Sette baadiyyete woraddanna lame quchumu gashshootta amadde Ella 22/2015M.D safantino; Wodiidi Sidaami zoone. Zoonete gashshooti hundaanni xaa yannara xaphoomunni 172 baadiyyetenna quchummate olluubba no.
Dagate batinyeno la’niro 1.1 miliyoone ale ikkitanno teessaano heedhanno yine hendanni. Zoonete giddo roorima qooxeessuwa alichaame diilallote gade noonsareeti. Zoonete daga laalchonna laalchimma lossatenni hattono xeertidhe hadhukkinni farco afidhannonna wolootta owaantennino horaameeyye assate ragaanni xaa yannara gashshootu loosanni noo gara lainohunni zoonete qaru gashshaanchi kalaa Mengesha Fiitamo qixxaawote kifilenke ledo keeshsho assino. Gashshaanchu kaysino hedubbanna uynonke xawishsha aananno garinni qineessine shiqinshoommo. Dancha nabbawate yanna!
Bakkalcho:-Wodiidi Sidaami Zoone xaphooma akatanna dilallote gadi garinni gibrinnu laalchonna laalchimma lossate hala’ladunni laashshinanniri maati?
Kalaa Mengesha:- Zoonete giddo roorima qooxeessubba woy olluubba alichaame diilallote akata afidhinoreeti. Lawishshaho, Ciroone, Hula, Xexichunna Bursi woradda alichaamete. Daarra Otilchu, Daarra hattono Alatta Wondi woraddara boco ikkitanno olluubba alichaame diilallote akata afidhinoreeti. Daarra, Alatta Wondinna Cuukkote woradda bocunni gammoojjaame diilallote akati noonsa olluubbano amaddanno.
Konni kaminni, zoonete giddo diilallote akati garinni roorenkanni Qamade, Hayxe, Baaqeela Atara latinsanni. Weese kayinni zoonete giddo qara darga amaddanno.
Zoonete giddo Weesete latishshinni daganke lowo geeshsha horaameeyye ikkitino. Daga Weesete latishshinni horaameeyye ikkitinohu; umihunni, funta dubbe qixxeessitinoha wolootta qooxeessubbarano iillisha dandiitino.
Lawishshaho, Alatta Wondi, Hulate, Cuukkote Woraddanni haammata funta wolootta qooxeessubbara dikkote shiqinshanni. Zoonete konni laalchu dirinni calla Weesete sircho batisatenni 13 kume hekitaare baatto aana haaro funta kaansoonni. Tinino zoonenke giddo baxxinohunni Weeseno lowo geeshsha missannohanna dagankeno sagalimmate batinyunni horoonsidhannoha ikkasinni; hala’ladunni laashshinanni.
Woleno, alichaame qooxeessira Dinnicha hala’ladunni batinsanni laashshinanni. Dinnichunni daganke lowo geeshsha horaameeyye ikkitanno. Sagaletenni meessaneete dandaateno mitte kaayyooti. Wolu garinnino hirte woxe afi’ratanna miinjansa losii’rateno injoo ikkino daafira hala’ladunni latinsanni.
Darchaamu Shaanino alchaame qooxeessira hala’ladunni latanno. Konne Shaana kowiichinni kayinse Zuwayetenna Addis Ababu quchumi geeshsha hogombe hirranni. Hattono Waajjo Tuma latinsanni. Alichaame qooxeessira baxxino garinni Waajjo Tuma latinsanni woyyino waagira hiratenni daganke horaameeyye ikkitanni afantanno.
Laalote ledono la’nummoro alichaame qooxeessira Apileno latinsanni. Baxxino garinni, Xexichunna Hulate woraddara Apile danchu garinni lattanno. Konninni, daganke Apilete laalcho hirtanni miinjansa lossi’rate injo afidhino daafira baxxino garinni latinsanni hee’noonni. Wole widoonni, zoonenke Abukaadote laalonnino egennantinote. Maamarunni tantanantino wedellino ikko loosidhe galtinori kawiichinni Yirgaalamete qinaawino gibrinnu paarkera, hattono Addis Ababa, Adaama massite hirate injo afidhino.
