Muli dirra kawa Itophiyu turizimete handaarinni baxxinohunni iillote latishshinni luphiima woyyaambe leellishshanni afantannota mashalaqqe kultanno. Handaaru onte qara qara miinju heellicho giddonni mitte assine adhinoonnitinna konninni harunsine baxxinohunni mootimma uyitinoha luphiima illacha gummaamu jeefishshira korkaata ikkitinota kullanni.
Turizimete handaarinni dancha hanafo gede adhinanni tuqishshu latishshi loossa giddonni gatamarshinsa jeefameenna daa’’ataanote fano assinoonniri Addis Ababaho loosante looso hanaffinori hurbaate sheggeri inxooxxote, mittimmatenna jaaloomu paarkuwa, hurbaate gobbate pirojekte bissa ikkitino Halaala Keellanna Cebera Curcura daanu looje hattono Wonci Dandi Ikoloojenna wolootta labbeemme daa’’attote base qarunni kullannireeti.
Iillote latishshinni gobbaanni Turizimete ministerenna hajo la’annonsari handaaru bissa egensiishshunna dikkote latishshi widoonni daa’’attote jiro kalqete dikkora shiqishate haaruudde hayyo harunsatenni loossanni afamansa; kuri egensiishshunna daa’’attote bobbanke leddanno dikkote latishshi loossa giddonni kalqoomu festivaale hattono konforaansuwa aana beeqqa hattono turizimete dipiloomaase loossa gumula wolootu jeefishshu gummaa’mara kaa’lo assitino korkaatta yine adhinara dandiinanni.
Turizimete ministere muli yannanni xawo assitino garinni; aleenni xawinsoonni loossa harunsine kalqoomunna gobba giddo daa’’ataano kiiro lexxitanni daggino. Tini kiiro kalqete xiiwonna gobbate mite mite basera kalaqantanno gaancenninna ga’labbote hoongi garinni hexxo uyitannota ikkase handaaru ogeeyye kultanno. 2016 baajeettete dirinni tonne agannara calla 982 kumi kalqoomu daa’’ataano hattono 37 Miliyoone gobba giddo daa’’ataano babbaxxitinota turizimete base daa’’attinota ministeretenni fultino mashalaqqe buuxissanno.
Xaphoomu ministirchi dokter Abiy Ahimedihu muli yannanni dagate riqiwamaano amaale mini miillanni shiqqinosi xa’mora dawaronna xawishsha aanni; 2016 baajeettete dirinni; turizimete handaarinni hagiirsiisanno guma borreessiinsoonnita coyi’rino. Tenne gummaamma loossa giddonni mittu Addis Ababaho gumullanni hee’noonnihu doogimaru latishsha ikkasi xawinsoonni. Gobba giddo turizime lopho leellishshanni dagginota dancha hanafo gede kayisino.
Xaphoomu ministirchi xawishshi garinni; doogimaru latishshi Addis Ababu suude biifisatenni aleenni teessaano gangalatu base garunni afidhanno gede dandiisanni afamanno. Aantino 5 na 6 dirra giddo labbanno lossa kaajjite suffannoha ikkana; gobbatenna quchumu suude woyyeessitara dandiitanno.
Doogimaru latishshinni, Addis Ababaho loosantinore haaruudde iillote latishshuwa harunsite gobba giddo turizime luphiima lopho borreessiissinota qummeesse; baajeettete dirinni calla 37 Miliyoone ikkitannori gobba giddo daa’’ataano daa’’attinota xawisino. Qansootu daa’’atatenna haaruudde base la’’ate budinsa lexxanni dayinota qummeessinohu xaphoomu ministirchi; babbaxxitino qarqartora leellannohu ga’labbote qarri uurrironna wo’mu keeri kalaqamiro konni aleenni turizime gobba giddono ikko gobbayidi daa’’ataanonni jawa dikko ikkitara dandiitannota xawisino.
Mootimma wo’manka hanqaffino turizimete soorro borreessantanno gede loossanni afantannota coyi’re; hexxo uyitanno hanafo hee’rase xawisino. Kalaqamu turizimeno ikko labbannore daa’’attote base daa’’atate dandiissanno gede assine gobba giddo kaameella xaadisa kuri giddonni mitte assine adhinannita egensiisino. Kunnino mootimma dureeyye irkisate uyitino faasho garinni gumulle gumaho iillinshoonniha ikkasi qummeesse; umire Saafaari daa’’atora owaattanno kaameella loosantinota xawisino. Kuni gumi baalanka hanqaffino soorro abbate kaa’litannota huwachishinno.
