Qiddist Gezaheny
Mitte gobba umose dandiitanno wote hinaasunni gicilantanno gobba heedhuro Ameerikaho yiniro kapho dikkanno. Ameeriku lophote doogo aana afantanno baca Afriku gobbuwa diiggino. Massagaanoseno hendoyikki garinni lubbantanni daggino gobbaati. Itophiyu konni sasu diri giddo leellishshino soorro godowase ittinota labbanno galchimi gobbowa Itophoiyu aana TPLF farashsho guluffe diigate,billaallisate,miinja ciiggishatenna Cancishaano HWHT gaamo irkisate qodhite ka’ino. Itophiyu xaa yannara Industirete paarkuwa halashshitanni afantanno. Konne Industirete laalcho gobbuwate shiqishshanno wote qaraxu nookkiha dadda’late kaayyo sumiimme malaatissinoti qaangannite. Tini sumiimme AGOA sumiimme yaamantanno. Tenne sumiimmenni Itophiyu 7% fulo gatisi’ra dandiitanno. Ikkollana mamaanni gawajo yino Ameeriki Itophiya AGOA sumiimmenni hooltino. Hoolasi adda ikkituna xa malu maatiyya?
Ameerika sokkanno gede assinoonni sumiimme diigatenni gobba afidhannota gobbaydi soorro ajishate hasi’rino. Konni kaimonni Itophiyu ledo Sase gobbuwa AGOA sumiimme gobbaanni assinoti qaangannita ikkitanna ; Itophiyu AGOA sumiimme gobbaanni ikkatenni kalaqantara dandiitanno miinju xiiwonna amadantino hajubba aana Hawaasi Industrete paarke qaru loosu gumulshaanchi kalaa Fitsum Katamihu ledo assinoommo hasaawa aanino garinni niwaawete shiqinshoommona dancha niwaawe.
BAKKALCHO:- Xaa yannara Hawaasi Industrete Paarke giddo nooti loosu harinsho ma labbanno?
Kalaa Fitsum:- Hawaasi Industrete paarke calla ikkitukkinni xaphooma Industrete Paarkuwa korporeeshiine uurrinsinkunni Lee dirra sainokki yannalla kiirantino. Uurrinsoonnihuno Industrete paarkuwa lallawunni latissaranna gashshitaraati. Korporeeshiine latissannonna massagganno paarkuwa mereerinni Hawaasi Industrete paarke umitenna jawiidi industrete paarkeeti. Xaa yannara giddose 52 sheede nooha ikkanna du’namaancho ishine wirro qolte horote aana hosiissanno yannaasincho teknolooje xaadinsoonni paarkeeti. Konninnino paarkete giddonni hiittoo du’namaano fultannokki gedenna waayi qarri hee’rannokki gede assa dandiinanni gede kaa’litanno teknoloojeeti.
Hawaasi Industrete paarke xaa geeshsha loosu aana keeshshitino Onte dirra giddo lowo rosichi noonsa gobba giddonna babbaxxitino gobbaydi gobbuwa laashshaano e’e laashshitanni afantanno. konninnino daganniwa lowo geeshsha dooramanno badooshshi noonsa uduunne laashshite gobbara sokkanni afantanno. Xaa geeshshano 35 kumi qansootira loosu kaayyo kalaqa dandiinoonni. Tini 35 kumira kalanqoonniti loosu kaayyo hoowete giddoonni calla kalanqoonnite. Togo yeemmo woyte paarkete korkaatinni Hawaasi quchuminna qooxeessaho kalaqantino loosunna e’’ote kaayyo gobbaanni yaate. Konni ledo amadaminohunni Hawaasi quchumi miinji addi addi garinni lophanno gede mitte furcho ikkitino yee hedeemmo.
Anfinte gede mereeroho kalaqantinoti koroonu fayya loosu aana jawa mitiimma ikkite sa’’inoti dihambannite. Koroonu fayya Paarkete looso calla ikkikkinni woloota sekterubbano mitiinsite sainoti anfoonnite. Baxxinohunni yannate Ameerikunna Awuroppu dikko cufo ikkasenni daga mininni fulte uduunne hidhate millimmo nookkihura gobbara soyate kaayyo dirritino yanna noonkanni. Konninnino laashshaano kaampaanuwa cufantannokki gede, losaasinensano shorritannokki gede mootimmatenna laashshaanote ledo hasaambe wolu doorshu loosi giddora e’anno gede assinoonni; konninni harunsiteeti Maaskenna fayyimmate ogeeyye horonsidhannoha gargarooshshu uduunne laashshite gobba giddo dikkora shiqisha hanaffinohu.
