2013 M.Diri gobboomu doorsha keerunni gumulloonninna Abbayi haaroo’mate kofatto 2ki doyicho waa keerunni gumulloonni dirooti. Kuri calla ikkikkinni Qachummate jajjabba pirojektuwa yannate jeefisatenninna gudatenni jawa hexxo leellamsa 2013M.D dancha odoo gede duduwa dandiinanni.
Keerunni yine geegiissinummo diri Itophiyaho kaajjado shettote diro ikke saimoti morommannire di afi’rino. Kovid -19fayyanni bacu qansooti shetinonna 4857 manninni ajinokki manni reyino dirooti. Jajjabba ogeeyyeno hoongoommo dirooti.
Kooviidi calla dikkino;kanchafaru,Lolah u,dagoomanna amma’no kaima assitino kiphonna canci, gumulo nookki heeshshote sutama dhuku noonsakki qansoota jiffino dirooti 2013.
Duuchunkunni roore keere tiyyidhe gibbe ola qa’midhe gibbino Cancishaano HWHT gobbate qaccenna danna agartanni keeshshitino gargarooshshu olanto badheenni gawajjatenni dhgge habbannokki kolishsho malaate tugge sa”ansa gobba 2013 M.D kaajjado diro ikkannose gede gadachantino gede assinoseho.
Gargarooshshu olanto qasatenni Iophiya mundiishshitino cancishaanote gaamo massagaanonna harunsaano ga’labbi assate Olunniha higge ayirrisiisate gaado harunse kalaqamino olinni keeraanote aana lubbotenna jajju gawajjo iillitinotino hanbannita dikkitino.
Cancishaanchu HWHT harra qansoota shetisatenni sa’e keeraano qansoota raafatunni shakki assatenni gobbanniha tii”a jifate wo’naaltino. Loosa dandiitanno gobbate hexxo wedella calla ikkikkinni,ga’a lophite gobba lossitanno qaaqquulle guddino. Geerra shaatenni sa’e afoo tidhitinokki marquulle shaatenni sa’e coyi’ra dandiitannokki saadano xiyyitunni dooggate aana kartino kakkachuulleti. Jajjano horritino.
Wodiidi Gondarete Zoonera addi addi qarqartora calla Cancishaanote gaamo miilla 60 ale keeraano qansoota kaajjadu olu uduunninninna xiyyitunni shitino. 111 miliyone birri ale hendanni hallanyu jajja horritinonna;diigginota debre Taaboori Yuniversite gawajjote bikka xiinxallate uurrinsoonni xiinxallaano komite egensiissino.
Cancishaanchu HWHT gaamo miilla assitino horranni bacu qansooti qarru giddo ubbino. Hakkonni wodiidi Gondare zoonera calla 120 ikkitanno uurrinshuwa ali gawajjantino. Kuni lawishshaho kulloonniha ikkirono Amaaru qoqqowiranna Affaarete qoqqowira iillishshino huno gobba jifote giddo tuginoha ikkasi di morommanni. Gumu coy kayinni jifamme sa”atenna baletenni fula dandiinannita hee’ne la”ate.
Sai diri giddo shatto dandaatenni qeela dandiinannita addankanni al”a dandiinoonniti di morommannite. Korkaatuno Itophiyu sase kume sanna kiirsiissu wote baca jifo sayissino. Jifo sa’e umose wolanbinaatunni massaga dandiitino. Xaano jifose luphi yite leelturono sa”ase digattanno. Xaa jifo baxxitinota assannohu umisinni jawa kaayyo haadhe daasenniiti.
Tini jifo Itophiya ilaalu aana ofoshshiishshanno dancha kaayyo kalaqqino. Itophiyunna Itophiyaawimma qaccetenni qaccete geeshsha mootoo’mitino. Itophiyimmate macciishshamme luphi yte daggino. Olu busha qarra kalaqinonte gede abbino tenne dancha kaayyo horonsi’ra dandiiniro baletenni fulle Bayiriidi ilaali birxichi aana ofolla dandiinannita di huluullisanno.
Aye woteno goxxannokki gobbayidi diinna tantanamino garinni addi addi garinni bobbakkurono,insa qorqorate mittimmatenni miinja kaajjishate aana illachinshe loosa hasiissanno. Konnira kayinni xaa yannara miinja kaajjishate dandiissanno safo tungoonni.
