I tophiyu Ortodoksete Amma`no diru dirunnkunni Arfaasa 11nni ayirrissannihu Cuuammete Ayyaani kalqete deerrinni kinsannikki dona ikke borreessamino. Amma`note mine ayirrinsanni ayyaanna giddo kalqete kinsannikki dona ikke borreessaminohu Masqalu Ayyaanninni sufe Cuuammete Ayyaani mitoho.
Halantino Mootumma Rosu, Saayinsetenna Budu Uurrinsha (Yunesko) tenne gumulora iillitinohu Kolombiyho, Gotaho ha’rissino gambooshshinniti. Itophiyu Budunna Turizimete Ministeere Cuuammete Ayyaana Yuneskote borreessiisate Badheessa agana 2010 M.Dirinni kayisse xa`mo eessite ha’runsitanni keeshshitinoha ikkanna, Itophiyu nooseta woloota kinsannikki budunna amma`note ayyaanna lawishshaho:- Fichee Cambalaallanna Masqalu gedeeri gudumaaleho ayirrinsanni ayyaanna Yuneskote borreessiissinoti qaangannite Cuuammete Ayyaani Itophiyu giddo baxxino garinni ayirrinsanni kanna, ayyanaamo, budunnihonna dhaggete hornya ikkinohura, kalqete dona ikke borreessamasi Itophiyu daga baalate jawa qeelleeti. Kuni ayyaani turizimete industire baqqi assannota haammata daga ammantanno.
Wole widoonni, Cuuammete Ayyaani kalqete dona ikke borreesami yannara horanyasi agadheenna ilamate saaysate ikkinohura, Itophiyu daga baalate tungoonni qeechanna yawo ikkasi daga baala sumuu yitanno.
Hodhaasinchu Odeesaanchi Heenook Siyumihu, Taaza yinanni metsihetera bilbilunni uyno afuu xa`mora coy`ranni yinonte gede, “Dona Yuneskote borreessiisa calla timo dikkitino; kalqete dagoomi uyno afamishshinna ayirrinyi bikkinni loosa, egensiisa, latisanna daa”atote dagganno wosina garunni towaatanna adha hasiissanno yino.
Cuuammete Ayyaani baxxino garinni ayirrissanno qooxxeessubba ga`labbote qarri hee`rannokki gede assa, xintu looso halashshanna hoteeletenna turizemete handaari aana roorino garinni illacha tunge loosa hasiissanno” yee ledino.
Cuuamme Yuneskote borreessama uurrinshate borreessantino donna giddo alba nooti 11 ikkitanna xa Cuuammete Ayyana lendiro 12 donna ikkanno yaate. Itophiyaho iibbinshe gudumaaleho ayirrinsanni amma`notenna budu ayyaanna giddo kiirranniha ikkinohu Cuuammete Ayyaani mittoho. Ayyanu Itophiyu daga calla ikkitukkinni baara wido noo daga wodanano hidhinoho.
Kalqete deerrinni noo ayyaanna Afiriku Cuuammete Ayyani (The Afirican Epiphany) yinanni Akisuumete, Gonderete, Laalibelaho, Addis Ababahonna wolootta qooxxeessubbara Cuuammete Ayaana ayirrinsanni gari kalqete ayyaanna (Festivals) aana yanna yannatenni
egennamanni no; turistootuno dagganni dhaggeefattanni tashshi yaannansa ayirrissanno ayyaanaati. Gobbomu deerrinni Arfaasa 14,2010 M.Dirinni borreessaminoha Cuuammete Ayyaana Yuneskote (Halantino Mootumma Rosu, Sayinsetenna Budu Uurrinhsa) Manchu beetto riqiwe kinsannikki dona ikke borreessamara (Representative List of Intangible Cultural Heritage of Humanity) donunna xiinxallote biilto babbaxino qooxeessubbara assitino xiinxallonni borreessamanno gede assinoonni. “Amma`note annuwi ayyana togo” yite xawissanno.
