Diinnanke hasattonna hexxo laafa gobba kalaqqe yogoraancho ikkineemmo gede assate. Mitte gobba agurina mittu manchi hoongunninna hudetenni ganamiro assi yinita assanno;ikki yinita ikkanno. Sonkiwa dodatenni hajanjisi gedella ikkanno. Korkaatuno laafahoyya! Hudi’rinoyya.
Jajjabbanna albisaano gobbuwano hattonni sonkiwa soqqantanno gobba kalaqate woloota gobbuwa miinjunni,poletikunninna dagoomittetenni ciiggishshatenni gobba yogoraanchonna kankitte ikkite gattanno gede assitanno.
Olu danchi dino. Olu mannu lubbo hunatenni sae kalaqama baala mucuqqi assatenni saadateno ikko jajjaho tolannlore baala mucuqqi assanno. Jajju hoogiro huucci’ra,mooranna darama harunsitannota ikkase Sooriyu lawishshankeeti.
Ameeriku albisaanchimmasi ayirrisiisate Sooriya billaallisino. Libiya nookki gede assino. Sooriyu qansooti dooggate qaaqquulle hanqafidhe huuccidhanna la’a Faranjeno huuccidhannoni? Yiisiisanno. Ee, huuccidhanno. Olu noonsare baala gudeenna hude gantinonsa; qaensanni darantino.
Itophiyu xaa yannara gobba gatisate gaadi aana afantanno. Itophiyu qasantanni noohu TPLF ledo calla dikkino; galchimi gobbuwaa ledooti. Galchimi gobbuwa albisaanchimma adhitannonke yite huluullantanno Afriku gobbuwa billaallisatenni badhe higgannore dikkitino.
Hinaasunni gicilantino Ameeriki Itophiyu bayiriidi soorrote kofatto gumulama rakkuta albisaanchimma adhinanniseha laweenna huluullante hananfoonni kofatto gufisate wo’naaltino; ikkollana Hiddaasete kofatto gufisate yortose tola gibbuta Cancishaano HWHT gaamo irkisatenni Itophiyu aana addi addi xiiwo iillishshanni afantanno.
Itophiyu soorrote mootimma amaddino lophote doogo gobba Afrikunni sa’e kalqete deerrinni albisa ikkitanno yitanno huluullo waajjuulleho wodana hiiqqitinote. Xa kayinni ciiggishate doogo ma’lite ka’ino Ameerikinna hunaano TPLF “Ita hoogummarono fince huna di hoogeemma” yitino lukkicho ikkitino.
TPLF “Ani rewummaro hayisso ciirtoonke” yitino harricho ikkitino. Tigirayete qoqqowira loosantino addi addi pirojekituwa Horophilu fooliishsho base ledde buussanna Hospitaalla billaallisse dubbo e’ino. IFDR mootimma konne dagate wirro gatamarate sai dirira 100 biliyone birra fulo assitinoti qaangannite. Xaano wirri higge hunote assootensa harunsite leeltanno.
Bayiriidi haaroo’mate kofattono hunate hasattonsa luphiimate. Higannokki wosinchi mine cilanno yinanninte gede hunotenni daggino HWHT hunotenni jeefonsa barri iillino.
Ikkireno ikkeenna Itophiyu daga mittimma hiro flute cancishaancho HWHT higannokki gede assate gaadi xaa yannara aliyye,wodiidi,soojjaati galchimi mittimma timatenni aliyeenni kalaqamino ola sharramate gaaddino. Olammannihu gobba gatisateeti. Olu gedensaanni lattinonna jiroo’mitino Itophiya la’a mittu mittunku Itophiyu qansichi halchonna ajuujaati.
Dhagge ikkannori eeli geeshsha hanafantino pirojekitubba jeeffanni nooha ikkasinna loosu uurra hoogasiiti. Daga maccansa olaho calla tugguro latishshu gede’nannoti addaho. Ikkollana xaa yannara ola gaaddinori qeellete olantanna, qaensara noori sinqe shiqishatenni hanaffe doogo gatino latishsha sufisate qeechinna dinyi loosi agaramannonsa. Latishu uurrannoha ikkiro hexxinoonni Itophiya afi’ra di dandiinanni; diinu hasattono tenneeti. Laafa gobba kalaqate. Kuni ikkannokki gede Ayirradda Itophioyu dagawiinni agarrannihu qiniiticho anga gobba gatisate olira, wodanankera bareende, guracho anganni latishsha amadate.
Wodancha hasiissannohu Itophiyu albankeenni lamenna sase qeelle baraa’rannotaati. Gaadu qeelletenni higate birxicha iillino; hananfoonni Bayiriidi Itophiyu Haaroo’mate kofatto lipheessahono di uurritino. Galchimi gobbuwa saalteenna,TPLF waamanteenna,Hiddaasete kofatto gooffeenna la’’ate barri rahino. Soodara rahiro tunsannona duuchunku mitte anganni olammanni mitte anganni latishsha de’ammoonke!
Bakkalcho Bocaasa 9 / 2014
