Umi yannara adiwu qeelle ayyaani ayirrisaminohu qeelle dagguhunni lamalki dirira 1895 M.Dti. Hakko ayyaanira umisi qeellete gumulaanchi atse Miniliikinna haammata olu massagaanono noohura olunnita qaraartanno sharronna olunni lubbantinota Itophiyu daga hedatenniti.
Lamalki diri dooramino korkaatino amma`note amado noosihuraati; iteegeno ikkito nugusichu gaadaanote sheemaata e`ino garinni olu xawira sharrantanni lubbantino mannootiha qurbaanansa fushshate (fitihaate) lubbonsa maarantanno gede woxaratate huuccatto gumulantanno gede assateeti. Kuni lamalki dirira assate rosichi noohura hakkonne kaima assinoho.
Nugusichu kayinni gobbate mittimma kaajjishate mitte hedeweelcho assate wo`naalino. Konni daafira iibbado olantote diranni ayirrisamanno gede murino.
Ayyaanu ammajje 23nni ayirrisamara murroonni. Konnira korkaatuno qeelle Qidduus Giyorgiisi kaa`lonni afantinote yitanno ammano olamaanote wodani giddo noohuraati. Nugusichu balaxise ayyaanu qixxaawo assate dandiisanno gede Addis Ababaho noorira, awuraajjaho afantanno mekuwaanintesira sokka sayisinonkanni. Sokkasirano ayyaanu ayirrisamanno korkaata mekuwaanintesira xawo assate wo`naalino.
“Maganoho ayirrinyu galatu iillosina; anino konne ayyaana togo asse ayirrisa`ya, ki`neno daafursa`ya maganu shaqqillisinni lamala diro wo`ma fooliishshotenninna fayyimmatenni worinonkehura ayirrisa hasiissannonke yeeti ikkinnina duuwohonna bunshete olanto batidhu, qawwe gattunke yaate dikkino. Kayinni konni loosira haqqunni kinchunni daafurseemmo`neha la`inoonte… roorenkanni ane reyotenni hoogginanni woyte kaajjadu dadilli afi`ranno`ne. Xaano roduuwa`ya baxxillaano`ya anfoommokki shetto daggannonkekki gede konninni tashshi yoo`ne. maganu baxxannonkekki gede hedannonke gede anino yaadeemmo; ki`neno yaadde.”
Qarunni olantote qixxaawo leellishatenniti ayyaanu amanyoote harinsannihu. Hakko garinnino 270 kume ikkitanno gobbate gashshaanonni massagantanno olanto ayyaanu qixxaawo aana dira leellishshino. Bayichu xeertinyinni kainohunni Harerenna Wigaadeni, cecciho aleenni baabiloosi wolaafe, Tigiraye hattono gojjaamete gashshooti qixxeessitino olanto dileeltino.
Ayyaanu iibbadu garinni ayirrisamino. Diru techo Miniliiki mooggo uurritino qooxeessira amma`note minira albaanniti. Hakkono nugusicha lede ayirradda wosinna baala afoltannowi ayirrinyu bayichi qixxeessine, uulla karrannita addi addi carqqe karranni keeshshinoonni. Kuni mekuwaanintootaho qixxeessinoonnihu ofoltannowinna soqqamaano uurritanno bayichi seendilli lame xibbe cigileeti, lala`linyu mitto xibbenna ontaawo cigile ikkinota nugusichu borreesaanchi nugusichu odoo borreessinanniwa borreessino.
Aleqa Gebiresillaase ayirrinyu basera culkunni seesino kaabba uddire, culku ba`latto guggu`le, zuufaanete aana ofollinonkanni. Iteege Xaayitu, Gibitsennihu Abune Maatiwoosi, Iceege Welde Giyorgiisi, gobbayidi gobba dippiloomaatootinna mekuwaaninte ayirrinyu basera ofoltinonkanni.
Leelltinoti diramaanote qixxaawo lowontanni iibbadotenkanni. Bayichoho qawe gantanni, farado guluffe, bisenna billawa amadde qeenfattanni nugusichu albaanni sa`anno olanto kayissino buko arrisho dibbinota nugusichu odoo borreessaanchi xawisanno.
Nugusu agaraanchi woy agaraano olantono umisiha qixxaawo diramatenni shiqishshino. Agaraano qawwe gantanni qixxaawonsa waajjishanno garinni shiqishshanna olanto baala maala`litino. Nugusichu olanto assitinohu “Daannohe diina togo asse kaa`lame gargareemmohe” yitanno sokka sayisate ikkinota odoote borreessaanchi xaphi asse xawisino.