Wole widoonni, gammoojjaame diilallote akati noonsa qooxeessubbara Alatta Cuukkote Daarratenna bocunni Alatta Wondi woraddara Wahe latinsanni. Baxxinohunni Cuukkote woradira Gaashe latinsanni. Badheessu yannarano Badala hala’ladunni latinsanni. Cuukkote woradira hala’ladunni qasiisotenni laashshinanni injo no. Gidu laalchinni daganke horaameeyye assa dandiinanni garinni latinsanni.
Gaammoojjaame qooxeessira latannori mereerinni mitte Ananaasete. Ananaasenna Mango Daarratenna Alatta Cuukkote woraddara baxxino garinni latinsanni. Ananaasete laalcho Alatta Cuukkotenni Hawaasira, Addis Ababanna Adaamu quchumma geeshsha iillishatenni afaminoho.
Bakkalcho:- Maatete jireenya buuxisiisate loossa hiittoonni xawisa dandiinannite?
Kalaa Mengesha:- Maatete jireenyi widoonnino Saadate ceattonni daganke horaameeyye assitanno loossa loonsanni hee’noonni. Baxxinohunni, Adote Saada ce’nanniha ikkanna; alichaame qooxeessubbara Gereewu sircho woyyeessinanni hala’ladunni ce’nanni.
Zoonenke diro wo’ma xeena afidhanno qooxeessaati. Daarratenna Alatta Cuukkote woraddara sa’e sa’e kalaqantanno hekko gobbaanni diro wo’ma haanja ikke latanno qooxeessaati.
Bakkalcho:- Sidaami miinjira badhete miqicho ikkinohu bunaho. Konni ragaanni Zoone maa labbanno?
Kalaa Mengesha:-Zoonenkera boode woradda boco qooxeessubba agurranna; baalante woradda yinanni garinni Buna baxxino garinni latinsanni. Zoonenkera Bunu laalchinni Alatta Wondi woradi luphi yee afamanno. Alatta Cuukko, Daarra, Daarra Otilchu, Hula, Xexichu bocunni, Bursa woradirano hattonni Buna latinsanni.
Konni laalchu dirinni Baarzaafete kaashsho buqqinsanni haaru garinni Buna latinsanni hee’noonni. Zoonete konni dirinni xaphoomunni 6.6 miliyoone haaro Bunu chigginye qixxeeessate hende 6.4 miliyoone chigginye qixxeessinoonni. Qixxeessinoonni chigginye xaa geeshsha mixote garinni kaashsho gumulloonni.
Zoonete giddo lame quchumu gashhsootta no. Kurino Alata Wondonna Cuukkote quchumi gashshoottaati. Baadiyyete loonsanninna laashshinanniri heereennanni quchummate gashshootta deerrinni loonsannirino hakko garinni gumulamanniiti noohu.
Bakkalcho:- Baxxinohunni Weesete sircho woyyeessatenni sagalimmate calla horoonsi’ratenni sa’ne xaginaatehono horoonsi’rate sayinsete xiinxallo assinanni hee’noonniti qaangannitena konni ragaanni dagate woyyaawino sircho shiqishate loossa hiittoonni xawisatto?
Kalaa Mengesha:- Weessate sircho woyyeessa lainohunni qoqqowinke deerrinnino assinanni hee’noonni wo’naalshinni Arakka gibrinnu xiinxallo mereershinni woyyaawinoha Weessate sircho abbine loosidhe galtinori qajeelsha adhitanno mereershira (FTC) batisate loosooti loonsanni hee’noonnihu. Baxxinohunni, Alatta wondo Bursanna Xexichu woraddara konne Weesete sircho batinsanni hee’noonni. Konninni, daganke woyyaawino Weesete sirchinni woyyaawino laalcho afidhanno garinni halashshine loonsanni hee’noonni. Konne calla dikkino; ninkewano konni albaanni sirchoho ikkitanno Weese no. Tenne Weesete sirchu Arakkunnite ledo heewinseenna hakkonne sa’’a dandiitannoti sirchoho ikka dandiitannota la’noonni. Lawishshaho, Hulate woradira woyyaaawino Weesete sirchi afamanno. Harancho yanna giddo iillitannoti hattono waasu laalcho batinyunni afi’ra dandiinanniti Weesete sirchi noo daafira hakkiichinnino bande haa’ne xaa yannara Xexichaho, Bursa hattono Alatta Wondo batisate looso loonsanni hee’noommo.
