Itophiyu kalqoomu donimmanni borreessantino haammata daa”ataano goshoshshanno bayichubbanna dona noose. Hundi qajeellenna gobbate gashshooti noose albisanna manchi beetti sirchino afaminote. Gobbate Arkiyoloojete, Paliyontoloojetenna Paliyoantiropoloje / donnate base xiinxallo/ hattono amandannikki Atirogiraafiikete /dagoomu budu xiinxallote/ donna afantanno. Dhaggetenni budunni, kalaqamunni, borri qalotenni, amma`notenni hattono batinye handaarranni kiirre fullannikkita manchi beetti qajeelle leellishshanno jirubba giddose amaddino.
Halantino mootimmuwa rosu, sayinsetenna budu uurrinsha (UNESCO)te borreessantanno donna /iillubba/ lamu dani noonsata handaaru ogeeyye coyidhanno. Tini jiro manchi beetti dhagge, qajeellenna techoora iillate harinsho aana taalo qeecha adhitannotano xawissanno. Amandannikkireno ikko amandanni donna taalu deerrinni agarantara, lattara, egennantaranna amaddino horo luphi yite fula hasiissannota kuri ogeeyye coyidhanno.
Itophiyu amandanninna amandannikki donna /Akisumi hawulte, Xiyyu kincho hattono Masqala, Cuuatto, Irreecha, Cambalaalla/ labbino jirubba noose albisanna dhaggete gobbaati. Donna babbaxxitinore ikkitukkinni mittu wolu ledo xaadanno. Mittu wolu ledo budunni hattono amma`notenni xaadannoha ikke afamanno. Lawishshaho ‘UNESCO’ kalqete donimmanni amammandannikkiha ikke borreessaminoha Masqalu ayyaana la`nummoro suwashshunni Akisumi, Laalibelu amandannikki donna ledo xaadannoha ikke afamanno.
Ikkinohura, amma`notenna budillicho balchooma ikkitino amandannikki donna agarrummoro, latinsummoronna egensiinsummoro lawino garinni amandanni jirubbankerano taalo amadooshshenna hasiissanno qoropho assanke huwata hasiissannonke.
Lawino garinni amandannikki budillichonna amma`note donna uminsanni amandanniha ikkino balchoomi noonsata ogeeyye xawissanno. Konne balchooma riqibbannori giddonni qole budu uddanna, sagalla, seesu uduunnichinna labbinori wolootta jirubba ka`anno. Tenne hajo tittirshunni huwatate dandaamannonke gede hajote aana hala`lado ikkitino illaallishshu xiinxallo assino xiinxallaancho hasaawinsoommo.
Kalaa Demmirew Daanye Itophiyu donu billoonyi Intaanjebilenna Itinogiraafiikete donna xiinxallaanchooti. Itophiyu donna xiinxallote harinsho yitanno diru xiinxallote songo aana “Amandannikki doni giddo afantanno amammandanni balchoomma la”o” /Exploring Tangible Values in the Intangible/ yaanno uminni xiinxallote illaallishsha shiqishinonkanni. Qixxaawote kifilenke tenne hajo tittirshunni la`ara baxxino.
Kalaa Demmirewu yaatto garinni; amandannikki budillichu doni sumimme / The ICH Convention/ kalqoomu deerrinni amammandannikki budillaancho doni ledo amadisiisame umihunni adhinoonni qaafo A.K 1973 Boliiviya kalqoomu kopirayitete konveenshine giddo fokiloore agarate dandiissanno pirotokoolenni hanqafamanno gede shiqishshino hedonni hanafaminoha ikkasi coyi`ranno. Boliiviyu hedo yannate gumaame ikka hooggurono amandannikki budillichu doni amandanni /Tangible/ budillichu doni gede illacha afi`ranno gede umihunni huwanyo kalaqate dandiisiisinoha ikkasi huwachishanno. ‘UNESCO’ mitto diro balaxxe A.K 1972 amammandannire ikkitino budunna kalaqamu doni agarooshshi konveenshiine adhitinotano xawisanno.
