Gobbanke gobba giddo finqila diinnankenna gobbayidi diinnankenni hiittenne yannanni aleenni qinaabbe fantinose ola gargadhitanni afantanno. cancishaano HWHT na halamaanonsa fantinoha konne ola gargarooshshunni, baxxitino wolqanni, faannotenninna milishunni gargadhate sharro assinanni hee’noonni; olu wo’mante daga beeqqo hasi’rannoha ikkasi ammanneenna; daga kakkaysate sharro kaajjite suffino.
Gobba gatisate gaado baalunku raginni harinsanninna batinye qeelleno borreessiinsanni hee’noonni tenne yannaraati gaado mule hee’ne massagate xaphoomu ministrchi dr Abiy Ahimedihu gargarooshshu olanto massagate olu xawo ha’rinohu.
Xaphoomu ministrchi olu wolqa hajajaanchimmasi garinni gargarooshshu olanto aliidimmatenni massagasi noo gedee heedheennanni; olanto xawoho massagate mudhatenniiti gaadinohu. Gobbanke aana fannoonniha qinaawino ola qeelletenni gumulate rosantino doogonni baxxitino harinsho harunsa hasiissannohura xaphoomu ministrchi qodhe ka”a, dhaggennitenna yannannite.
Cancishaano HWHT qaaqquulle, geerra, bisu xe’ne noonsarenna amuwa ledde olaho albaanni fushshite dirtanni noo yannara gargarooshshu olantonni calla gaamonniti hunote sokko diiga dandiinannikkita mootimma ammante wo’manti daga gaddanno gede assinoonni. Xa kayinni xaphoomu ministrchi gaadasi kawiinni sa’inoti gobboomu sokko nookkita leellishshanno.
Gobba gatisate gaadinni HWHTna halamaanonsa haaqe gufisate assinoonni sharronni HWHT amaddino Amaaru aliyyenna wodiidi Gondere hattono Affaarete qoqqowira luphiima mannoomittetenna jajju gawajjo iillishatenni wolqatenni biilloonye amadate halchonni assitinno sharro haaqe assa dandiinoonni.
Tenne cancishaano gaamo co’o assa hasiissanno. Gobbayidi wolquwano tini gaamo heedheenna fooliishshidhannokkitanna Itophiyu aaninni angansa kayissannokkita xaa geeshsha la’noonni akatinsanni huwata dandiinanni. mootimma tenne gaamo hunate amaddino murciraanchimmanna harissanni noo gaado harancho yannanna gummaamu garinni gumulsate xaphoomu ministrchi basete leelle massagooshshe aa qara qeecha afidhino.
Gaamo Itophiyaho jawaata mootimma heedhannokki gede kaajje loosannoha Ameerika lede lophitino gobbuwa ledo xawo ikkino garinni dirantinoreeti. Dhaggete diinnanke Gibtsetenna kankichose sudaanete ledo halante gobbansa qassanni noo gaamooti. Togoo diini gobba siyati woyte Itophiyu daga calla ikkitukkinni massagaanchinsano hanqe ola karsamannota xaphoomu ministrchi mudho mitte olu xawishshi gede assine adhinara dandiinanni.
Gaamo co’o assine hunate wo’mante daga beeqqo, adawu wolqa sharro qara ikkase noo gedee heedheennanni ola basete hee’re massagannohu gobbate massagaanchi hee’riro olantote jawa dhuka uddisiisanno; wolootu Itophiyu dagano wole yannanni aleenni massagaanchinsa qotira uurritanno gede dandiisannoho.
Qeelleno mageeshsha rakkinota ikkitara dandiitannoro head diayirritanno. Tini gaamo Itophiyu diinna ikkite suffannokki gede ; Itophiya diigate quqquxantinori gobbaydi wolquwa annuwinsanna ayaakkansa shollinye wirro insa duqqitanno gede assate xaphoomu ministrchi olantote jawaata massagooshshe aate ou xawo gaadasi qara qeecha afidhino; olano hayyotenni, murciraanchimmatenni harancho yanna giddo gumulate dandiisannoho.
Itophiyu wolambinate agarsiisate gobba gatisate gaadi aana olu xawo afantannori gargarooshshu, baxxitino wolqanna faannote miilla wo’manti dhagge qaagganni heedhanno worbimma loossanni afantanno. xa kayinni wole dhaggete yannara afantino. Gobbate massagaanchinna olu wolqa xaphoomu hajajaanchi dokter Abiy Ahimedihu gargarooshshe mule hee’re massagate mulensa yeedaalate bale giddo afaminohura tashshi yaansara hasiisanno. Tini mammoteno afi’nannikki jawa qeelleeti.
Xaphoomu ministrchi olu wolqa hajajaanchimmasi garinni albano ki’ne ledo ikkirono xa kayinni roorenkanni mule’ne leellino. Qeelle’ne mule’ne hee’re la’’anno. Qarra’neno mule hee’re huwatanno; wole roortino qeellera qixxaabbinanninna borreessiissinanni gede jawa dhuka ikkanno’ne.
Xaphoomu ministrchi ledo mittu olu xawira mitteenni hee’noommo yitine naaxxillunni coyidhinannita dhaggete hedeweelcho afidhinoonni. Ki’ne heddinannire hedatenninna gumultinannireno ledonni gumulatenni massagaanchi’ne sharro gumulsate mule’ne afaminohura konni aleenni jawaattinara hasiisanno’ne.
Bakkalcho Bocaasa 30 / 2014