Qoqqowu mootimmanni ledo halammanni woyyinoha Weesete sircho Arakkunni abbinanni batinsanni hee’noonnihu ledo ninkewa nootano woyyaabbino sircho afidhino Weese batisate loossa loonsanni hee’noommo.
Weese mannaho sagalimmate calla ikkikkinni xaginaatehono ikka dandiitannota xiinxallo leellishshino. Konni kaiminni, Gulukoose ikkitanno yaannohu xiinxallote kaimi noo daafira daganke aantetenni Weese woyyino garinni latissanni miinjansano lossidhanno gede baxxino illacha tunge loonsanni hee’noonni. Konni kaiminni, manninke xaa yannara afi’rino baatto baalantera funta halashshe kaasanni afamanno.
Konne calla ikkikkinni, Yirgaalamete qinaawino gibrinnu Industire paarke giddo Weesete waaco Buullete garinni qixxeessine gobbaydi dikkora soyaate geeshsha iillinanni garinni xiinxallo hananfoonni. Zoonenkerano, Alatta Wondo, Hulatenna Xexichaho xiinxallo assinoonni. Konni garinni mannu maamarunni tantamanni Weesete waaco ikkinoha waasa paarkete shiqishanna bulleete garinni qixxeessinanni gobbaydi dikkora sonkanni deerrira iillinanni hee’noonni. Weesete waaconni yannitte hayyo horoonsi’ne Buddeena daabbo, keeke gana dandiinannita iillinoonni. Konni kaiminni, xaa yannara dagankera hala’lado huwanyoote kalanqanna Weese halashshite laashshidhanni afntanno.
Bakkalcho:- Zoonete tantanama dagate haadhe daggino kaayyo maati yite xawisatto?
Kalaa Mengesha:- Daganke seeda yannara xa’mo assidhe sharrantanni keeshshitinohu umise umose gashshatenni ayimmase afantanno gedeeti lowo waaga baattanni qoqqowo ikkateeti sharrantanni keeshshitinohu. Tini ayimmase ayirrisanturo, umise umose gashshate kaayyo heedhuro, Afiise, budise lophate kaayyo hala’litu gedensaanni wole kayinni jawanna bayi’ra hajo mulenni hasiissanno owaante afi’rate. Konni kaiminni, qoqqowo ikkinummo gedensaanni zoonete gashshooti hasiisannonke yitanni daganke xa’mitanni keeshshitino. Tenne dagate xa’mo qoqqowu mootimmano addaho yitannota kaima assite zoone tantanantanno gede assitino. Tantanantino zoone kayinni dagankera uytanno owaantenna xaa yannara daganke afidhino horo lainohunni; umihunni, danchu gashshootu buuxamanno gede mitte injoo ikkitino.
Daganke konni albaanni owaante hasidhanni, yoo hasidhanni kawiichinni Hawaasi geeshsha hadhannonkanni. Mannu Ciroonenni, Hulatenni, duuchunku qooxeessinni kae Hawaasira maranno. Mannu hajame marinowa owaante aannosiha Biirote afi’ra hoogiro tootayyaawe hakkiichonni gale agure higanno ikkito noonkanni. Xa kayinni Ciroonnenni kae kawira daannohu dikaameeluniiti; Xexxerrisunni woy Lekkatenni kae daa dandaanno.
Xaa yannara doogono injiitino daafira Xexxerrisunni daara dandaanno ikkinnina lekkateno daanno injooti kalaqantinohu. Mittichu manchi kawiichira daye hajosi guxxe agure hige minesi gala dandaanno daafira daganke xeertidhe hadhukkinni mulenni owaante afidhanno injoo kalaqantino.
Konninni qoqqowu gashshooti 36 tantano amade baalankawa iilla hoogara dandaanno. Xaa yannara kayinni zoonete gashshooti kalaqamasinni mulenni daganniwa iilline dawaro qolatenna towaatate injoo kalaqantino daafira danchu gashshooti hajubba tidhantino.
