Manchu mitu halallaho ha’ranni hee`reenna amadino way angasinni goofeenna way gooro amaddannosi. Qaafa hooge shaqqa geeshsha way gooro mancho daafursitusi. Jeefoteno mitte way balewa ikkita ikke iillanno. Tini bale lowo geeshsha dhimmote way giddose heero hoogose dileellanno. Hakkiinnino balete mule mitte akkala waa xuruurranni motore no; motorete aanano togo yitanno borro borreessinoonni “Tini way xuruuraancho motore loossannohu wayinniiti” yitanno.
Motorete muleno mitto xaasa wo`ma waa worroonni, xaasu aanano togo yitanno borro borreessantino “Jaala`ya! Konni xaasi giddo noo waa motorete giddo wori, motore lowo waa fushshitannohena kayinni eeggote ate gedee doogaanchira horo aannona way baletenni fulannohe woyte xaasaho waa wonshite wora habbooti” yitannote. Xaasu giddo noo waa motorete giddo woronso ago? te giddo manchu lame hedonni amadamanno “Umihunni tini motore akkaltino, waa woreena loosa hoogguro konne waa di-hoogummo yaate di-rewummo yaate; konni daafira age ka`e heeshsho`ya gatiseemmo. Ballo konne qaagiishshana hiisso? motore waay nookkiha diloossannote, konne motore millisanno waa agummoro ane gede goorino manchi daye hoogiro reyanno” yee umisirano wolootahono marare hedotenni bedeedame qarrami. Hakkuy gedensaanni lowo yaaddonni bedeedame mitte jawa gumulo togo yaatenni gumuli, “Waa motorete worummoro woyyanno loossuro danchaho loosa hoogguro kayinni reemmo ikkinnina horontanni konne xaasu waa age ha`re yanna baala tenne bale daafiranna konne waa hoogge goorotenni reytanno mannoota hedanni hee`ra dihasi’reemmo” yii.
Hakkuy gedensaanni xaasu giddo noo waa akkala motore giddo wore motorete kaysaancho xiiwe amadi. Motoreno huuro macciishshiishshanni waa fushshate loosose hanaffu. Manchu maala`li, hasi’ri geehshsa waa agi, qooxeessa baalano wayinni shanshi. Qooxeessuno shami. Hakkinnino yinoonni garinni isino xaasaho waa wonshi gedensaanni xaasu aana borro borreessi “Ammanne`e garunni loosanno” yii.
Saysammara hasi’roomma sokka mayyaate lawi`ne: meessaneetira heda heeshshotenni hee`rate yaate; wolootaho heda kayinni manna ikkate. Noohere baala mararittokkinni uyittoro Kaaliiqi
atera erote ero aannohe. Manchu xaasu waa aatenni qooxeessa shanshanno waa baraari gede atino wolootaho beehattohu shiimu coy wodanninni ikkiro erotenni qolannohe. Bikkatto bikkaanchinni bikkinannihe, uyitto bikkinni uynannihe, towaanyo assitto bikkinni towaatamatto. Konni daafira “Itissino anga ga’mitue” yaakkira albaanni assootto coy gara ikka hoogirona?. Afi`nummore aa calla ikkitukkinni uyneemmo doogono keeraanchonna kaaliiqi baxannota ikka noose. Mito mito woyte wolootu anganni bute adhate ledo lawisantanno aano leeltanno.
Bue:- Addi addi borronni
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Ella 23, 2014 M.D
