Itophiyu lame dana afidhinote; kakkalamanna wolambinate. Itophiyu wolootta baca gobbuwanni baxxino garinni ayirrinyesenna wolambinatese meexisiissukkinni heedhinohu bareedda oosose lubbote waaga baatteennaati. Annuwinkenna akaakkanke kakkalate ayirrinyese agarsiissse iqqitinonkehu ninke oosose wolambinatunni, keerunninna taalleenyunni hee’neemmo gedeeti.
Itophiyu wolootta hiittenne gobbuwa gedeeta di-ikkitino. Nayjeeriya, Keeniya, Wodiidi Afrika, Burkiina Faasonna labbinori gede kadote gashshootinni galtino gobba di-ikkitino.
Cancishaanonna kakkachuullu HWHTnna labbannori gobbanke diinna annuwinke kakkalante uurrissino gobba aana wolambinatu gateenna waajja, taalleeyu gateenna uminsa aliidimma, mittimmanna roduuwimma ba’eenna mimmito gimbeemmonna xiimbeemmo gede seeda dirrara ganosi gananninna konne assanni keeshshino. Gobbankera hee’neennanni allagga assinonke. Horraano diinnanni qafadammoommota huwantummota kayinni ’’gimbi’’ yinummo. Kakkachuullu cancishaano HWHT gaamo kado giwatenni daganke haxosenni wexente tugate sharrantannaati gobbankera soorronna soorrote massagaanchinke furduggi yitinohu.
Itophiyu qansoota ikkine ilammummo woyte albi annuwinke keeraatunninna taalleenyunni hee’neemmota Itophiya yaamantanno gobbaati ragissinonkehu. Ninkeno annuwinke baraarsha woy iqqa ikkitinota ayirrado gobbanke meexantukkinni oosonkera iqqate gadachi noonke. Itophiyu ayirrinyinna wolambinati diinnatenni meexamannokki gede agarate qeechino ikko gadachi noonke. Kadaanonna miiccanno wolquwa mucuqqi assine hunatenni gobba wolassate assinanni sharrora kakkalammeemmo.
Kakkalamanna wolambinatu Itophiyimmate xawishshaati. Itophiyu mittimmanna ayirrinyese agarsiisatenni wolambinatunni hee’neemmo woy diinnate ledo sharramme kakkalammeemmo. Wolambinatunni “hee’nummoro Itophiyu qansoota; kakkalammummoro kayinni Itophiya” ikkineemmo yinohu Xaphoomu Ministirchi Dr Abiy Ahmedihu konniraati. Hee’neemmohu keeru hee’rirooti. Kakkalammeemmohuno wolambinatehooti. Gobbankeri bareedda olantono, massagaanchinkeno, ninkeno hee’nummoro Itophiyu qansootaati; reynummoro kayinni Itophiyaho. Konni gobbaanni wole tiro dino!
Bareedaho heeshshonna reyo mittete. Heeshshotenni hee’ri geeshsha gobbasira hee’ranno; loosanno. Reyi gedensaannino ayirrinyesenna wolambinatese agare ilamate saysino gobbara ilama hegerera qaagganna; dhaggeno farcidhannasi hee’ranno. Adiwu yaa maati? Adiwu yaa sammi yine basete su’ma di-ikkino; qeellete ayyaanaati yaano lawoonkehe. Macciishshie rodoo’ya! Adiwa yaa anerano aterano, aantanno ilamarano baantoonnihu lubbote waagaati.
‘’Adiwa’’ yaamamanno su’mi woy qaali Itophiyu heedhu geeshsha hee’rannoho. Diinu hedo gede di-ikkanno ikkinnina Itophiyu diigantino barra Adiwaho yinanniri dihee’ranno; qaaluno hawamanno. Korkaatuno Itophiyu yaa Adiwaho kakkalantinori bareedda annuwankeeti yaate. Itophiyu ayirrinyinna mittimma; qansootu taalleenyinna keeri baino barra Adiwa yaanno qaalino ba’’a hanafanno. Xaa yannara gobbankera ola faninohu cancishaanchu HWHT ‘’Adwa’’ yaannoha agure wolere kulanni lallawannohu mayra lawannohe? Faashiste Xaaliyaanu gede isino Itophiyu diina ikkinohuraati.
Konne gobbanke diina ikkinoha junta maxarre hunatenni hegerera ka’’annokki assate kakkalammanni hee’noonnihu annuwinkenna akaakkanke kakkalantinota qaagatenna ayirrisateeti; aantanno ilamara ragisiinseemmoti ayirrado gobba heedhannonke gedeeti. Xaphoomu Ministirchinkeno gaadinohuno konniraati; ragi’rinota ayirrado gobba meexantukkinni ayirrinyisenni ledo ragisaraati. Konnirano bareendetenni sharramanni qeelanno; isino mannahona kakkalamarano dandaanno. Albi annuwinkeno tenne gobba diinaho saysse aa giwatenni bareendetenni massagganninna olantanni qeelle afidhino. Kakkalantinohu bareedda ikkitinhuraati.
Itophiyu hegerera heedho yinannihu uulla iiminni ka’ne di-iikino. Umihunni albi annuwinke kakkalamansa hawantannokki gedeeti. Layinkihunni wolambinatunni hee’neemmo gobbanke woy kakkalamme uurrinseemmoseta hoongeemmosekki gedeeti. Hee’rannowanna hee’rannose gobba hooginohu borojjichoho. Borojjimmatenni hee’rannohu kayinni qansichimma agurina mare irki’ranno gobbara seerunni uyinannisi qoosso nafa diheedhannosi. Konnirano Itophiyu oosose miqichinna mundeenni hegerera waajjinennanna ayirrinseenna heedhanno gede; hattono gobbanke diigate ka’ino diinna insanni diigante ba’eenna gobba wolaphiteenna muli barruwa giddo qeelle lallambanni gede qansichu baalunku sharrono irkono suffona!
Bakkalcho Bocaasa 23/ 2014
