Lamu wedelli giddo mittu qorophote xe`nenni macciishshate qarri dano kalaqantannota Kalqete deerrinni loonsoonniti xiinxallo caakkeessitanno.
Tophiyahono qorophote xe`nenni macciishsha hoogate qarri korkaatinni wedellu macciishshate dandoo hoogate dano qarri giddo heedhannota tajubba kultanno. Tayxehu kalqoomunnihu macciishate barri “Macciishate qarra hegersino garinni hunate qorophotenni macciishshammo” yaanno massagote qaalinni addi addi qixxaawonni sa`u yannara ayirrinsoonni.
Dr Allene Meshesha Qiduusi Phaawuloosi Hosipiitaalera Fayyimmate ispeeshaalistenna fayyimmate ogeessaati. Maccanna macciishshate towaanyo Pirojekteno massagannoKalqoomu deerrinni macciishsha hoogate qarri ledo amadante dagganno xiiwo jawate. Taraabbannonna taraabbannokki dhibbi mereero togoo dhibbi jawa xiiwo mannu aana kalaqe, shoolki deerra amadannota huwachishanno. Tophiyahono, 100 manni giddo 5 macciishshate qarramannota xawinsoonni.
Ikkollana, konni ali xiiwo nooti fayyimmate qarri hasiisanno deerrinni iillado ikkinokkita Dr Allene coy`ranno. Haammata yannara macciishsha hoogate qarrri kalaqamannkki gede assate shiima fulonni huwanyo kalanqe gargara dandiinannita kulannohu Dr Allene, konne kaima assine mannaho huwanyo heedhanno gede macciishshate qarri kalaqamannokki gede balaxxe garagara dandiisiisanno gede kalqoomunnihu macciishshate hoongi barri diru dirunkunni ayirrinsannita xawisino.
Dr Allene yaatto garinni, Itophiyaho mageeshshi mannira macciishsha hoogate qarri noota buxate, albillicho loonsanniti kikkisote xiinxallonni ikkinnina tenne yanna konneeti yinanni taje dino yiino. Konni kaiminni, 100 manni giddo 5 macciishsha hoogatenna ledo amadame daanno qarri noota tajubba leellishshanno. Konnirano addi addi korkaata kullanni.
Godowu giddo hanafe macciishsha hoogate qarri kalaqamanno. Ilammi gedenaannino noo xissonni kalaqantannoti macciishsha hoogate qarri no. Jawimma dagganno woyte maccate nigi daafurate qarrinni wolu macciishsha hoogate ledo amadamannoho yaanno. Haammatu sukkaarete, mundeette batinyinninna wolootu fayyimmate qarri hajubba ledo xaadinohunni kalaqamanno qarraati yiino.
Konne diro baxxinohunni, dagate huwanyo kalaqate has`noonnihu, qorophote xe`nenni ledo amadamino qarrinni kalaqamannoha macciishsha hoogate qarra ajishate ikkinota Dr Allene kule, haammatu wedelli maccate macciishshaancho wodhite qoropho nookkiha sirbanna filme huuro gotti assite ledde macciishshate qarrri leellanno.
Jawa sirbu huuro noo daa”atote qooxeessi giddo yanna saaysate hasatto noonsata coy`ranno. Qoleno, ijaaru baycho hattono, tiraafiikete millimillo batidhannowa jawa huuro no. Konnira, togoo qoropho nookki garinni macciishshanna jawa huuro shotu garinni gargara dandiinanni daafiranna gargara hoongiro wirro kalaqantanno qarrubbanna gawajjo jawa ikkitinota dagate huwanyo cu`mishiishate aana illacha asinoonnita huwachishaanno.
Ollaa cancishshannoti jawa huuro aana qorqorshu seera fushsha dancha ikkiturono, fayyimmate qarra mitteenni la”ate fayyimmate amanyooti ledo xaadisa no. Seera ayirrisate loosino fayyimmate ledo amadame daanno dano ledo xaadisa no. Mitteenni xaadinse loosa hasiissannonna seeda yanna huwanyo cu`mishiishate loosono mitteenni hanqafanno yiino.
Dr Allene xawishshinni, Qiduus Phawuloosi Hospitaale Miliyeenemete Fayyimmate kolleejje giddo fayyimmate owaante uytanno uurrinsha giddo mitte ikkasenni, maastersetenninna goowu ali fayyimmate handaarinni fayyimmate ogeeyye qajeelsanno. Kuni baychi qole, gobbomunni macciishshate maccate towaanyo pirojekte noowaati.
Konninni, minninni dagganni xagisidhannori maccishshate qarri noorira owaante aanno. Hoospitaalete widira daggannori goowi ali xissamaano giddo, 50 nna 60 ikkkitannori maccate qarri nooreeti. 893 ikkktannorira maccate taambure darre xagisate looso loonsoonni. Ikkollana, qarru konni ale sufanni nooha ikkanna, owaante aate looso halashsha noota coy`rino. Rossanni noori ispeeshaalootu ogeeyyenni calla owaante iillado assate dandiinannikkihura qajeelshaanote qajeelsha uynanni hee`noonni.
Baxxinohunni, yannna yannatenni kalqananno maccate qarra xagisate qajeeshaanote qajeelsha halashshine kaajjinshe sufinsannita xawisino. Fayyimmate owaante iillado ikkkitannokki gede, fayyimmate uurrinsha ikkadimmanna fayyimmate isilanchimma hooga , fayyimmate ogeeyye anje hee`ra, fayyimmate owaantera hasiisannoha fayyimmate uduunni wodani gede afama hooga loosu aana xiiwo kalaqqino.
Konni kaiminni, albillicho fayyimmate owaante uynanni garanna iillinshanni doogo woyyeessate balanxe macciishshate qarri gobbomu deerrinni mageeshsha ikkinnoro kikkishu xiinxallo assine taje amadate looso loosa no yiino. Sunfe, kikkishshu xiinxallo guma amande babbaxitino la`anno bissara, kaa`litanno uurrinsharanna gumulo uytanno bissara hattono Poolise fushshtannirira sanade shiqishanna huwanyo kalqate yiino.
Konni deerrinni, mannu jiro qajeelshi, giwaatete shiqqo taaltanno gede assate; kaa`lotenni hananfoonni pirojekte konni garinni suffannota ikkkitannokkihura mootumma uurrinsha albilicho suffanno gede assate tenne pirojekte insa widira soorrinannita qummeessino. Dagoomuno, jawa huuro noowiinni meessaneetesi agadhanno gede qorophisiisino.
Baxxinohunni, wedellu qoropho nookkiha maccate wodhinannire horoonsidhe sirba, filme nna wolerichono macciishsha dinonsa; Daa”atote basenni hattono huuro noowiiinni xeertiranna huuro ajisha noota sokka saaysino.
Industirete annuwanna horaameeyye jawa huuro danonna macciishsha hogate qarra abbitannota affe, qoropho assa noonsa. Daa”antanni industire qooxeessira noo jawa huurote bikka ajishate dagate huwanyo cu`mishiisha hasiissannota amaalanno.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Onkoleessa 11, 2014 M.D