Layinkihunni, dagate hasiisanno latishsha halashshate jawa injoo kalaqqino zoonetenni tantanama. Zoonete gashshooti dagate latishsha mule hee’ne irkotenna harunsote loossa kaajjishate, hasiisannohu dooramino sirchi shiqanno gede irko assatenni, dagate kakkaooshshenna baqqeenya kalaqateno injoo kalaqantino.
Wole kayinni, ninke zoone giddo noo woradda daga farco hasidhanni konni albaanni Bansi Aliidi Yoo minira hadhannonkanni. Hawaasi qooxeessi Yoo minira hadhannonkanni. Xaa yannara kayinni poolisete biddishshano ikko Aliidi Yoo mineno konniicho uurrinseenna hasiissanno owaante konniicho afi’ransanni dagankera kasseenya kalaqqinote. Woraddate batinyinni kainohunni baca hajubba Yoote minira shiqqinoti rakke gumulama hoogate kaiminni heedhannota lowo tootayyaambe gatisa dandiinoonni. Konni kaiminni, tonne tantanonni dagganno hajubba mulenni la’ne taashshatenna farco aate kaayyo kalaqantino.
Bakkalcho:- Konni albaanni bushshu madaabbari moorama dagate laalchonna laalchimma lophitannokki gede assitanni keeshshitinona labbino hafanfarrenna foonqe ledantannokki gede zoone qaafo adhitanni dagate laalchimma lophitanno gede hiittoonni loossanni no?
Kalaa Mengesha:- Dagankeha laalchonna laalchimma lossate hasiisannori giddonni mittu gibrinnu waaco yannatenni shiqishate. Layinkihunni, isilancho ikkitino waaco shiqqo hasiissanno. Sayikkihunni, shiqqino waaco dagate garunni iilliteenna laashshidhanno gede assate.
Konni kaiminni, sai dirira zoonenke gede dooramino wixi hiittenne yannarano hasiisanno garinni shiqeenna daganke adhite horoonsidhino. Hayixunni ikko Qamadetenni woyyino laalcho afi’ra danditino. Ikkollana, wixa batissanno uurrinshubba babbaxxitino qooxeessubbara kalaqantino ga’labbote mitiimma kaiminni hala’la hogasenni albaanni noorino agurte fulansa kaiminni dooramino wixi anje xaaddinonke.
Layinkihunni, Qamadete aana Fozaariyeme, kishikishe hattono waage yinanni dhibbi kalaqamasinni laalchunna laalchimmate aana gawajjo kalaqino. Ikkirono, dhibba daganke baadillichu garinni gargartannonna kemikaalete kiifattonni gargara dandiinoonni.
Tuqishshu widoonni kayinni daynohu bushshu madaabbari yannatenni iillanno gede assinoonni. Qoqqowinkera wolootta qooxeessubbara kalaqantinoti bushshu madaabbari hafanfarre ninke zoonera kayinni dikalaqantino. Wole zoonera kalaqantino ikkito kaima assatenni baxxino illacha tunge massangoommo. Konni kaiminni, mittichu loosi’re galinohu bushshu madaabbari baatooshshe baankete baaxxino taje abbe umisinni madaabbara fushshe adhanno hayyo kalanqoommo. Ikkollana, sai diro Yuuriyu madaabbari hasiisanno garinni shiqa hoogate qarri xaadinonke.
Zoonenke gede babbaxxitino wogganni latinsanni baatto no. Lawishshaho, badheessu yannara 38 kume 197 hekitaare baatto aana Badala, Wahe, Gaashe hatto Dinnicha latinseemmo. Tayxe kayinni, Yuuriya ikko NPS yaamamannohu bushshu madaabbari shiqeenna dagankera garunni iillinshanniiti hee’noommohu.
Bakkalcho:- Zoonete giddo qansootaho loosu kaayyo kalanqanni hee’noonni gara hiittoonni xawisa dandiinanni?