Teferi Sani
Mootitte Zewuditu sanira noo ayyaanu amanyooti daafira xawo ikkitino taje afi`ra hoongirono mootitte annise Miniliikiranna iteege Xaayitura qaagooshshe loosate wo`naalsha assitinonkanni.
Atse Hayilesillaase sanira ayyaanu ayirrisamanno amanyoote la`neemmo woyte amma`note amado noosi amanyooti mootimmanniha ikkino amanyooti ledo waaxame gumulamanni keeshshino.
Daagmaawi Miniliiki sanira hanafamino garinni ayyaanu ammajje 23nni ayirrisamanno woyte ayyaana korkaata assatenni soodihunni tonaalame saatera 21 qawwe gannanni. Qawwete huuro macciishshite Addis Ababu teessaano Qidduus Giyorgiisi amma`note minira woy araada timbiliqqanno.
Amma`note mineno nugusicha lede mesaafinte, mekuwaanintenna ayirradda ministerooti afantanno. Ayirraddu agaraanono dirantannohu amma`note mini hoowe goddooti. Nugusichu diru giddoonni sa`e amma`note mine leellatenni ayyaana korkaata asse annuwinsara qeelle uyino magano galatatenni huuccatto assiranno. Barraho Giyorgiisi taawooti fule mootoo`manno; hattono phaaphaasichu woy paatriyaarkichu xawishshanna maassote qaale kulanno. Taawoota ammannote mine doyissini gedensaanni ayyaanu gumulo assinanni.
Adiwu qeelle ayyaani atse Hayile Sillaase sanira iibbadoho yaate kayinni qarrisanno. Konnira korkaata assine shiqinshannihu Xaaliyu wirro horre amadi diri geeshsha Miniliiki ledo gaaddinori, umonsa qeellete ayidde assite hedanno mekuwaaninte, daagimaawi Miniliiki baxxillaano beetto Iyyaasu irkisaano ikkitinohura, nugusichu widoonnino godowinsara galtannori gede assine la`nanninsahura ayyaana iibbishe ayirrisa Miniliiki su`ma gotti assannoha lawannonsahura Hayile Sillaasenna Teraamaaji yaamantannori beeqqatenni sa“e ayyaana iibbishate harinsho giddo luphi yino qeechi dileellanno. Roorenkanni birra 23nni Zewudi ayyaani iibbe ayirrisamara sharramannonkanni. Wolu gateenna mootitte Zewuditu loossiissinohu xawoho afamanno mooggi loosame maassaminohu nugusichu Teferi mootoo`mate ayyaani rawora birra 22/1923 M.Dti.
Ixaaliyu horro gedensaanni ammajje 12 lubbamaanote barrinna dotteessa 27 wolaphote barri lowo geeshsha iibbadu garinni ayirrisamannonkanni. Baxxinohunni dotteessa 27 Misikaayye Hazunaani Medaaniyaalemi amma`note mine huuccattotenninna galatunni, omeelaadi xawira olu wolquwa qineessaanchimmanni bareeddate diramanni, kakkayissanno nugusichu hasaawinni, iyyubeeliyyu nugusichu mine jilunni, layinki barra xawoho rosunna hayyote ministere qineessaanchimmanni rosaanote diranni, gedensaannino ayirraddaho hurbaatu jila, sayikki barrano ispoortetenninna janhooyi xawira assinanni olantote dira amanyootinni uurre ayyirrisamannohura konni ayyaanira diru tuqa assinanni hala`lado qixxaawo adiwa labbanno ayyaanna gotti yite leeltannokki gede korkaata ikkite keeshshitino.
Dargete yannara
Darge ayyaanu amma`note baxxe ayirrisamanno gede assinohu billoonye amaddu yannaraati. Darge ayyaanu amanyooti kaajjado polotiku amado hee`rannosi gedeno assa hanafinohu rahotenniti. Konnirano addi garinni ayyaanu ayirrisamanno gede assinoonni hedeweelcho qaaga woyyitanno.
Umihu addiho yine hendanni ayyaanni 1967 ayirrisaminoho. Yannate nugusichu gashshooti qeelamino yanna ikkinohura luphiima abiyootete harunsaano dira Tewodiroosi xawinni kayise Miniliiki xawi geeshsha assinoonni. Miniliiki xawo xaadissanno doogora qixxaawonsa shiqishshanno diramaano wo`mitinonkanni. Addi addi uurrinshuwanni woshshattotenninna hajajotenni baqqeenyu beeqqo assitino qansooti haammataho. Cancunni billaalla hanaffinokkita abiyootete agganna ikkitinohura baalunku fiyudaaliizime qacifatanni gobboomu macciishshamme xawisate adiwu qeellenni iibbishanni ha`rate wo`naaloonni yannaati.
