Addis Ababa:-Itophiyu daga, dagoominna manni ayimmassinna Itophiyu mittimma kaajjishanno bude, woga, balchooma, seesi qalo, uddi`rate amanyoote hattono wole haammata budu dana feestivaalete reqeccora adhite Giyooni Hoteelera shiqqishinno.
Tayxeti feestivaale niriwiinni addintanni baxxino garinni baalanta dagaha budenna balchooma hattono ayimmasi xawisannoha gamba aasite shoolunku raginni Aliidinni, Wodiidinni, Soojjatinni hattono Galchiminni Xaaddino.
Tini feestivaale daganna dagoomunniha budu miinjanna hornya amaddinota ikkasenni daa”ataannohanna beeqqaanote wodana hagiirsiissino.
Tenne feestivaale qixxeessate qaru korkaati, tenne yannara gidoydinna gobbaydi diinna Itohiya diigatenna billaalisate qodhite ka`ino diro ikkinohuranna daga insa insawa itantanno gede assinanni keeshshinoonni looso diinge mitto assate, qoleno diina saalfachishate ikkinota feestivaalete qineesaano egensiisino. Addisi Ababu Quchumi Gashshooti qixxeessino feestivaale Arfaasa 15-17 geeshsha ayirrisante sa’inoha ikkanna battalate Quchumu Gashshooti Budu,seesi-Qalotenna Turizimete Biiro Sooreette Dr Hiruuti Kasawuti, Kantiwittete riqiwaancho ikkitinoti Hikima Keeyrediiniti, barru wosincho ikke koysaminohu Budunna Ispoortete Ministerchi Qajeeli Merdaasihu quchumunniti aliidi massagaanonna woshshatto assinoonni wosini beeqqaano ikkino.
Addi addi maabbarranni gamba yite dagginori feestivaalete beeqqaano, laalchonsa adhite shiqqinoha ikkanna, hala`ladunni loosonsa dagate hattono hidhite horaameeyye ikkitanno bissara egensiisate kaayyono hala`ladunni afidhino.
Feestivaalete battalara basete leelte afii fanote hasaawa assitinoti Addisi Ababu Quchumi Gashshooti Budu, Seesi Qalonna Turizimete Biiro Sooreette Dr Hiruuti Kaasawuti, Budinke noosi dhukinni gobbate kalaqanno miinji, gatamarannoti mannu jiro wolqa, kalaqate dandaannohu dagoomu xaadooshshi, hattono industire halashshate widoonnino noosi qeechinna qoleno polotiku geara assanni noo harinsho shota dikkitino.
Budinke konni ka`ano hala`ladunni loonsiro jawa kaayyo noonketa afa noonke yite xawissino. Dr Hiruuti, budunnihanna amma`note uduunne seekkine bande egensiisate, booraawikkinni dagoomittete suudesi agadhino garinni yannoominsenna fiixoonsine gobbanke hasidhanno soorro abbitanno gede assate jawu mini loosi noonketa seekkine afa noonke yitino.
Mootimma hexxotenna jifote mereero heedhe togoo feestivaaleno qixxeessatenni sa`e duucha latishshu loossa loossanni leeltannota xawisinoti Dr Huruuti, jireenyinke buuxammannoti yanna mule noota baalunku illenkenni la`nanni hee`noommo yitino.
Addisi Ababu quchumira calla loonsoonniti turizimete pirojektubba hattono muli barri giddo maasiinse fannonniti “Abirihooti niwaawete mini” gedeeri qansootu buqqee egennotenni lattanno gede assate loonsoonniti budu uurrinsha hattono ijaarsinanni hee`noonniti Koyishu, Gorgorunna, Wonci pirojektubbanke qoleno Haaroo`mate kofattonke dancha gumulsha borreessiissanni ha`rase albillicho noonketa lophote hexxo jawa ikkitinota leellishshannoho.
“Giddoydinna gobbaydi diinnanke Itophiyu ayimma hunatenna diigate xaadde loosanni noorichi baincho loosooti. Konne diina qeelle saalfachiishatenna mittimmanke kaajjishshannori aana mootimma pirogiraame qineessite loossanni noo.
