Kalqenkera kiironsa biliyoonetenni kiirranniri bisu xe`ne noonsa manni no. Haammatuno lophitanni noo Afiriku gobbuwara afamantanno. Baxxinohunni Afirikaho bisu xe`ne noonsari aana addi addi xiiwonna barange iillitannonsa. Hammatu qolte bullu buxichi manni heeshsho heedhanno.
Dagate giddo noo laooshshinna hedote anje, bisu xe`ne noonsari qoosso ayirrisa hooga, xintu latishshi loosi bisu xe`ne noonsarira illacha assinokki daafiranna wolootta hajubbano gobbate giddo bisu xe`ne noonsa daga heeshsho jifote aana tuggino.
Bisu xe`ne noonsa manni ayirrinye kissanno xononna ceeggifata hakkiinnino sae mannuywa fultannokki gedenna rossanokki gede assa, baxxinohunni Afirikaho togoo assooti reqecci yee leellanno. Ikkirono, bisu xe`ne noonsa daga loosse, umonsanna maatensa disoorritanno yaa kayinni dikkitino. Bisu xe`nensa seyootenni hooltunsakkinni umonsa dandiite wolehono loosu kaayyo kalaqate geeshsha iillitinori duuchaho.
Techo Seyoote gafinkera togoo dhagge noosiha lamenti anga hedeweelochote danonni hooginoha, kayinni jawaatanna hexxo mudhikkinni loose gumaamo ikkinoha umosi dandee hakkinni sae wolootahono loosu kaayyo kalaqe umisi uurrinsha fane loosanni nooha wolehono rosicho ikkanno yine haa`ne shinqoommo. Dancha niwaawe ikko`ne.
Su`masi Daabi Boose yinannisi. Ilame lophinohu Oromiyu Qoqqowi giddo Adaamu qooxeessira baaddiyete olliira ikkanna 1ki-8ki kifile geeshsha baaddiyete rosino. 9ki-10ki geeshsha Adaamu quchumira rose jeefisino. 10ki kifile gobbomu fonqolo adhi gedensaanni daynosi gumi ikkado ikkinokki daafira Caabbichu Wolqa Uurrinshara barru loosinni qaxarame loosa hanafi.
Bushu barri manchu beettira hige hedeweelcho xaadannona hakku barri Daabira dancha barra dikkinosi. Soodo gute rosino loosira Caabbichu Wolqa Uurrinshara bashsho gede loosara basete leellanno. Uynoonnisi looso duuchanka woyte cee`mikkinni loosannohu Wedellichu Daabi; caabbichu shiwo suntanni poolera fule shiwo gatamara hanafino.
Caabbichu Wolqa Uurrinsha duucha woyte barru looso loossanno loosaasine konni loosi widoonni ikkadimmanna egenno noonsakkire qaxartanno. Konnira, Daabirano caabbicho hiitto assine qorophine loonsanniro uynoonnisi rosi dino. Sammi yee wolootu loossanna lae isino loosanni hee`reenna poolete aana noowa caabbichu amaddannosi. Hakkiinni uullara tuggusi. Daabi mittore diafino. Reyno yine aggurroonniha mannu wi`lanni hee`reenna lubbo tiriggi yitanna foolu noota la`ni gedensaanni Adaama Xaphoomu Hoospiitaalera wiinamunni haa`ne massinannisi. Ogeeyye la`annosi woyte lamenti angasi gawajjantino. Mura hoongiro gatannokki daafira Daabi meessaneetesi hawe hee`reennanni lamenta angasi murre hoollisi.
Daabi caabbichu poole wiinni uwi yannanni kayse lamenta angasi murri geeshsha baqqi diyiino. Shoole barra ikkasi geeshsha meessaneetesi diafino. Ontikki barra baqqi yiino; meesaneetesi la”anno woyte fayyimmate uurrinsha giddo goxe noota afi. Lamenti angasino murante no. Daabira iimino uullano tunsitusi. Mitto widoonni hiitto ikke gatummo yaanno; wole widoonni lamenta anga`ya murame xa massammora gatoommo yee hakkaanni reyee gata nooenka yee hedanno. Ikkollana, mulesi noo manni xa lubbotenni gatootto; lekka noohe; wolu bissikki fayyohona waajjitooti yitanni jawaachishshanna jawaate hoospiitaalete shoole agananna boco goxe hure fuli. Tini dano iillitinosihu Bocaasa 1, 2009 M.Diraati.
Daabira hoospitaaletenni hure fuli gedensaanni, konni ka`a hexxo dinosi yee duuchu manni hedirono, isira kayinni mitte hedo giddo galtusi, “Hospitaaletenni fuloommo; konni ka`a reya digattannona adhe reya nooe yee seenne adhoommo” yaanno. Tini dano iillitasira albaanni huucci`re wodhinoti beetto noosina mare xa`manno. Hoospitaalete hee`reenna dagganni xa`mitannosi. Wodanu giddo baxilli noonsa daafira Daabi mare “Adhammo” yee xa`manno woyte lamenta anga murame noo beetto la`anni heedhe worannohu Kaaliiqaatina yite maayye yiteenna hure fulihu layinki barra lamunku adhantu. Ise su`mi Fayye Fiqaadu yaamamantanno. Daabi xa`minose xa`mora mittore huluullantukkinni daabira noose baxille leellishshino.
