noonsa. Duuchunku barri mitto dikkino techo barri bero barrinni woyyanno. Ga`a kayinni techo barrinni…! Kalqe harinshote aana no. Hedo noosihu tenne harinsho massaganno. Hedo noosikkihu kayinni kalqete ledo hedaasinetenni massagamanno.
Batinyinke kaayyo hedaano massagaano ledo ikkikkinni massagantanno kalqe ledo hediweelo massagamate. Mittu massagaancho, honsu kayinni massagamaano woy harunsaanote. Batinyu manni kayinni massagamaano ikka nafa didandaanno. Dancha massagamaancho ikka umise aamamooshshe woy dandoo hasidhanno.
Kunnira kayinni hedo afi`rino mancho ikka gadachaho. Kalaqote loosira massagaancho hedote. Baattote aana noori manchu beetti loosino coy duuchunku badheenni daanno coyeti. Kunino hedo balaxxannota leellishannoho.
Ikkinohurano barru hurbaate, ayyaanu uddanonna sagale calla hendanni ita, aga, biirote looso loosa, goxa, ka`a… konne calla gumullanni hee`ra wo`ma diassitanno; haaro hedonni mannimmate gadachano fula hasiissanno. Kuni kayinni hedo noosi massagaancho ikka dandaa hoogiro nafa dancha massagamaancho ikkate dandiisanno.
Barrunni mitto barra woshichunna yeedaalcho qaete waare ofolte no. woshichu qae agarannohura miqqa tunganna mise xillingino. Yeedaalcho affure xinqidhannohura shottino.
Hasaawinsa mereero woshichu yeedaalcho, “Yeedu, ane gede misa hasi`rittaro dandaatta” yaannose. Yeedaalcho, “Ate gede misate maa asso?” yitanno. Woshichuno dawarannoti, “Maano assa dihasiissannohe; gashshaannikkira hajajama callate,” yaannose.
Konne mereero yeedaalcho woshichu goowira bassa la`e, “yeedu, coyi`nanna goowa may assinohete?” yite xa`mitanno. Woshichu qolannoti, “Anni`ya usurannae siiwo itte assitinoete,” yee dawaranno.
Yeedaalchono, “Lai; usurrannahe wodanikki gede millisse diafattoyya?” yite xa`mitannosi. Woshichuno, “Iteemmori xea hoogie geeshsha millisa mayra hasiissannoe?” yee dawaranno. Yeedaalchono umo shaffe, “Usuramme duumbanku tidhame satta sadanko danchate,” yitino yinanni.
Bue:Aesop Maatto
Ninke Mageeshsha Buxanete?
Mittu dureesu anni beettisira buxane hiittoo heeshsho heedhannoro afara yee baatto loosidhe galtanno olla massisi. Mittu baatto loosi`re galanno buxichi mineno mitto barra sayisse mininsara higgu. Mininsara higganni doogote aana heedheenna, annu beettosi, mageeshsha buxane ikkitinnotanna buximatenni hiittoo heeshsho heedhanno gede laitto? maa wodanchitto? yee xa`misi. Beettuno lainnohanna wodanchino coye togo yee xawisi “Ninkera mittu woshichi noonke insara kayinni shoolu woshshi noonsa, ninkera huxxaminnohu daankanni wayi noonke insara kayinni xashshuwanna garbuwa noonsa, ninke hashsha hashsha horonsi`neemmo ampoole noonke insara kayinni gordo wo`mitinno beedahe noonsa, ninke sagale dikkotenni hidhine afi`neemmo insa kayinni gatinsanni afidhanno, ninke umonke gargadhate huxxa loosinoommo insara kayinni huxxa ikkikkinni baxillaanonna jaalla noonsa, ninkera insayklopidiya noonke insara kayinni qulaawu maxaafi noonsa. Ninke mageeshsha buxane ikkinoommo gede leellishootoe daafira galateemmohe” yiino yinanni.
Dureeyye ikkineemmo gede assannonkehu di-gamba assinoommo udiineeti yitanno sokka kultannonke tini borro. Egennotenni buxane ikkine udiine calla gamba assinummoro duhalla ikkanno. Woxu calla atootaamo di-assanno. Woxunni kalanqeemmo danchu coy ikkinnina. Konni daafira udiinnunni huxxammoommo mannooti wolootu ledo hee`neemmo woyite maa tirfi`noommo? Hee`renanke nafa mageeshsha buxane ikkinoommo? Yitannota hendeemmo gede qaagiissate baxeemma.
Gaabbatto Coye Assitooti
Mittu nugusichi tonne ga’mitanno woshsha afi’rinno; kuri woshsha borojjisi mitore huntanno woyte waadatenna itisiisate horonsi`ranno. Barrunni mitto barra mittu borojjichi gara ikkitinokki hedo nugusaho coyi`ri. Konni korkaatinni nugusu lowo geeshsha hanqi. Hakkawoytenni woshshu hoowe giddo tugamanno gede hajajo saysi.
Borojjichuno dadillunni; “Tonne diro wo`ma soqqamummohe, hiramummohe, hajajittoere baala assoommohe; xa kayinni togo assittoe yaate? Eeggatena woshshu hoowe giddo tugama`yara albaanni tonne barra uyie” yee huucci’ri. Nugusuno sumuu yee fajjisi. Woshshu hoowe giddo tungara farandoonnisi borojjichosino kuri woshsha allaale hasiisannore assanni agaranno borojjichiwa mare “Eeggatena kuri woshsha tonne barra agaronsa?” yee xa`mi. woshshu agaraanchino fajjisi.
Fajjinoonnisi borojjichino woshsha dancha gede asse amada hanafi. Co`imma agara, sagalensa yannatenni shiqisha; hayishshanna hasiissannore baala assinsa. Tonnu barrino goofi. Hakkunni gedensaanni nugusu ledo hasaabbino garinni borojjicho shiqeenna woshshu hoowe giddo tugamanno gede hajaji; insano massite tuggu.
Haadhe massite woshshu hoowe giddo tugguri wolootu borojji kuni borojjichi woshshunni hiitto itamara dandaannoro shagaggiisannansa la`anno woyte heddinokki coye illensanni la`u. Nugusuno laino coye ammana hoogi. “Kuri ga`mitanno woshshi aana may iillikka? May xaadinsakka? Yaa hanafita woshshu hoowe giddo massine tungoonni borojjichi woshshu mereero riiqatanni naaxxillunni qaafanni togo yii; “Kuri woshsha tonne barra calla itisummo; danchu garinni amadummonsa insano assoommonsare horontanni dihabbino. Atera kayinni tonne diro wo`ma hiramummohe, soqqamummohe ikkollana kayinni, mitte so’ro korkaatinni duuchanka coye habbe reyote sayisse uyittoe” yiisi. Nugusuno coye wodanchatenninna woshshaho woroo ikkinotano huwatatenni borojjichu woshshu hoowe giddonni fulanno gede hajaji.
Tenne borro sokka: manchu beetti haammata wulata asseennansa kayinni mitte so’ro korkaatinni assinoonninsare baala habbanni bunshetenni ka`annori uurrite meessaneetensa la`anno gede assitanno. Danchummatenni wo`mitino dhagge mitte so’ro korkaatinni ba`anno gede assinoonke. Dancha barra ikko`ne!!
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Ella 30 , 2014 M.D