Kunino, gobbaydi hunote wolquwanni dudunbanniha kaphu duduwi ola sharrante diinnanke mullawa gatissinore baara wido heedhanno Itophiyu qansoota ama gobbansara dagganno gede assinoonni woshattonna konne harunsine qixeessinoonniti hasaawu battala, baazaare, daa”attonna togoo feestivaale qixxaabbinoha ikkanna, konninnino Itophiyu haamatu budi jiro annuwa ikkansa ayimmansaranna tii”insara ayii woyteno mitteenni uurritanno jawaata daga ikkitinota kalqete dagoomira egensiisatenni polotiku, dagoomunna miinju guma borreessisino ”yite Dr Hiruuti xawissino.
Itophiyu wole gobbanni dhaggese keenniro seeda diro keeshshitinoti kalqe daa”attannohu biifado budenna turizimete baycho afidhino baayra gobba ikkitinota kalqe farcidhannota kultinoti Dr Hiruuti, daga baalanti amma`nonsa garinni kaaliiqira ayirrinye aatenni hattono ayyaanu kiironni mimmitu ledo baxillunni saaysate amanyootinna seeru noo gobba ikkase xawissinno.
“Tini gobba seeda diro qajeelte ogimma afidhino Giriikete gobbanni, magannate gobbaati yineenna su`ma fultinotenni nafa taalte dagase ledonna diinnaseno ikkituro baxillunni calla shiqqi assatanno ikkinninna urdetenna olunni ammantannokkite; umisiha saayisse aayrano diuytanno; woluhaano dihasidhanno.
Konnira, ayiino dayee anga ooso gede asse kade gashshanno gobba dikkitini” yitino. Itophiyunniha dhaggesinna budisi kiireenna goofannokkita buuxisinnoti Biirote Sooreette, angate ogimma, seesi qalo, murgo, kalaqamunna mannu loosinoti turizimete daa”atote baychi hattono addi additi seeda diro loonsoonniti dhaggenniti amma`note ijaarranna wolottano dhaggnfantanni jiro aamantino gobbaati.
Itophiyu gobba saayinsete xiinxallonni buunxoonni garinni ikkiro, umi kalaqamu manchi beetti leellinotenna uurre ha`rino gobba ikkitanna, balaxxe kinchunni olu uduunne loosse tekinoolooje mite yite hanaffino gobbaati; kalqete dagoomi farci`rinote; taaloonyunna dimokiraasete amanyoote balxxe rosiissino gobba ikkase duuchu sumuu yaanno. Konne ikkinohura, Seedu diri dhagge noonsariwinni Gibitsetenni, Giriiketenninna Roomawuyaanetenni ajjinokkita techo geeshsha kalqete wodana goshooshshe illacha tunge hasi`nanni maala`linanni gobba ikkite albillicho qaaffanni noote.
“Konne diro tenne uullara hee`noommo daga ninke kaayyaataamma ikkankenni uynoonninkeha biifado afansha garunni daa”antoommo yitanno xa`mo baalunku giddo kalaqama noo yitinoti Dr Hiruuti; kumu dirira albaanni tenne dhaggeefantannita budinke ogimma kalqete dagoomira daa”atiinsanni keeshshinoonnita tenne yannara xiinxxallotenni irkinse daganke horaameeyye assinoommoro seekkine buuxa noonke” yitino.
Gobbankeha budenna dhagete donanke xiinxalotenni irkinse bande gatamarre horote aana hossanno gede mageeshshi geeshsha loonsoommo yitanno xa`mo kaayinsummoro, hasiisannonke deerrinni loonsoommokkita afate dandiineemmo; Daa”ata hasiissannonke garinni dila`noommo.
Horoonsi`ra noonke deerrinni horaameeyye dikinoommo. Aleenni ka`ino hedora ikkado dawarooti yineemmoti, diru dirunkunni diinnanke kalaqqanno hunote laooshshinni mimmitu ledo itammanni, gotu gede ninke ninkeneewa bibbidammanni xaa geeshsha iillinoommohura dureeyye buxane ikkinoommoha lawanno.
