Dinqineshi /luusiha/ gato biso afi`ra dhaggetenna handaaru buuxaanora kakkaooshshe kalaqinoha ikkasi daafirano kullanni. Manchi beetti sirchi afamino darga leellishinohanna sayinsistoota ledote xiinxallubbara kakkaysinoho.
Sayinse manchi beetti sirchi dayino harinsho xiinxallate hundita gato bisubba buuxote giddora eessatenni naqaashshete hosiissanno. Galchimi Afrikira Itophiyu qole tenne xiinxallora wolootta kalqenke kifillanni dooramaancho ikkitino. Luusi bisino tenne “albisa baatto” yine woshshinanni gobba giddo 50 dirira albaanni afamino. 3.2 miliyoone diro kiirsiisinohu gato bisi, bayira buuxote guma ikkasinnino ledote umihanna sayinsete handaari hedotenni sae halaalu aana fooliishshi`ranno gede caakko amadisiisinoho yine adhinanniho.
Kuni buuxaasine afidhinohu gato bisi Itophiyaho albisa gobba yaanno su`ma uyisiisasinnino aleenni kalqe baalantenni dagganno daa“ataano biheeraawe muziyeemera afamannoha konne gato biso daa“atate dagganno gede, turistete du`nammeno lexxitanno gede luphiima qeecha baraasino. Konni gobbaannino haammata dirrara ledote sayinsete buuxubba assatenna wolootta labbino tajubba faajje assate bayiruuddu arkiyoloojete buuxaasine Itophiyu baatto kaddanno gedeno assinonsa. Kunino Itophiyu danchu su`mi hee`rannose gedenna kalqete illachi Itophiyu widira ikkanno gede dandiisinoho.
Buuxaasine manchi beetti sirchi dayino harinshora safo tuginoha ikkasi farcidhinohu Dinqineshi bisi faajje ikkinkunni 50 dirra kiirsiisino. Itophiyu daga lede buuxaasine, addi addi kalqenke uurrinshuwa konne lainohunni Iyyoobeeliyyu ayyaanna ayirrisate Itophiyaho gamba yitino. Tenne qaaggonna Itophiyu albisa gobba ikkase huwachishshannoti haammata coyibba hee`ransa daafira tajetenni irkinse kalqete leellisha hasiissannota turizimete ministere egensiissino.
Ayyaanu sayinsummo lamalanni hanafe babbaxxitino amuraattanni ayirrisamanni afamanno. Tenne qixxaawubba mereerinni “Dinqineshi bisi afaminoha 50ki diro” yitanno massagote hedonni qixxeessinoonnihu Dinqineshiha gato bisi afi`noonni 50ki diri ayyaana hanafisiisate amuraati afamanno. Adiwu qaaggote muziyemera harinsoonni amanyooti aanano xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (Dr) lede haammata wosinna afantino.
Fanote amanyooti gobbaanni tenne qaaggo lainohunni soojjaatu Afriki polentiropolojiistete maamari dirunnita songosi Addis Ababaho assino. Luusi afama Itophiyu baatto albisa ikkase kalqete dudubbinotenna manchi beetti dayino gara xiinxallitannori illachi Itophyu widira goshooshamanno gede assitino hedeweelcho ikkaseno buuxinsoonni.
Adiwu qaaggo muziyeemera hananfoonni Iyyoobeeliyyu ayyaani aana afaminohu xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (Dr) Luusi /Dinqineshi/ afama Itophiyu baatto albisa ikkase buuxisinoha ikkasi daafira coyi`rino. “Dinqinesh maala`linannite; maala`lissanno gobbanni afantinote” yaatenni Luusi afama sayinsete dagooma saeno baalanti kalqe baattonke daafiranna sayissino heeshsho affanno gede dandiisino kaima ikkasi egensiisino. Afamase baca xa`mo dawartinota, baca haruudde xa`mubbano kakkayissinoha ikkanna xa`mubbatennino baca buuxubbara kaima ikkase suffinota coyi`ranno.
“Albisa manchi beetti afaminota maala`lissanno gobba daa“attinanni gede woshshatto shiqisheemmo” yaatenni sokka sayisinohu xaphoomu ministirchi; baalante kalqera afantannori baalu albisa ikkitinota manchi beetti afamino gobba Itophiya daa“ata hasiissannota huwachishino. Xaphoomu ministirchi maala`linannita ikkitino Itophiyu gobbara haammata kalqete donna hee`ransa buuxise; konne dagge daa“ata hasiissannotaati coyi`rinohu.