Layinkihu 1969 – 1970 M.D geeshsha ayirrisamino ayyaani baxxinoho. Somaaliyu horra, Ertiru facamaano wolquwa, ihaappunna idiyuuni labbino diinna ka`inose darge murrichise Mengistu Hayilemaariyaami widoonni kakkayissanno hasaawa macciishshiishino. Hatte yannara ayyaana ayirrinsanni amanyooti darge diinna`yaati yitanno wolquwa aana daga ka`anno gede kakkayisate assinanni amado noosinkanni.
Mengisittu Hayilemariyaami 1970 M.D ayyaanu aana assino hasaawinni
“Gobbanke 81 dirira albaanni xaadinose gede baala techono jeefonnita sharro xa`mitanno yannara afantanno. Hakka waro bareedda annuwanke hexxotenni calla egentinoteranna boodu callu boo`nitanno Itophiyira ubbino; techoti hala`lado daga ubbannohu kayinni umisiha ikkitinotera, umisiha hee`rate woowe buuxisiisate aana afantanno abiyootete Itophiyiraati. Yoo taalloonyunna keerise guggushshamino sooshaaliistete amanyootiraati. Konnirano annuwunni roore dannasi agaratenni ama gobbasi baarigaarrasenni madidhannokki gede gargadha, amadantinonke baatto rahotenni wolasatenni murciraanchimmatenni sharramanni afamanno.” Yinonkanni.
Murrichu hasaawisinni yannate noo diinna aana kakkayisate wo`naalasha assa calla ikkikkinni ayyaanu hatte yannara abiyootete harunsaano gaamote xiiwo giddo kalaqqanno giwa taashshateno wo`naalino. Boodu naaxxitanno Itophiya yaatenni yannate nooha fiwudaalete assoote mishi gedensaanni wirro qole nugusicha lede olu xawira assitino sharronni ayirrado su`ma afidhinore jajjabba mesaafintenna mekuwaaninte bareedda annuwankeeti yaatenni guwisino. Sa`ino yannati bareende boodu horora, isi yannati bareende kayinni batinyeho horo ikkitino gede huwachishate wo`naalanno.
Ayyaanu ayirrisamanno hende baxxito ikkinnina ayyaanu suudi albi bude agarinoho. Ayyaana qarunni illacha uyite ayirrissannori olu wolqa biddishshuwaati. Ayyaanu Miniliiki xawira ayirrisamanno. Nugusichu sanira assinanni garinni soodimaro tonaalame saatenni 21 qawwe gannanni. Hakkiinnino Addis Ababu kantiiwinna bareeddate maamari murrichi qineessaanchimmanni xawoho ayirrinyu dira assinanni. Addi addi sirbu gaamono ayyaana iibbishate nyamme noosiha gobbate baxille kakkayisanno sirba macciishshiishshanno.
Pirezidaantichu Mengisitu motoraasinetenni dukkisame iibbadu koyishshinni base iillanno. Isi ledo dargenniti luphiima shumaaminte mitteenni gaxxannonka. Ayyaanu amanyooti aana pirezidaantichu Mengistu Hayilemariyaami afame Miniliiki mooggo aana daraaro woranno. Gamba yitino diramaanonna ayyaana ayirrisate martino daga baala yannannita Itophiyu beeraawete faarso iibbishshe faarsitanno.
Darge shabiyunna woyyaanete ledo hanaffino oli lowo geeshsha hala`lanni ha`rasinni; kakkayisatenna piroppagaandu gaadino kaajje noohura adiwa tenne hendera iibbisha hasiissannota ikkitino. Konni daafirano 1980 M.Dnni hanafe rawote qixxaawora sirba macciishshiishshanno diramaano barrihunni tonne saatenni hanaffe qara qara Addis Ababu googgara ayyaana lainohunni kakkayisate looso loossinno. Ledoteno baattote olinna baaru wolqa xaphoomu biddishshuwanni ammajje 66 polotiku rosi uurrinsha songonna hasaawu bare qixxaabbannonkanni. Konninnino dhaggete fullahaano afantanni adiwu oli qeellenna olunni iillitino gawajjo hattono annuwinke bareende kultanno.
1983 M.D darge jeefonnita adiwu ayyaana ayirrissinohu lowo geeshsha illacha uyinoonni amanyooti aana bareedda annuwi baalanta gobbuwara ola harinsanni qooxeessubbara millisse daga gamba assite ofoshshiishshe olaho ka`anno gede assatenniti.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Ammajje 17, 2014 M.D Hamuse