Ikkollana, tini baayra gobba jawa jifonna qarra sa`anni techora iillitinonte gede, annuwanke faale harunsine gobbate giddo ogimmanna egenno hattono budinkeranna horyninkera illacha tunge, yannicha aasinenna ra`ino buqqeenni mimmitu ledo halamme loosa dandiinummoro xa xaaddinonke jifonna qarra qeelle sa”a dandiineemmo.
Wo`mino keerenna ga`labbo gobbanke giddo buuxisa dandiinummoro hattono horo aannohanna aannokkiha seekkine buunxe bandummoro, loosohonna latishshaho albanke qollummoro ayii qarra qeelle sa”ate hoolannonkerichi nookkita Dr Hiruuti xawissino. Konnirano, togoota diru dirunkunni qixxeesinannita budu feestivaale, noonkeha dancha hornyanke maaxaminowiinni fushshine latinse egensiisate qoleno mimmitu ledo dancha gade soorri’rate hattono mittu budi woleho seesasi ikkinota huwante jawaatanna bilchaante noo gobba assate qeechise jawaho.
Dr Hiruuti Kasawuti “Addisi Ababu Quchumi budu feestivaale gobboomu deerrinni qixxeesse shiqisha, daganna dagoomu budesinna hornyasi wolu ledo soorriranno gede assanna mitu wolu bude bade afanno gede kaayyo kalaqa calla ikkitukkinni, Itophiyu mittimmano ikkadu garinni kaajjishino feestivaale ikkitinohura gumaamete”yitino.
Addis Ababu Afirikaho qara quchummaati; Itophiyu daganna dagoomu baalu hee`rannowanna budu mereersha ikkinota kultinoti Dr Hiruuti, tenne feestivaale albillicho konni aleenni kajjinshe kalqete dagoomira egensiisate murci`ne loonsannita xawissino. Tenne feestivaalera 150 ikkitanno maabbara laalchonsa adhite egensiisatenna dikkote xaadooshshe kalaqate shiqqino.
Festivaalete budu sagale, agatto, angate ogimmanna wolootu laalchi shiqinoha ikkanna, addi addi seesi qalo, budunna diizaaynete heewono shiqqeenna mimmitu ledono heewiisiinsoonni. Konne sasu barri giddo sase xibbe kume ikkitanno daga beeqqitinota battalate xawinsoonni. Feestivaalete, Sidaamuno Araadu Sinu Quchumunni riqiwame umisiha budesinna balchoomasi leellishannoha budu sagalesi yaano buurisame, omolchonna waasunna badalate tima haa`re shiqino.
Ledoteno weese hiitto assine honganniro dagate leellishshate, shama weese basete geeshsha abbine, meeta uurrinse, kannenna honge waasa fushshinanni gara feestivaalete hoowera leellinshanni hee`noonni daafira daga iibbite daa”atanna la”ate wo`naaloommo. Qoleno garo woy moote ofolte gaancenna kipho tirtara woy yoo uytanno woyte cimeessunna iso dukkissannori ofoltannoha haqqunni loonsoonni offolaancho hattono songote amanyoote adhite shiqinota baychoho leelline buunxoommo.
Sasunku barri giddo Baayiiridi Haaroo`mate Kofattorano eo gamba assate pirogiraameno amandeenna feestivaalete beeqqaanono boonde hidhitanni afantanno.
Itophiyu daga dagoomi baallunnita ikkitinota tenne pirojekte aana baalisi harumasi woranno gedeno qaagooshshe uynoonni. Itophiyu daganna dagoomi budesi, balchoomasinna hornyasi konni garinni kalqete dagoomira daa”atisanno gedee feestivaale qixeessa mimmitu ledo gade soorri’rate aleennni gobbannita mittimma kaajjishannoha ikkitinohura jawaatte sufa noose yinanni. Keerunni!.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Arfaasa 19/ 2014 M.D
