Gafa-2
Hakko afi ane, beetto difayyitinonso? Ani hareemmawa manna agurina ha’nanni quchumano bade afoommani? Aye afoommahuraati borro haa’re hareemmahu? yee oso’lumma!.
Mitiimma dino, marattahu Iyyoosaafixiuu nafariraati. Iyyoosaafixi yaa mittu agani albaanni nafaranke godo’linanna dayitta woyte laitta beettooti. Hakkawaro coy umo ikkinohura dikuloommahe, konne bilbilano isi hire uynoeho. Marittaro isinni adhanno gede ani bilbila gane kuleemmana yitue, saalfataamu wodaninni.
Ahaa, xa afumma. Mittu agani albaanni shubbaarewa marumma woyte mittu leqexu hojjaameessi, umo manaado afi’rinohu, hinko seesalichu beetti ledo godo’litanni no. Wosiilisi beetto ikkino gede kultinoe. Shubbaarera ani afoommakki wosiili mamiinni fuli? Shubbaare ane doga hanaffuenso? Umi huluullo’yaati. Coynke aana Shubbaare anni olluu murrichaati. Egennaminokki manni dino, quchumaho heedhannori coomaaleeyye mannooti duuchu dagganno. Mitu mitu manni albaannino dagganno woyte kaameelunni oosonsa ledo haadhe daggannohura Iyyoosaafixi gedee ooso Shubbaare anni nafarira daa haarore dikkitino.
Ballo ise yitinanni anera dhibbinoeti woletena. Shubbaare Iyyoosaafixi yitanno beetti hakko barra baatto giddoonni qole mayra geeqannoero diafoomma. Beettu xumme nya’’a e’inoeti anino, iso suutunni asse xullaalisatenni digaaggaadoomma. Hakko barra laesi ha’rolla ikkinnina, ani hakkurira darga eemmawa didayomma; ganaati.
Ikkiri ikkona, Shubbaare borro haa’re harammaraati. Sanyo soodimaroho mitto xexxerrisa bilbile woshsheenna anni’ya ledo quchuma ha’nummo. Hawarroo barra marrummo. Minu hincilaallonniho, nafara way baleno no. Anni’ya mine faneenna e’ne shaggu soofi aana ofollinummo. Mine mannu dino.
Anni’ya bilbila fushshe mittichu manchiwa bilbile, “Mine dange hee’noommona amo” yii. Anni’ya woshshihu ayeti? Anni’ya quchumaho hakkeeshsha afino manni ninkera kulinonkekkihu mamiinni fuli? Anni’ya woshshihu ayeti? Afuunni fushshine coyi’noonnikki huluullo bado ga’nitannae waalcho qorri qorri qorri assini. Anni’ya fani yeennae fanumma, Iyyoosaafixiiti. Ani waalchu mule uurre gatumma. Isi kayinni ane “Hay” yee”e anna’ya mare hanqafe daae yii.
Waalchoho uurre gata’ya afoommahu, anni’ya Missir, yee woshshiehu gedenoonniiti. May kisie? Waalchoho tanqa asse gatisieri maati? ‘Hii’ yee ille’ya baattote aaninni ka’ukkinni mare soofaho guruffi yuumma. Iyyoosaafixi anni’yara ka’aanni hige ofollino. Anni’yanna Iyyoosaafixi hasaawa xooltanno. Beebba hasaawo qahu! Isi anni’ya yaannotera ‘hii’ yaanni, anna’ya danse anella la”anni no. May dhagge ikkannoyya! Anino ille’ya marte kiisesi e’a geeshsha la”anni noomma.
Gawure Hawaasinni dihigi? Yii anni’ya Iyyoosaafixi. Ga’a gute daanno, techo uduunne hogowammoraati yiinoe yee dawari; Iyyoosaafixi. Gawure Iyyoosaafixi anna ikkinota afoommahu, amakki ledo dagganno? Yee xa’mihu gedensoonniiti. Mitto wodana anewa worino Iyyoosaafixi, ‘’ee’’ yee dawari anni’yara.
Anera leella anjoeri, ani iso Shubbaareoo nafara lae yooyyifatoommahura masummana, Iyyoosaafix mayraati ane aaninni ille kaysannokkihu? Ahaaa, xa leellie, hada Shubbaare sokku borro anga’ya no. Hattenne soommahena yite bilbilte kulteennaati ise adha geeshsha geeqannoehu.
Iso amanta hiisse eemmasiyya, anni’ya mine noota diafino. Anni’ya mininni fuliro eemmasina yee cuqqo giwumma. Iyyoosaafixino anente gede sammiima beetto lawanno. Shubbaarera halaalchose, geinto beetti egenninose.
Bue:- Buurisame buurisame (qalote borro)
Aye Manchino barrisinni Disa’’anno
Mitto barra reyote sokkaasinchi mittu manchiwa daye “Jaala`ya techo ate barraati haa`rammoheraati dayoommohu” yaannosi. Manchuno mase “Kayinni diqixxaawoommowe” yee qolannosi.
Reyote sokkaasinchino “Hige asse afeemmori dino, liiste`ya aana noohu umihu su`mu ateho” yaannosi. Manchuno hexxo mudhatenni “Maayyena shiima geeshsha fooliishshirixa intannire abbeemmohena, anino maate`yanna jaalla`ya keerunni yuummohu gedensaanni haadhe’’e ha’rattona” yiisi.
Sokkaasinchuno manchu hedonni sumuu yee gaffi assi. Te giddo manchu mitte hedo daggusi. Sagalete giddo goxanote xagicho wore sokkaasinchoho uysi. Sokkaasinchu tenne sagale ite gudihu gedensaanni hakkawoyntenni goxano tuggusi, goxe bai. Manchuno rahotenni sokkaasinchu su`ma borreessino liiste haa`re isi su`ma umihunni hune hunda masse borreessi`ri.
Sokkaasinchu goxinowiinni baqqi yaannoti “Jaala`ya wosinsi’roottoehura lowo geeshsha galaxxeemmo, danchu garinni wosinsi’roottoehura techora woriidihunni hanafeemmo” yiino.
Gafamino Buuda
Bire yannara noo mannooti moychu qarrisannonsa yannara moycho shaate bagado afidhannokki daafira, mini giddo shotu garinni qixxeessidhannohu mittu bagadi noonsa.
Buuda way giddo gaffe seekke ra”a geeshsha agartanno. Gaffino buudi kinchu gedee kakkachaatinna lowontanni kaajjadoho. Ikkeennano lowo yanna ganfiro bedeedame maalu gedeeha ikkanno. Konne shaqqinohanna bedeedame maala lawinoha qarrisinonsa moychira uytanno. Moychuno maala afi’rinoha laweennasi, corqeenna ta”annokkiha corqe egemmanno.
Egemmi gedensaanni qarru nookkiha keerunni godowisi giddora einohu maala lawanno buudi, shiima yanna keeshshe qarra kalaqa hanafanno. Korkaatuno, ganfi yannara shaqqinohunna maala lawino buudi, boode yanna gedensaanni qiidiro kaajjado ikkanno; wirro umo noosi (gafamara albaanni noosi) akata abbanno. Kaajjado buuda ikki gedensaanni egemmino moychira godowa qasanno; mitiinsesi kae goofimarchoho godowasi qase shaannosi.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Ella 9 , 2014 M.D
