Bisinke aana babbaxxitino daniti kaanserete xissuwa kalaqantanno woyte akatinsanni hattono babbaxxitino uminsa badooshshubba noonsa. Techo fayyimmate qixxaawonkennino lowo geeshsha rakkino lopho noonsa kaanserubba giddonni mitte ikkitinotanna 25 saate giddo calla erotenni lexxitannotanna rahotennino lophitannota bisu kaansere la“ate banxoommo. Tini kaansere berkiitis liymfooma (Burtitt Lymphoma) yaamamatenni egennantino.
Tini kaansere sasu dani nooseha ikkanna kuri giddonnino mittunna tenne borro aana illachinsheemmohu “Indemiik/Afrikaan berkiitis limfooma /Endemic Burkitt lymphoma/ yine woshshinannita ikkitanno.
Xisso lowontanni rakkino lopho noonsa manchi beetto gawajjitanno kaanserete danubba giddonni mitto ikkitanna xibbuunni xibbe yaa dandiinanni deerrinni kaanseretenni gawajjantino munyuuqqa wo`manti mitte yanna giddo sirate dhukino noonsata handaarunni xiinxallo assitino ogeeyye coyidhanno. Hattono erotenni sirate woyi batirate 25 saate callaati adhitannonsahu. Togo rahotenni siransa qarqaraho noo bisubba aana iillishshanno gawajjono lowontanni kaajjado assitanno.
Tini kaansere 50% ale kelleshshunna albu (illete hanqafaanchi) miqichubba aana kalaqantanno woyte kelleshshu miqichi aana kalaqantanno mujja batinye yanna diro kaima assitinorenna badhiidi hinkuwa fula ledo amadisiisantinore ikkitara dandiitanno.
75% kelleshshu aani kaanserubba ontu diri woro noo qaaqquulli aana kalaqantannoha ikkanna tini kaansere wedellu aanano baasa hige kalaqantanna wodanchinanni.
Hattono kaansere babbaxxitino bisu kifillara; surrete, miqichu qo“e lede hala`litaranna taraabbara dandiitanno.
Korkaatta
Kaimansa garunni afa hoongirono babbaxxitino huluullo worroonni. Kuri giddonnino vayresete infekishiinubba (EBV) shekkeerete xisso hattono sirchu qarrubba (Genetics) qara kaimubba woyi reqecceessitanno korkaatta gede adhinanna la`nanni.
Taraawonsa
Boode Ikuaatorialete Afrikinna Tiroppikaalete qooxeessubba aana calla kalaqantanno xisso ikkitinota xiinxallubba leellishshanno. Labballu 2-3 anga seennunni roore tenne xissonni gawajjamate kaayyo noonsa.
Malaaatta
– Gawajjantinoti albu kifile (kelleshsha, illete hanqafaanchi miqichi…) rahotenni darsha/ darshanni hara
– Hinko mulla korkaatu nookkiha milli yaa
– Goowu aana noo mujja darshanna rahotenni lopha
Buuxo
Darshete aaninni adhinanni akeekka buuxubba qaruuddenna xisso garunni buunxeemmo doogo ikkitanna ledote babbaxxitino mundeetenna raajete buuxubba hasiissanno.
Xagisa
Xagiso qarunni keemoteraappe (kaanserete xagichi xaginaateeti).
Qaagiishsha
Tini xisso gobbankera rosantinokki (rare) kaanserete dana ikkiturono dikalaqantanno yinanni dana dikkino. Konnirano rosunna loosu kalqe giddo la`nanni hee`noonniti tenne kaanserenni gawajjantino qaaqquulli farcote.
Konni daafirano konni dani kaanserubba akatinsa lowo geeshsha rakkino lopho noonsarenna ayirritannore ikkitanna mito mito woyte iibbabbo, xissote macciishshamme, kee`millu ajanna hashsha hashsha hunkiishsha iillishshannohura umi yannara kaanserentenni roore wole infekishiine gede hende gari buuxoranna xagisirate harntenni roore babbaxxitino xagganni xagisate wo`naallanni wodanchinanni.
Ikkinohurano tini rakke lophitanno kaansere harancho yanna giddo wolootta bisi kifillara tuqqate ledotenni hurate hexxo shaashshatenni reyoote aana tuggara dandiitannohura layi`ne rahotenni buuxo assiranna xagisira hasiissanno.
Xaphooma qaaqquullunna wedellu aana leeltanno (hinkote, kokkete, miqichu infekishiine ledo amadisiisantinokki) albunna goowu woro darshe heedhanno woytenna harancho yanna giddo rahotenni lophate akata leellishshanno woyte wole infekishiinubba gede calla hende babbaxxitino xagga aatenni barrubbate woyi lamalate keeshshiishantenni fayyimmate mereershira soyaa fayyimmate ogeeyyewiinnino ikko dhiwansiisaanotewiinni agarrannite.
D/r Fuaad Muhammed
Afuu, kelleshshatenna alba darre xaginsanni ispeeshaaliiste
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Ella 20, 2016 M.D