Kalaa Mengesha:- Babbaxxitino yannara jajjabba rosu uurrinshuwanni massante fultannorinna 12ki kifile rosonsa gudde Yuniversitenna kolleejje eate kaayyo afidhinokki wedelli loosu kaayyo horaameeyye ikkitanno gede loonsanni hee’noommo. Sai dirirano ikkiro Yuniversitetenni maassante fultino wedellira baxxino illacha tugatenni gibrinnunni, konistiraakshiinetenni, laashshaanchimmatenni, hattono owaantete handarranni bobbake loosu giddora e’ino wedelli xaa yannara uminsano horaameeyye ikkite woloottahono looso kalaqa dandiitinori no. Sai 2016 baajeettete dirinnino zoonenke deerrinni 11 kumi ale ikkitanno wedellira loosu kaayyo kalanqoommo. Lawishshaho, Hulate woradira Shaamanna Leemmichu uduunne laashshitanno wedelli laalchonsa Addis Ababu geeshsha shiqisha dandiitino. Alatta Wondi quchumirano uminsanni kalaqqe babbaxxinore loosate geeshsha iillitino. Konni kaiminni, loosinsanni heewisante qeelatenni gobboomu deerrinnino afansha afi’ra dandiitino wedelli no. Loosu kaayyo kalaqo ragaanni dancha hanafo heedhurono; haammatu wedelli loosu kaayyo afi’rinokkire ikkansanni albillicho zoonete gashshooti gede wedellaho balanxe qajeelsha aatenni babbaxxitino loossa handaarranni loosu giddora eessate illachinshe loonseemmoha ikkanno.
Bakkalcho:- Zoonete haanju harumi loossanni chigginye kaasatenna garunni awuutate loosi maa lawanno?
Kalaa Mengesha:-Haanju harumi loosi gobbanke baxxino garinni egennantanno gede assinoho. Anfummonte gede dilallote gadi soorro aana hekko kalaqantannohu haqqete hoongi kaiminniiti. Konni kaiminni, saibbo xeeni gananna, baatto hoshooshantanna mannunna jajju aana gawajjo iillitanni noohu haqqe hoogasenniiti. Konne sufisiisateno gobbankehu Xaphoomu ministirchi hanafisiisinohu haanju harumi loosi zoonenkerano kaajje sufanni afamanno.
Konni dirinnino zoonekera 38 miliyoone babbaxxitino horo afidhino chigginye qixxeessate hendeenna Buna, laalote haqqe, saadate sagalimmara hossannota, caalehona biinfilleho ikkitannota lendeenna 34 miliyoone chigginye qixxeessine kaansanniiti hee’noommohu. Xa gatinonke loosi mittu barrinni kaansanni chigginyeeti. Chigginye kaasa calla ikkikkinni kaansoonnita garunni awuuta hasiissanno. konni kaiminni dagankera baqqeenya kalaqate looso loonsanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Zoonete giddo hawadi yanna danchummate loosi hiikko garinni gumulamanni no?
Kalaa Mengesha:- Hawadi yanna dancha fajjo loosi gobbate deerrinni ikko zoonenke gede jawa tiro afi’rinoho. Tenne hawadi yanna giddo wedellu uminsa fajjonni loossanno loosinni lowo miiliyoonenni kiirranni woxe mootimmatewiinni fulo ikkannoha gatinsanni. Dagankerano jawa owaante uynanniho. Konninni, 13 babbaxxitino handaarranni dancha fajjo owaante uynanni hee’noonni.
Konni kaiminni, zoonenkera tenne yannara baalante woraddanna quchummate gashshoottara wedellu ikko dureeye halante dhuku noonsakkirira mine minatenna haaroonsate looso loossanni afantanno. Qarrantino maate hiittenne gobbarano heedhanno. Korkaatuno, dhuku aleenni ikkitino xisso kalaqantanno woyte, geedhimmate yannara towaatannohunna irkisanno manni hoogiro loosi’ratenna miinji’rate anga ajjanno daafira, diilallote soorro kaiminni loosi’noonnihu bairo mannu qarramara dandaanno. Qarramino manna kayinni qooxeessaho noo manni halame irkisa hasiissanno. Konni garinni, mundee aatenni hattono wolootta handaarranni dagoomaho owaante uynanni hee’noonni.
Bakkalcho:- Ledonke keeshsho assite oottonke xawishshi daafira galanteemmo.
Kalaa Mengesha:- Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Woxawaajje 9, 2016 M.D