Xaphoomu ministirchi xawishshi garinni; Itophiyu UNESCOte borreessantinonna haammata kalaqamunna mannunni loosantino goshooshubba noose; sa`u onte dirrara turizimete handaarinni haammata investimentubba gumulloommo yeeno xawisino. Dinqineshiha gato biso anfoonni 50ki diro ayirrinsanni woyteno Itophiyu piroofeeser Yuhaannisi labbinore kalqete bilchaata ikkitino gato biso affino xiinxallaano amaddino gobba ikkasenni aanteteno baca xiinxallo assinanni yiino.
Barete aana Luusiha gato biso afi’nohu piroofeeser Doonaald Jonsen ayyaana lainohunni hasaawa assitinori mereero afamanno. Isi xawishshi garinni; Itophiyu kalqenkera haammata hajubbanni ka`annonna maala`linanni gobbaati. Baxxinohunni qole manchi beetti dayno harinsho maa labbannoro leellishanno gatu bisinni baraassino bayiru qeechinni afantannotano coyi`ranno. Itophiyu noose jawiidi qeechinni baalunku manchi beetti naaxxa hasiissannosita huwachishino.
Dinqineshi /Luusi/ kalqete arkiyoloojiikaaletenni manchi beetti gato bisi buuxo aana addi hasatto galtanno gede lawishsha ikka dandiitino yiinohu pirofeeserchu; haammata ledote xiinxallubbara xintanna kakkaooshshe kalaqatenni malaatenna kaima ikkitinota coyi`rino. Sayinsetenna paliyo antiropoloojete /manchi beetti hiittoonni dayino yaannohu aana illachishshino/ xiinxallo aana bobbakkino buuxaasinerano Dinqinesh kaima ikkitinota xawisanno. Konninnino buuxaasine wo`naallote minenna doyite assitanno buuxubbaranna faajje assitanno haruudde manchi beetti dayino harinsho caakkeessitanno bisubbara Dinqineshi lawishsha ikkase egensiisino.
Baattonkera hiittenne baseranna babbaxxino hee`rate akati giddo afammummorono, daninkenna akatoominke babbaxxo ikkinnina 50 dirira albaanni afantinoti 3.2 miliyoone dirra kiirsiisinohu Dinqineshihu gato bisi baalunku manchi beetti dayinohu mittu sirchinni ikkinota buuxisinota pirofeeserchu xawisanno. Kuni sirchino konne Afrikaho /Itophiyu/ baattora ikkinotano huwachishanno. Ikkinohurano gatu bisi baalunku manchi beetti sa`u yannara xaadannoha, kalaqamunnino mitto dana ikkasi buuxisannota huwachishino.
Pirofeeser Donaaldi xawishshi garinni; Luusi afantuhunni 50ki diri gedensaannino maala`lissanno buuxubbanna afi`nannirino sufino. Xaaha baxxinoha assannohu qole uminsanna Itophiyu buuxaasine massaggannotinna beeqqitanno buuxubbate gumma hee`ransaati. Kunino manchi beetti dayino gara leellishshanno xiinxallubba dagganno ilama hundihu manchi beetti sirchi noo akata xawadu garinni affanno gede kaa`litanno. Ledoteno tenne xiinxallora qeechase baraassinota tenne ilama galattannonna naaxxitannoha ikkanno gede hexxosi coyi`rino.
Itophiyu baatto albisa assitino korkaattanni umihu manchi beetti sirchi afaminota ikkaseeti yitinoti qole turizimete ministircho ambaasaadder Naasiise Caalite. Ise yaatto garinni; gobba lamala miliyoone dirinni hanaffe 200 kume dirra geeshsha babbaxxino manchi beetti sirchuwa tatta`ukkinni afantino callicho gobbaati. Qarunni kayinni manchi beetti dayino harinsho xiinxallora haaro xuruura amadisiissino xiinxallubba mereerinni Dinqineshi /Luusi/ qarichote.
“Dinqineshi afantinoha 50ki diri ayyaana ayirrisa hasiissinohu qaru korkaati Itophiyu halaalaancho manchi beetti sirchi afaminota albisa gobba ikkase huwachishateeti” yitinoti ministircho; turizimete biraandeseno konne kaima assitinota ikkase coyidhanno. Konne huwachishate Dinqineshi /Luusi/ gobbaanni haammata donna noosetano xawissanno. Konne halaaleno labbino qixxaawubbanni kalqete huwachisha hasiissannota egensiissino.