Xaphoomu ministirchi borro mini mashalaqqe kultanno garinni; xaphoomu ministirchi Ammajje, 2016 M.D harinsoonni ministrootu amaale mini 100 barrubba keeno yannara turizimete owaante uyitannore Saafaari kaameella loosantanno gede industirete ministerera uyino faasho harunsite ministere gobba giddo saafaari owaantera kaameelimmate soorrantinore mittu gabbeeni Pik Appe kaameella akeekaho xaphoomu ministirchi borro minira uyino. Kaameella Saafaari owaantera injiitanno gede assine soorrate harinsho giddo laashshaano gobba giddo hala’ladunni soorrate dhukanna rosicho bowirsi’rate dandiitinota kulloonni.
Turizimete lophora kaa’litannore haaruudde loossa gumulatenni aleenni kalqoomu daa’’ataano goshooshate kaa’litanno egennama hajo la’annonsa bissanni gumulantanni noota huwachishshinnoti haammata mashalaqqe fultanni afantanno. Kuri giddonni egennantinori lekkate kuwaase godo’laano Itophiya koyisatenni hattono daa’’attote basenna Itophiyu su’ma soorritanno ikkitubba egensiisatenni kalqoomu dikko qeecha halashshate assinanni sharro afantanno. Sa’u lamala giddono gummaame loossa gumulamansa turizimete ministerenni fultino mashalaqqe leellishshanno.
2016 baajeetete dirinni 10 aganna Maakro Ikonoomete handaarrate qara qara jeefishshanna 2017 illachu faasho lainohunni assinoonni hasaawa harunsine turizimete minsitercho Ambaasaadder Naasise Caali turizimete handaarra jeefishsha lainohunni xawishsha uyitu yannara coyidhanni; turizimete handaari lame shiimaadda handaarranni beehame qara qara loossa gumulanno yine agarrannita coyidhino. Kurino iillote latishshanna egensiisatenna dikkote latishsha ikkansa xawissanno.
Ministirchote xawishshi garinni; gumulami 2016 baajeettete dirinni dikkotenna egensiisate loossa ragaanni hala’ladda loossa gobba giddonna gobbayidi gobbuwara gumulantino. Gobbaanni loosantino loossa giddonni kalqoomu turizimetenna daddalu leellisho aana beeqqate, kalqoomu dikko giddora e’’ate kaayyo kalaqqara dandiitanno daa’’atisiisaano gobba giddora abbatenna egennamate bare qixxeessinoonni. Konninnino kalqoomu iillonna adhamooshshe afi’rate sharro assinoonni.
Qaafo harunsine baxxinohunni Isiyuu gobbuwa Chayina, mereerimu soojjaati gobbuwanna wodiidi Ameeriki gobbuwa ha’ratenni egennamatenna mayimmate gatamarsha ollohissanno bare kalaqamansa ministircho qummeessitinno. Kunino kalqoomu daa’’ataano kiiro ledate widoonni umise qeecha fultannota xawisanno.
Ministircho sayikki bocu bocinni ministerete loosu mini mixi’rino geeshshita kalqoomu daa’’ataano gobba giddora goshoosha dandiinoonnita qummeessite; Itophiyu giddo noo hasatto hattono noo dhuki garinni la’nanni woyte aantete haammata loossa gattannota xawissino. Gattino loossa lainohunni xawissanni; mite mite gobbuwara Itophiya daa’’ataano e’annokki gede assinanniti hodhishshu agawo hee’rase qummeessite; konne akata soorra hasiissannota huwachishshino. Hodhishshu agawo sa’e daggino daa’’ataano hee’ransa egensiisse, ministerete loosu minino amadino mixo garinni ikkado daa’’ataanote kiiro gobba giddora e’inota xawisino.
E’’ote widoonni hagiirsiisanno gumi leellinota qummeessitinnoti Amnaasaadder Naasise; gobba giddo daa’’attote budi bowiranni dayinota; baxxinohunni wedellu addi addiha daa’’attote hodhishsha (ilaala fula, gaamotenni hodhishsha assa, gambooshshenna leellisho) labbinori gumulami baajeetete dirinni mixote aleenni kalqoomu gambooshshe (fayyimmate, industirete, manufakcheringetenna addi addi handaarra aana) illachishshino leellishonna labbino ba’re qeixxeessitara dandiitinota xawissanno. Kuri baalu Itophiyu hodhishshu turizimenni gumaamo diro sayissanno gedenna luphiima kiiro afidhino qixxaawo qixxaabbanno gede korkaata ikkansa huwachishshanno.