Yannate geeshshi qarruwa dandiine mangisite kaajjite hadhannanna ammanamooshshe afidhino taalo mangistete uurrinshuwa kalaqate gadacho fulliro, afimale loossanno ogeeyyenna uurrinshuwate sooreeyye badhe higge umonsa la”atenni haaro doogonni sufate sharro assitanno wote jawu xa leellanni noo kakkooshshi kaajje sufanno wote Itophiyu addankanni soorrantanno. Hiikkuno badhera goshooshannoseha ikkikkinni;hiixate iillannosekki ille iima qole la”annoseta ikkitanno. Konnira xa jawu Itophiu qansichimmanke ayyaani dirranni afamanno.
Uurrinshuwate sooreeyyenna ogeeyye calla ikkitukkinni 2013 M.D noo qarrinni Tigirayetenna Amaaru qoqqowubbara giwirrinnu laalchi anje hee’rase digattanno tini laalchu anje kalaqqanno xiiwo shotisate wolootta qoqqowubbara 2014 M.D jawa laalcho gamba assinanni gede baatto loosidhe galtino daga annimmatenni jawa sharro assituro, addaho; Itophiyu qarrase qaaffe sa”atenni sa’e madaartasera untino balenni fulte ilaala fula dandiitanno.
Mangistete uurrinshuwanna baatto loosidhe galtino daga ledotenni daga gawajjitanno harinsho biddi assatenni;mittu mittunku qansichi buqqeesi horonsi’re umosi soorrate kairo Itophiyaho kaajjado miinju safo gatamara ilaala di ikkitanno.
Duuchunku umisiwa badhe hige la”atenni “anewiinni maa agarranni”? yitanno xa’mo sinqisi’re loosoho ka”atenni sharramiro Itophiyu jireenyi yanna di xeertidhanno. Qansootu akkala horo uyitannokki hedo tugge;uminkeranna maatenkera calla yitukkinni wolootahono injiitanno doogo kalaqqatenni mittimmatenni gobbate loosa dandiiniro; mimmito gimbenna mishama facci assine tungiro,baxillenna ayirrisama winxiro፤ addankanni Itophiyu miinjase lossidhe wo’munni wo’ma lophitino gobbuwa kadonni wolaphitanno. Tenne wiinamu lophose balaxxe huwattino galchimi gobbuwa bidhatte umo gantara loossanni noo daafira Itophiyu daga baqqai yaa hasiissanno.
Duuchanka qaansoota mitte illenni la’niro,duuchunku Itophiyu daga budenna woga;qoossonna afoonsa ayirrinse babbadamooshshu giddo gobboomu mittimma kaajjinshiro; qansoota bikkinannihu amma’notenna sirchisinni ikkikkinni dandoosinni calla ikkiro;addnkanni ilaalu birxicha angara eessi’ratenni badhe qolannonkeri dino.
Meessi soorro ledante gobba soorritanno; manchi beetti soorrama hoogiro umosi haaroonsa hoogiro; bero barrinna sai diri techonni di baxxanno. Techo haaro dirooti. Hananfoommo diri kayinni sai diri gede qansootu shettannonna darantanno diro ikkikkinni; loossannoha,losidhe atoote ittannohanna hagiidhitannoha ikkanno. Diru soorrama yaa haaro hexxonna haaro mixo,hattono haaro heeshsho hanafa ikka hoogiro wocawaaro 1/2013 M.D dirinke aana dirolla duqqinoommo ikkinnina barru qidaametella. Sai dirono 52 qidaamma sa’ino; tayixeti kayinni soorronnita,lophonnita,keerunna ga’labbonnita ikkitanno gede assineemmori ninkeetilla.
Sa’u yanna giddo Itophiyu ba’anno gede bacare loonsoonni. Hakkuno di ikkino. Itophiyu di ba’ino. Konni gedensa ayerino dayenna di ba’anno. Konni 2014 M.D hanafe kayinni Itophiya hunate mixidhanno bissara haaqensa haaqe calla ikkite gattanno. Hexxonsa base gantannokki diroooti. Itophiyu wirro eelallicho la’nannita ikkitukkinni;doddanni ilaalu birxicha iillate gugguuffanni no. ilaalu birxicha qunxuuxi’rate hodha hanaffino. Ninke halaalenkanni Itophiyu ooso ikkinoommoro gugguufase gede’nitannokki gede dhukinke assinke bikkinni Itophiya albaagisate qeechanke fullo!!! Keeru bati’ro’ne!
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Wocawaaro 6, 2014 M.D Hamuse