Donna garunni maareekkine deerrasi agarino garinni muziyeemete giddo woratenni daa“antanni gede assa hasiissanno yitannoti ministircho; tenne labbino qixxaawo yanna yannatenni kalaqatenni Itophiyu albisa baatto ikkase qaagiissa hasiissanno gedeno kayissanno. Dinqineshihu gatu bisu afaminoha 50ki diri ayyaanino aantanno agannara addi addi kalqoomu qixxaawubbanni ayirrisamanni keeshshannota xawissino.
Itophiyu donu biilloonyi mashalaqqe leellishshanno garinni; 50 dirira albaanni anfoonnite Dinqinesh /Luusi/ gobbaanni, Itophiyu halaalaancho manchi beetti sirchi afaminota albisa ikkase huwachishshannori paliyoantiropoloojetenni afi`noonniti gato bisubba no. kuri giddonni qixxaawonke kifile aantinore lawishshunni shiqishshino.
Ardipiteekes Kaadaaba: 5.8 – 5.2 miliyoone diro
Ardipiteekes Kaadaaba Itophiyaho mereerimi Awaashi xiinxallote basera 1990 nna 1996 M.D mereero afami. Kaadaabu Chaadinna Keeniyaho afantino gato bisubba ledo kalqenkera lowontanni hundi manchi beetti sirchi ragisaancho gato biso ikkatenni egennamino. Ardipiteekes kaadaaba rosichunni woshichu hinkuwa kiraancha yinanniri suudinsanni ardipiteekes raamidesinni roore galashshunniha labbanno. Ardipiteekes daabanna ardipiteekes raamiides heedhino qooxeessubba dubbaa`mitinota ikkansa ledonsa afantino saadate gato bisubbanni ka“atenni afa dandiinoonni. Affaarete afiinni kaadaaba yaa “bayira anna” woy “maatete umi miila” yaate.
Austiralopiteekes Deyremeda: 3.3 – 3.5 miliyoone diro
Kuni hundi manchi beetti sirchihu gato bisi fiizikaalete antiropolooje buuxaancho ikkino dokiter Yuhaannis Hayilesillaasehunni massagantannoti kalqoomu sayinsete buuxaanote gaamo arfaasa 27/2003 M.D afamino haaro manchi beetti sirchooti. Affaarete qoqqowira Waaraanso-maali yaamantino donnate maareekkora afaminohu aliidinna woriidi gacci gato bisubba awustiraloopitekes deyrimeda yaamante haaro sirchimmanni gaamantino. Kuni manchi beetti sirchi “Luusi” sirchi awustiralopitekes affasarensiisi ledo mitteenni hee`rannota huwata dandiinoonni. Sirchu onkoleessa 20/2007 M.D neecher yaamantino kalqoomu sayinsete matseete attamo aana attamame afamanno.
Awustiralopitekes anamensiisi: 4.2 – 3.8 miliyoone diro
Sirchu Itophiyaho wodiidi galchimi Itophiyi Fejeji mereerimi Awaashira 1987 nna 19 98 M.D afamino. Anamensiisi Awustiralopitekes sirchubbanni umiho. Lekkasi miqqa Luusi sirchubba Awustiralopitekes affaarensiisi ledo mimmito labbannoha ikkanna hinkosinna gaccisi suudi ardipiteekesi ledo mitto lawanno. Kuni leellishannohu ardipiteekes raamidesi rakkino bisu soorronni jajjabba hinkuwanna kee`madu gacci noosi awustiralopitekesi sirchi widooge tareessinotaati.
Hoomo Habiliisi: 2.8 – 1.8 miliyoone diro
Xa nooha yannaasincho manchi beetti sircho hanqafannohu kuni jinesi hundi sirchuwa soojjaati Afrikira Keeniyaho, Tanzaaniyahonna wodiidi Afrikira afantino. Tatta`inore ikkiturono, luphiima diro kiirsiisinohu “hoomo” jinesi miili afaminohu Itophiyu giddo ikkanna dirisino 2.8 – 2.3 miliyoone diro iillanno. Tenne qooxeessubbara afantinori albi jinesi sirchuwa hoomo habiles yaamamino sircho riqibbannoreeti; batinye wo`ma surrete qoonchubba ikkitanna, dirinsano 2.0 nna 1.8 miliyoone dirra mereerooti.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Woxawaajje 2, 2016 M.D