Intanjebiletenna Itinogiraafiikete donna xiinxallaanchi yaanno garinni; ‘UNESCO’ amammandannikki budillichu doni agarooshshi ragaanni umiha yinara dandiinanni qaafo adhitinohu A.k 1982 ikkinota maxaaffa naqqase huwachishanno. Tenne qaafonni fokiloore agarate yaannohunni handaaru fullahaanote komite uurrissinota kayise uurrinshate giddo uduunnicho ikkitinokki /amandannikki/ donna harunsitanno kifile /section/ xintinoonnita kayisanno.
Xiinxallaanchu xawishshi garinni; 1982 Mekisikote quchumira budu poolisubba lainohunni sayinsoonni muro bude yitanno hedora haaronna hanqafaancho tiro aamamase manchi beetti doni xawishshi amandanni dona calla ikkikkinni amandannikki dona lede ikkinota xawado assinoha ikkasi huwachishanno. ‘UNESCO’no budu mittu dagoomi woy dagoomitte gaamo wolunni baxxite egennantino ayimma xawisate owaattanno ayyaanaame, uduunnichu, fullanketenna macciishshammete ikkito baala mitteenni hanqaffanno hedo ikkinota tittirshunni wortinota huwachishanno. Konni aleennino bude hayyonna borriqalo calla ikkikkinni hee`nanni amanyootubba, manchi beetti qoossubba, balchoomu amanyootubba, rosichonna amma`nubba lede hanqafanno handaara ikkinota tirote aana worroonnita xawisanno.
Donna agaratenna amadooshshe assate horo Itophiyu giddo amandannikki donna giddo hanqafante afantanno balchoommano ikko kalqenke aana noo goshooshote jirubba agaranna amadooshshe assa kalqoomu seerinni kaajjinshoonniha ikkasi kayisannohu xiinxallaanchu; kunino, donna gumulantanno dagoommanna gaamubbate giddo gumulantanni ilamatenni ilama tareessinanna sufansa buuxisiisa hasiissannota coyi`ranno.
“Amandannikkiti bidillicho donna aana iillitanno gawajjo gargarate babbaxxitino qaafubba adhinanni gede sumimme wortanno” yaannohu xiinxallaanchu; kuri giddonni qara qara donna badanna noo akata huwata, donnate owaantenna horo egensiisatenna gawajjo gargarate qaafubba mixotenna pirogiraamete giddora eessate xaphooma gargarooshshu / safeguarding/ poolise qixxeessa, donna agartannota kaajjado uurrinsha tantana, xiinxallonna buuxo kaajjishanna harisa, donna gawajjotenni gargarate kaa`litannore wolootta seeru, tekiniikete massagotenna fayinaansete qaafubba yaano amandannikki budillicho donna massagora kaa`litanno qajeelshubba kalaqa, donna iillate woy la”ate worantino budillicho amanyootubba kadantukkinni laote shiqisha ikkinota coyi`ranno.
Angate kinsannikki donna uyitanno horo
Xiinxallaanchu, Itophiyu amandannikki manchi beetto riqibbanno donna giddo hanqanfantanno jirubba agaratenninna amadooshshe assatenni haammata horo afi`ra dandiitannota xawisanno. Bidillicho balchoomma xawissanno balchoomma laalchunna uduunnichu widira soorratenni daa”ataanote shiqishatenni miinjitte horo afira dandiinannita huwachishanno. Lawishshaho, Itophiyu giddo afantanno budillicho sagalla, uddannanna dagoommate balchoommi xawishsha ikkitino seesu uduunnubba kayisanno. Miinjitte horonsano luphiima ikkitinota coyi`ranno.
