Abrahaam Saamueel
Koliddu daga wolaphote sharro xawishsha ikkinoha Adiwu qeelle qaangeemmo wote baxxinohunna wodana dare fulanno hagiirri macciishshamannoe. Adiwu qeelle bareedda Itophiyu annuwinkenna amuwanke gobbate wolambinate agarsiisate baattino kakkalonni afi’noonni bayira qeelleeti.
Adiwu qeelle Itophiyu baara tayise dayino Faashiste Xaaleenu olanto olu xawi aana sharrantenna olante qeellete ba’latto uddidhino, Afirikaho baxxitino daga assannoha naaxxissanno dhagge borreessiissino qeelleeti.
Adiwa! Waajjuullu afrika kadote gashshootinni maala murmurre bebbeeqqinannihu gede billa biinxa fushshite babbaddu wote bareedda Itophiyu daga.
Olunni Itophiyu daga baala sirchuni, amma`notenni, afuunni, gosatenni babbadantukkinni qacetenni qacete geeshsha mittimatenni ikkite gaaddinoho. Kuni mittimmate xinti aana xintaminohu wolaphote qeelle Itophiyu qansoota kadote gashshootinni keere fushshatenni Afiriku daga naaxxitanno gede assino.
Gobbate mittimmara uurrite mundeensa dunte, miqichonsa hiiqqante tenne baayra qeellera iillishinonkeri awurrankenna akaakkanke bareeddate; ayirrinyunna galatu hasiisannonsa. Techo wolqphote lawishsha ikkitino gobba ninkera saayisse keeraanchimmatenni qaanfammora, kalqete albaanni haxo gotti yine ha`nammo gede assitinonke.
Adiwu bareedda dhagge mamarono dihabbannote. Ilamatenni ilamate geeshsha dhagge qaaggannonsa, mittimmate xinti aana xintantino Itophiyu qeelleeti. Tenne qeelle annuwa ikkitinori Itophiyu daga bareedda dhagge kullanni hee`nanni; baxxinohunni labballu bareende qoleno boodu meentino hattonni lawishsha ikkinota kullanni.
Olu waro lawishsha ikkino meenti nafa hee`riro, haammatu meenti dhagge farci`nikkinninna kullikkinni gattino. Anino kore bareeda meenti dhagge kullikkinni maara gattinoro afa hoogeenna duucha woyte xa`mo ikkinoe.
Itophiyu daga baalante harumi nooti Adiwu qeelle, boode daga calla qeelle dikkitino. Itophiyu daga baalannite. Baalunku Itophiyu qansooti mittimmatenni fule olame afi`rino qeellete gumaati.
Dagate giddo boco ikkitannoti meentu kifile, olu battalara ha`re olama hoogirono olantotenni ajjinokki sharro olu xawira assinori jawu meentu qeechi dhagge qaanganninsa.
Meentu olaho ha`re olama hoogirono noonsahu qeechinsa jawa ikkinota coydhannori fullahaano, “Olaho karsami; dibbe gani /ምታ ነጋሪት››/ yine lallawa kulatenni Wocaawaaru aganinni hananfe Ammajje agani geeshsha Adiwa iillita geeshsha seeda km hadhinota dhagge kultanno. Olaho beeqqaano ikitino xibbu kumi kiirranni olanto hasattonsa wonshitannori meento calla ikkinota kullanni.
Dhaggete xiinxallaano kultannonte gede, Adiwu olira olantanno olanto badheenni 20-30 kume ikkannoha sagalete suuqo shiqishannori meentoho. Adiwu ola boco barrira harinsoonniha ikkrono, qeelle meentu beeqqo nookkiha diafantino.
Adiwu oli yannara bushsha laaxxanni, kincho barkidhanni olantino Itophiyu qansootinni sae Adiwu ledo amadame su`minsa ka”annori Iteege Xaytu Wucaale sumimme giwatenni “Ani meyaa beettooti; ola dibaxeemma; kayinni konni dani sumimme adhammankunni reyaa hasiissannoe” yite Atse Miniliiki olaho kakkasino.
Olu hayyo soorratenni bilchaante kalaqqatenni awoshshantannoti Iteege Xaytu, Adiwu Olira sagale shiqishatenni kayisse kaajjado loossa loosa dandiitino.
Iteege Xaytu, olu yannara diinu waa hogiro way gooronni gooffannota hedde massagote looso loosanni sa`ino. Meqelete noo diini godira hayyo kalaqqe diinu qeelamanno gede assitino. Haammatu manni reyaara dandaanno ola bilchaantetenni bgatisa dandiitino.
Adiwu olira haammatu meenti sagale shiqishanni, olaho jawaattanno gede kakkasaanni, madirinoha xagistenni umi deerri kaa`lo assitanni hattono illaalisatenni jawa beeqqo assite qeechansa fultinota kulle sa`noonni.
Diinu meentu kaajje olamanno yite woy illaalisanno yite heddannokki daafira mashalaqqe saaysate Diinu Xaaliyaanete xaadooshshi xuruura muratenni jawa qeecha fultino.
Borreessaanchu Tizazi Gebire Silaasehu “Atse Miniliiki haraho, Iteege Xaytu, soqqamaasinesenna agaraasinese dukkote giddo amadde mitto barrano xeissukkinni gaaddino. Gaadu aana anganni Malawi, maalu, sagale x`inokkita tenne dhaggenni la”ate.
“Leewu dunkaan qanse buddeena gannanni galle, shoolu dunkaana qan se woxe loonsanii galle, anganni Malawi 3 xibbi googidera hodhinsanna xeannoha dilawanno” meentu olantora sagale itisate barrano hashshano daafuru nookkiha loosse sa`ino.
Albisaanchu Tekilehawaryat maxxafisira borreessinonte gede, meentu soqqamaancho Wolete Amaanueeliti daafuru nookkiha soodinni hashshi geeshsha soqqantannota kulino “Haammatu meenti daafurinna wo`naalshansa lae insa beeqqa hoogeemmero Adiwa qeelle diborreessantanno” yaanni hedosi worino.
Adiwu oli dhaggenni meentu qeecha sammi yine ofoshiinshoonniha ikkanna, dhaggensa duucha dikulloonni. Amuwu bareende leeltinohu, Adiwu qeelle meentu qaaqqo ile lossatenni aleenni gobbate wolapho agarsiisate baatino waagi luphi yee leellannoho. Bareddu amuwinke insa bareede wole bareedda assate gobbate baatino waaginna hulatu ayee woyteno dihawamannoho.
Xaa yannara tenne qeelle diru dirunkunni Itophiyu baalu biifise ayirrisanno. Kuneeti Itophiyu daga horraasinchu Xaaliyaani aana qeelle afidhunkunni 125 diro ikkino. Kuri Adiwu qellera su`mansa kaayinsi bareedda meenti techono bobbahino loosi aana jawa guma borreessiisanni, gobbate keere agarsiisanninna agaranni gobbate mittimmara alabbnni dirame leellishanni no.
Meentu gobbate mittimma agarsiisate keeru batirara noonsa qechi luphi yiinoho. Meentu gobbankera daggino soorro kaima asse haaro Itophiya kaajjadu kinchi aana gatamarate, ilama keereensate qeechu noonsa.
Adiwu qeellenni biifinota keeranchimmate sharro buxima hunate woy qeelateno loonsanni gobbanke mitto haruma alba qolle qaafisate uminke qeecha fulleemmoha ikka noosi. Tini sokkankeeti. Ayirrinyu Adiwu bareedda Itophiyu qansootira.
Bakkalcho Ammajje 24, 2014