“Haammata ayyanna noonke. Cuuammete Ayyaani wolootunni baxxannohu, amma`note suudesi agurreenna gudumaaleho ayirrinsanni ayyaana ikkinohuraati. Qaaqqunna jawu, geerchuno dhuka afi`rinokkihu, jawaatuno wedelluno fule ayirrisara leellanno budunna amma`note ayaanati.
Dagoomu ledo xaadissannorinna Itophiya leellishannori haammatu budi noonke. Jawa horo afidhinoha ikkanna Itophiyunniha dancha amanyoote garunni kalqete leellishshanno.
Konnira, amma`notenni la`nummoro, ninkera lawishsha ikkinohu Mootichinke Yesuusi Kirstoosi cuuama la”ate dandiisinonke jawa ayyaanati. Kiristinnu heeshshora Cuuammete Ayyaani hasiissanno ayyaanati” yitanni kultanno amma`note annuwi.
Cuuammete Ayyaani Xawishsha Itophiyu Ortodoksete Amma`no ayirrissannohu Cuuammete Ayaani, Yesuusi Kirstoosi 30 dirisinni Itophiyu kiironni Arfaasa 11,31 M.Dirinni (553 amete alemera) Yohaannis anga Yordaanoosi lagira cuuamino barra qaagate assinanni ayaanaati. “Ephaniya” yaamamanno.
Arfaasa 10 Katara yinanni barraati. Baadiyyete ikko quchumaho taawootta amma`note minnanni cuuammanni baychi widira bobbakkanno. Cuuammanni baycho “Bahire Ximiqeti” yinanni. Hakko gallanni.
Cuuammete ledo xaaddanno faarso faarsitanni ayyaana ayirrissanno. Amma`note suudeno leellishanni budu suudeno ledo amadinoho. Wedellu adhatenna adhamate insa darawo ikkannoha seenne doodhite huucidhanno amanyootino giddosi amadinoho.
Hakkiinnino sae baadiyyetenna quchumaho heedhanno daga seeda yanna xeertidhinore xaadisannoho, Cuuammete Ayyaani. Diru dirunkunni Iophiyaho baalante basera ayirrinsannihu Cuuammete Ayyaani, taawootta amma`note mininni fulte Cuuammete base hadhano.
Gobboomu deerrinni calla ikkikkinni kalqete dagoomirano dhageenfantanni garinni turiste gobbate giddorano goshooshannoho.
Addisi Ababunni kaayse Laalibelu, Akisuumetenni kaayise Gondere, Hawaasinni kaayse Jimma, Asosunni kaayse Gaambeella, baalanka baycho biifino garinni ayirrinsanni. Amma`note harunsaano uddidhanno budunna amma`note uduunni, kahinaatennihu, qeesootunnihu uddidhino uduunni addintanni daa”ataano baxisannoho.
Diru xuqa ayirrinsanni woyte Cuuammete Ayyaani haaroho; turistootuno diru tuqa haaro ikkinota farcidhanno. Cuuammete baycho amma`note amuraati gedensaanni, kaahine halleeta, labballu hooyta, seennu ililtunni taawoota dukkisse daggino garinni amma`note minira qoltanno.
Liqaawunte coydhanno gede ikkiro, Asteriyo diro yinannihu, Arfaasa 11 barrinni hanafe Nennewe qatumete barri geeshsha ikkanno.
Tenne yanna giddo “Kaaliiqi manna ikke maalunni leellinohura, Yordaanoosira cuuami woyte bisunni Mitto ayyaanunni Sase ikkate qaalu tiro eggennantinohura, ‘Qaana Ze Geliilaho’ assinoonni jili aana umi dhagge loosantinohura maganimmate wolqa xabbinohura qaanganni galata shiqinshannita” amma`note harunsaano xawissanno.
Kuni ayyaani, Itophiyu ayimma budu ledo fiixoonse wolu kalqete kiristiyaani ayirrissannohunni baxxinno garinni ayirrisamasi haammata turiste goshooshate dandiisino.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Arfaasa 12, 2014 M.D