Ministircho uyitino xawishshinni; turizimete handaarinni agarranni loossa mereerinni mittu iillote latishshaati. Konni garinni hurbaate gobbate pirojektuwa loosu giddora e’anni noo akati hattono hurbaate ilamate pirojektuwa gatamarshi hanafaminota handaaraho borreessantino gumma mereerinni afantanno. Jeefishshinsano danchu akati aana afamannotino wole seyooti.
Ministerete loosu mini aliidimmatenni gumulannohu iillote latishshi loossa hee’ransa xawissannoti ministircho; konnirano lawishshu gede Jimmu Abbaajifaari gashshootu mini haaroonsote loossanna haaruudde iillote latishshuwa rahino garinni loosantanni afantannota qummeessitinno. Roore anga ministerete loosu minna gumultanno pirojektuwa aanino diro umikki agannara jeefante owaantete fano ikkitanno yine agarrannita qummeessitinno.
“Albiri daa’’attote base deerransa agadhitinore ikkitanno gede loonsanni hee’noonni” yitinnoti ministircho; baxxinohunni shumate mininna babbaxxino safote latishshi widoonni deerransa lossate loonsannita coyidhanno. Konne gumulateno iillote latishshuwa hiittoo deerri heeransara hasiisanno yaannohu aana deerra fushshatenna taje qixxeessate looso qixxeessinoonnita qummeessite, konni gobbaanni loosu giddora e’’ate qixxaawo assinanni hee’noonnita xawissino. Wolootuno iillonsa islanchimmanna deerra woyyeessitanno gede ministerete loosu mini sharro assanni afamannota egensiissino.
Ministircho xawissanni; owaantete handaari islanchimma agarsiisate widoonni ministerete loosu mini addi addi loossa gumulanni afamanno. Konni ragaanni wosina adhate handaarinni daa’’attote owaante wonshitannorenna kalqoomu deerransa agadhitino hoteella beehache assinoonni. Tayxeno marro beeddakkote deerri hoteella beehache harinsoonni; hattono muli yannanni wolootta ledote hoteella beehate looso gumullanniha ikkanno.
Hoteellate deerru beehache assa hasiissinohu qarunni Itophiyu kalqoomu deerrinni heewisamaancho ikkanno gedeeti yitinnoti ministircho; konninnino hoteella woyi owaante uyitanno uurrinshuwa woloottu kalqoomu hoteellanna uurrinshuwa ledo labbanno islanchimma heedhannonsa gede assate ikkinota huwachishshanno.
Xaa geeshsha deerra fushshinoonninsakki restooraantuwara, daa’’atisiisaano uurrinshuwa, loojjanna rizortuwa deerra fushshate harinsho jeefantanni afantannota coyidhanno. Muli yannanni hoteellante gede kuni turizimete handaari wosina adhate millissannori deerra fushshinanni gede egensiissino. Kuni loosi 2017 baajeetete dirinni balaxote loossa mereerinni mitto ikkinota coyidhanno.
Ministircho xaphooma turizimete handaari loossa ragaanni hala’ladu loosi gumulaminota xawissino. Kuri loossa Itophiyu turizimete iillonni wolootu gobbuwa ledo heewisamaancho ikkitanno gede luphiima kaa’lo assitannota qummeessitinno. Aanino diro daa’’attote lolanke lexxitannota qummeessite, 1.3 miliyoone daa’’ataano gobba giddora e’annota qummeessitinno.
Turizimete ministere mashalaqqe kultanno garinni, aleenni kayinsoonni loossanni ledote tayxe baajeetete dirinni injiitinotanna hobbaatise agaraminota hodhishshu owaante aatenni, 60 ikkitannori kalqoomu daa’’atisiisaano Itophiyunniha daa’’attote dhuka la’e daa’’ataano abbitanno gede balaxxe uminsa daa’’attanno gede assate, dikkote mittoo’ma looso gumulate, gobbayidi gobbuwa gummaame dikkiratenna egensiisate looso loosate widoonni hagiirsiissanno loossa gumulantino.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Maaja 11, 2016 M.D