Kalqoomu daa’’attote (turizimete) eonni 40% ikkitannori amandannikki budillichu doni ledo amadisiisame uyinanni owaantubbanna towaanyubbanni afi`nannita tajetenni irkise huwachishannohu kalaa Demmirewu; xaphooma donu daa”ataano /Heritage tourist/ wolootta turistootinni roore fulo fushshitannotanna barrunni heewisiinsanni woyteno xibbuunni 38% roore ikkitinota huwachishanno. Lawino garinni donu daa”ataano /Heritage tourist/ seeda keeshsho 22% roore keeshsho assitannota mashalaqqubba kule huwachishanno. Kuni yaano Itophiya lede wolootta kalqenke gobbuwa donnansa agaratenninna egensiisatenni luphiima miinju horo afidhannota huwachishanno.
Itophiyaho baxxinohunni Tigirayete qoqqowira konni albaanni amandannikkiha budillicho amma`note dona daa”attannori kiiro lainohunni xiinxallinoonnita mitte xiinxallo kaima assatenni xiinxallaanchu huwachishanno garinni; Ashendiyyenni 105 kume ikkitanno daa”ataano, Akisum Tsiyooni 95 kume ikkitannori, Masqalu ayyaani amanyoote 40 kume ikkitanno daa”ataano, Cuuatto 10 kume ikkitannori daa”attannota xawisanno. Konni kaiminni calla balchoomma agaranna amada lowontanni baca horo afisiisannota huwata shota ikkitinota coyi`ranno.
“Tigiraye daa”attanno gobbayidinna gobbate giddo daa”ataanonni 60% ikkitannori amandannikki budillicho dona daa“attannota mashalaqqe leellishshanno” yaatenni lawishshunni kayisannohu xiinxallaanchu; tenne kiironni ka`ne mitte mittenti daa”ataano (turiste) babbaxxitino owaantubbanni fushshitanno hodhishsha, sagale, fooliishshidhannowa, gangalattannowa wkl shallaga dandiinoommoro jawu waagi noosita huwata dihoonganni. Wole widoonni qole angate ogimmate loossa ikkitinore addi addi laalchubba, gowattote looso, miciicu looso, camote, birrunna culkunniha biinfillu uduunnichi looso, gogunna labbino angate ogimmate loosi egennubba jirote widira soorratenninna dikkote shiqishatenni afi`nanni horonna jiro wole amandannikki budillicho donna afisiissanno amandanni balchooma ikkitinota xawisino.
Intanjebiletenna Itinogiraafete donna xiinxallaanchi kalaa Demmirewu jeefote xawisino garinni; mittu mittunku amammandanni doni giddo amandannikki doni no. Kaimunni amandanni dona kalaqinohu amandannikkita yineemmo gaamishshi giddo gawa`litanno egennotenna dandoote. Akisumi sumudi jawimma woy Laalibelu kinchu amma`note minna daafira hendanni woyte “hiittoonni assine quxxu, sumuddu woy uurrissu” yine hendeemmo yaannohu xiinxallaanchu; albankeenni uurrino sumuda woy quxamino kinchinni loosaminoha amma`note mine loossinoti yannanniti amandannikki fullanke ikkitinota huwata noonketa huwachishanno. Konninni kainohunni loosohonna sumuu yaate ikka hoogiro lamenkanni babbande la”a dandiinannikkitano xawisanno.
Xiinxallaanchu hedo garinni; amandannikki budillichu doni umisinni amandanniha woy leeltanno gumma woy horubba uyitanno. Umihunni amandannikkire yinanni donna borreessanna bada dandiiniro, xiinxallonna buuxo assa hananfiro amandanni balchoomimmara soorrama hanaffannota afa hasiissannota huwachishanno. Ikkinohura, angate kinsannikkiha budillicho dona kalqoomu sumimmubba garinni agarre ilamate sayisate tiro noosihanna leeltanno horo aa dandaanno akatira soorra hasiissanno yee amaalete hedo aanno; gumuloteno halamme loosa hasiissannota qummeessino.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Maaja 25, 2016 M.D
