Abrahaam Saamueel
Itophiyu Gobboomu Gaamo (Waaliyootu) Aljeeriyaho harinsanni hee`noonni Afiriku Chaani Boowera Sayikki doycho yannarano beeqqaano ikka dandiiturono; gaamote giddonni sa’’a hoogeenna yannantenni geegiissinoonninsa. Gaamo Aljeeriya hadhara albaanni ajanna gaamotenni sa`anno yine hedo assinoonni. Qajeelshaanchu Wubetu Abaateho aganaho albaanni ledote lamu diri kontiraata uyneennasi malaatisino. Tenne heewora alba sa`ino lame doycho heewonni roorinoha guma abbanno yine qeecha uynoonnisiti qaangannite. Ikkollana, heewote yannara lowontanni dhuku nookki Lekkate Kowaase la`noonni. Konnira gumuweello jeefisate gadachantino.
Waaliyootu gaamote godo`le, godo`la hoogginota la`noonnihu Aljeeriyunninna Liibiyunni qeelamansanniiti. Moozaambikete ledo taalo fulturono. Liibiyunni 3:1 qeelama mittu dhuki noonsakkirenna kowaase godo`la danitinokki kilawe assinonsa. Konnira Itophiyu alba lame doycho godo`lino heewonni tini horontanni baassinota la’’ate dandiinoonni. Qajeelshaanchu Wubetu Abaatehu woyyaawino guma abbanno yine hendirono; umi beeqqosinni albi qajeelshaanonni woyyaawino guma borreessiisa didandiino. Guma borreessiisa nafa gatturo kowaasete xawira dancha millimillo nafa assa hooga saalaho. Kunino leellishannohu Itophiyu Lekkate Kowaase noo deerra reqecci asse leellishanno. Waaliyootu Aljeeriyaho sayissino yanna dancha dikkitinonsa. Tenne Lekkate Kowaase gaamo giddo duuchu daniti leella nafa hasiissanokki so’ro leeltino. Tini so’ro waaga baatisiissinonsa.
Waaliyootu umi godo`le Moozaambikete ledo xaadde godo`litu yannara qeeltanno kaayyo huntino. Haammatuno gaabbino. Xaphoomunni, gaamo albansaanni noonsa godo`lera dhukinsa dirrinohu umi heewo shotu garinni qeela dandiitannota qeela hoogansaati. Tenne heewora Waaliyootu haammata eote ikkitanno kowaase kalaqa dandiiturono, gumaho soorra didandiitino. Konnira, gaamo alba gadu woy rosichu noo kowaase ugaaxannohu hooga roorenkanni gawajjitinonsa. Albi dirrara kowaase ugaaxannohu Geetaaneh Kabbadihu Qajeelshaanchu Wubetu Abaatehu ledo sumimme hooga gaamo borreessiissino gumira xa`mantannoreeti. Konni albaanni, Geetanenna Wubetu mereero kalaqaminorichi Chaani Afiriki heewo yannara ka’’a dinosi. Kowaase ugaaxannohu Geetaaneh woshshatto assinisi yannanni gede`ne daynoha ikkino daafira akatu xe`nenni gaamotenni iso hoolloonnita Qajeelshaanchu xawisinoti anfoonnite.
Umi yannara godo`laanchu, qajeelshaanchu biddishsha ayirrisa hasiissannosi. Sufeno, qajeelshaanchu gobbate su`mi daafira yee coye guranna qiniite la’’atenni gaamote iso hoolara albaanni seekke buuxa hasiissannosi. Mite mite yannara coyee moola ikkino biddissinni massaga togoo daafammera tuggannota uurrine heda danchate. Federeeshiine, togoo qarri kalaqamanno yannara qajeelshaanchu loosi giddora mereero ea nafa hoogguro; lamenta bissa mereero e’’e sumimme kalaqa dandaannonka. Konne looso loossanna dila`noonni. Konne ikkeenna, lamunku bissa mereero kalaqamino coyinni gawajantinoti Lekkate Kowaase gaamo ikkitukkinni, Itophiyaho.
Tekiniikete widoonni noo hajubba tittirshunni la’’ate qarra ikkirono; mite mite qara hedo kayisa hasiissanno. Gaamote giddo mittu mittunku baychira dooramino godo`laancho woranna jawaata gaamo kalaqa kalqennita lekkate kowaase soorritino mixooti. Mitte gaamo mixo hoogguro, aye woyteno jaanjurtanno. Qeelama kalaqamu ikkito ikkiturono, duucha yannara qeelamate korkaata afa hooga jawa qarraati. Itophiyu Gobboomu Lekkate Kowaae gaamo duucha yannara leellanno qarri; qeeltanno yannara qeelate korkaata; qeelamanno yannarano qeelamate korkaata sayinsaawe ikkitino doogonni afa hoogate. Qeelamate korkaata afa jawa mixo widira reekkisiissanno.
Itophiyu Gobboomu Gaamohu jawu qarri hasiissanno godo`le mixora godo`laano qixxeessanna illacha assa hoogate. Godo`lete xawira xawu suude agarre godo`la hooga Itophiyu gaamora jawa qarraati.
Mittu godo`laanchi godo`lannohu mayra ikkinoro illachiishiro coy shota ikkanno. Kowaase albira hadhanno gede assate sasurichi hasiissanno. Kowaase haa`ne ha`nanni yannara ayera uynanniro kalaqate; kowaase adhannohunna aannohu hiikkira qole aannoronna mayanna aannoro seekke buuxe kowaase ku`u ko’onnira saysa dandaanno. Hakka woyte heewisamaano umisi widira goshooshatenni godo`laanchu suffino godo`le alba qole haare haranno gede assitannosi. Itophiyu giddo godo`laano dhuka hoogate qarra ikkikkinni, godo`laancho ikkado assa hoogate qarraati. Konne lossate qajeelshaano soorrinirono, gumu daynokkita seekkine buuxa dandiinoonni.
Bakkalcho Arfaasa 18, 2015 M.D