Beetto Fayye Fiqaaduti Daabi ledo adhantu gedensaanni ise maate konni beetti ledo hiitto ikkite hee`ratta? Mayinni loose itisannohe? Amma`notenniino dixaaddinannina agurte fuli! Yitanni duucha yaannara qarrissuseta worannohu Kaaliiqati; Albi baxille`ya xa anga hoogino yee disoorreemma yitu; amasenna annisewiinnino konni coyiinni giwante sase diro keeshshitu gedensaanni araarantino.
“Lamenta angasi muraminohu Daabi huucci’rara doogo difulino. Manni anga la”ate dihasi’rino. Bisu xe`ne looso kalaqe loosate dittissannoe’ yee looso kalqe loosate murci`ri. Angalla hoogoommona lekka nooe; buqqee nooe. Konnira loosa nooe yee heda hanafi; mitte hedo wodanisira daggusi. Galtesi chuucishshannosi, uddisiissannosi; bisono isella hayishshitannosi. “Duucha yannara hiitto ikke ga`late`ya anga agadheemmo” yee looso kalaqa nooe yee mixi`re kaino.
Daabira wodanisi giddo loosate hedinori xaawulu mine fanate. Xaawulu mine angasi woxu noosikki daafira minisi maates wiinninna jaallasiwiinni 10 kumi birri geeshshi kaa`lo afi`re xaawulu loosira injaanno ollaa hasi`re mine karaayyae looso hanafino. 10 kumi birri kaimu kaapitaalenni hanafino loosi xaa yannara 1.5 miliyoone birri ale iillitino. 10 uurrinshunna 5 yannate geeshshi loosu kaayyono wedellaho kalaqino. Amasinna annasino kaa`lannohu tenne basera loose afi`rino woxinniti.
Konne xaawulu mine fane loose gumaamo ikkate qara looso loossannoti galtesiiti. “Anera galte`ya angayaati” yaanno “Galte`yaati itissannoeti, uddisiissanoeti; hayishshitanoeti” yaanno Daabi. Konnira techora iilla`yara galte`ya qeechi jawaho. Ise adha hoogoommoro kawira di-iilleemmo, lubboteno dihee`reemmo yaanni kulanno. Daabira galtesi duuchareeti.
Daabi bisu xe`nesi seyootenni ittissusikkinni wo`mu bisi noonsari aleenni jawaate loosanno wedellichaati. Bisu xe`ne lophotenni badhera diqoltanno; qaru coyi buqqeenna loosate wodanu hasatto heedhuro Manchi beetti jawa basera iillannota kulanno.
Daabi jawaatanna kaajjado wedellichaati. Bisu xe`nesi irkire huucci’rara doogimaro difulino; roorenkanni bisu xe`ne jawaante kalaqqinosi. Adaamu Quchumi kantiwinna Oromiyu Qoqqowi Pirezidaantichi Shimellisi Abdiisihu wiinni tajenna meedaaliyano baraansoonnisi. Loosono halashshe loosate baseno uynannisi gede sokko kantiiwu borro minira borreessinoonnisi. Ikkollana, xaa geeshsha loosu base uynoonnisikkita Daabi xawisanno. Konnira, halashshe loosatenna kawiinni roore wedellaho loosu kaayyo kalaqate basete anje noosita wirro wirro hige xa`manni noota hasaawino. Daabi xaawula calla ikkikkinni biirotenna mini giddo uduunne (farinichere) isilanchu garinni loosanni leellanno. Mootimmano konne looso halashshe loosanno gede base uytasira woxaratanni no.
Daabi wedellahono sokka sayisino; “Qaru coyi buqqeete keereeti; wodanu sumbilleeti; wo`mu bisinkera keeraanchimma heedhuro bisu xe`ne seyootenni badhera qoltannokki daafira, bisu xe`ne noohano ikko wo`mu bisi noonsari baalu manni anga la”a dihasiisannona ane la’ine loossine soorrame” yiino.
Mootimmano Daabi gedeerenna wolootta wedella loosate hasatto heedheennansa kulannonsaha hoogginore mullawa noore irkissannonsa yine hexxo assineemmo. Wo`mu bisi hee`reenna Digirenna dipolooma amadde manni anga la`anni yannansa guddanno wedellino Daabi gede looso kalaqe losse lopha noonsa. Wedellichu Daabira kawiinni roortino lophonna seyoote yanna ikkitannosi gede halchonkeeti. Keerunni!!
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Dotteessa 6, 2014 M.D
