Wodanu daafura kalqete qarunni gawajjitanno xisso mereerinni mittete. Kalqete dirunni 7 Miliyoone ikkitanno daga wodanu daafura dhibbinni lubbonsa hooggannoha ikkanna gobbankerano konni dhibbinni lubbantanno daga kiiro yanna yannantenni lexxitanni daggino.
Wodanu daafura kalaqantanno woyte wodanu mikitawa doyitanno mundee bocunni woyi wo’munni wo’ma murantannoha ikkanna wodanu ynogoorewa hara noose Oksijiinenna wolootu hasiissanno shiilo iillitannokkihura wodanu ganate looso gufissanno yaate.
Wodanu daafura dhibbira kaimu
Wodanu daafura dhibbira qarunni kaima ikkannori wodanu nigi ruukka ikkanna ledoteno Oksijiinete anje, wodanu mundeete nigi huru’ma, wodana darre xagisi’ranna wolootu wodanu daafurara kaima ikkitara dandiitanno.
Wodanu mundeete nigi ruukka hiittoonni kalaqantanno?
Wodanu mikita mundee garunni mannimmankewa iillate murantinokki Oksijiinenna wolootuno gulukoose labbino shiilo hasiissanno; konne afi’rateno shaaladda wodanu mundeete nigga wodanu mikita mereeroonni higge afantanno.
Duucha hinge qiwaatenna Coomu noo sagalla kolestroole labbinori hasiissannokki coomma wodanu mundeete nigga giddo kuusama hanaffanno. Yannate harinshonni ( Tonne dirra) giddo mundeete nigga ruukko kalaqantanno. Bikka sa’’ino du’milli, mundeete xiiwo, sigaara wiliishsha, mannimmate guunte loosa hooga, sukkarete dhibbi wodanu daafurre dhibbira reqecci assitanno.
Wodanu daafura malaatta
Wodanaho mundeete nigira kuusamino coomi hedeweelcho baxxe mundeete doyicho cufanno woyte wodanu daafura malaatta kalaqantanno. Malaattano mannu mannu garinni baxxitara dandiitanno. Hattono seennunna labballu mereero baxxara dandaanno. Wodanu daafura xaaddinosi manchi aantino malaatta leellishanno.
•Gagasu xisso:- Xissosi bikki babbaxxinoha ikkara dandaanno; xissamaanchu gagasisi aana ayirrannori macciishshama, cu’ma, xiiwo macciishshantasira dandaanno; xisso 3 nni 5 xiqqeessi geeshsha leeshshitannota woyi facci facci assitannota ikkitara dandiitanno. Ikkollana xisso 10 xiqqeessi ale keeshshituro lowo deerra iillasi leellishshannote. Wodanu daafurre xisso bocolooqu ledo lawara dandaanno. Xisso afollinanni darga soorriratenni diba’anno. Xissote macciishshamme qote, gurayidi anga, gacconna goowu widira iillitara dandiitanno.
•Foo’late qarrama:- Foolu murmurama, ranke ranke foo’la, hunkee cabbi yaa, doyissanna jalli assa, looqqi assanna tushshiisha, daafuru macciishshamme, mannimma shota, suumenna qubbe kolishshira, meessaneete hawanna labbinori wodanu daafura malaattaati.
Wodanu daafura malaatta meentu, geerrunna sukkaarete xissamaano aana baxxino garinnino ikko horontanni leella hooggara dandiitanno.
Hiittoonni gargadhino?
•Mundeete xiiwo garunni harunsiranna hajajnoonni xagga garunni adha;
•Taaltino sagale horonsi’ra ( gummate laalo, gide, saadatenni afi’nanni sagale)
•Kolestroolete bikka ajisha;
•Sukkaarete xisso heedhuro garunni harunso assi’ra;
•Jallaagishshanno xagga horonsi’ratenni, sigaara wiliishshatenni, agatto horonsi’ratenni qorowama;
•Bikka sa’’ino du’mille gargadhanna mannimmate guunte loosa hasiissanno.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Onkoleessa 4 , 2014 M.D