Togo assa lame horo afidhino. Umiti gobbayidinni abbi’neemmota gobbaydi soorro gatisa dandiinoommo. Lanykihunni duucha woyte gobbaydinni eessinanni Maaske deerrase agadhitinota di ikkitino; konnirano Itophiyu xaggatenna sagalete qorqorshi biilloonyinni gargaratenna islanchimmate dhukase buunxihu gedensaanni dikkote aana hossanno gede assinoonni; woraddatenna quchummate fayyimmate xaawubbara ogeeyye koroonu fayya gargadhate horonsidhannohu uddi’nanni uduunni tenne Industrete paarkenni fulinoho. Konni raginni jawaho yinanni looso loonse sa’noommo. Loosaasinete kiirono noowiinni ajjannokki gede assa dandiinoonni. Muli yanna kawa kuni loosi noo gedee hee’reennanni rosamino loosinsara higgino akataati noohu. Xaa yannarano wo’munni wo’ma paarke albiwa babbaxxino uduunne laashshite gobbara soyate loosi aana afantanno.
BAKKALCHO:- Paarkete giddo mageeshshi Kaampaane afantanno? laashshitanno laalchono amadisiisse xawisinke.
Kalaa Fitsum:- Xa paarkete giddo 23 kaampaanubba no. sase gobba giddore ikkitanna 20 kayinni babbaxxitino gobbaydi gobbuwareeti. Paarke baxxinohunni uduunnunna hoccootu loosi aana illachishshanno. Konni daafira Roore anga laashshitannohu hoccootaho; konne uduunne usurre sonkanni Kaartoonnana Laastikka laashshitannorino no.
BAKKALCHO:- Xaa geeshsha nooti laashshinoonni laalcho gobbara soyatenna gobba giddo dikkora tuqisate harinsho ma deerrira afantanno?
Kalaa Fitsum:- Paarke looso hanaffu woyte wo’munni wo’ma laalcho gobbara soyate mixo amaddeeti hanaffinohu. Rahotenni uduunne hira didandiinanni. Ikkollana gobbara soyate injaannokki uduunni hee’riro dirunni lame higge gobba giddo dikkora shiqishshanno gede seeru fajjannonsa. Konni garinni seera agadhite gashshootu bissarano egensiisse, gobbara soyate ikkannokkita buunxeenna xaa geeshsha duucha higge gobba giddo dikkora batinye laalcho shiqishshino. Konni gobbaanni qaru illachi gobbara soyate ikkinohura dureeyye roore uduunne Ameerika sokkanno; gama Awuroppanna Isiya hattono woloota gobbuwa sokkanno.
BAKKALCHO:- Laashshaanno Kaampaanuwa konni alba laalchonsa gobbara sokkanno woyte AGOA sumiimme garinni qaraxiweelo sokkanni keeshshitino. Xa kayinni gobbate kalaqamino akati ledo amadaminohunni Ameeriku Itophiya lede Sase gobbuwa Aguwa sumiimma gobbaanni assinoti anfoonnite; AGOA sumiimme ka’’asenni gawajjamannohu Itophiya callahonso laalcho laashshite sokkannori wolootuno gobbaydi kaampaanuwaati? Tenne aana noohe hedo maati
Kalaa Fitsum:- AGOA sumiimme uytannonketi baxxitino horo Ameerika sonkanni uduunne qaraxiweelo sonkeemmo gedeeti. Tini sumiimme kaa’litannonkehu Umihunni; dureeyye gobba giddora goshooshate mitte hayyo ikkitinonke. Konni daafira tenne hayyo dureeyye Ameeriku Itophiyaho uyno mitte kaayyo gede assite horonsidhanno. Wolootu dureeyye abbineemmo hayyono no. Lawishshaho; Hawaasi Industrete paarke dureeyye e’’a hasidhuro maashinensa calla eessidhe looso hanafa dandiitanno gede assine injeessinoonniLaynkihunni Dureeyyenno Aguwa horonsi’raano gobbuwa hadhanno woyte qaraxiweelo loossanno daafira lowo geeshsha horonsi’raanote. Konni daafira horonsi’raanono gawajjantannorino lamenka widoonni nooreeti.
BAKKALCHO:- AGOA sumiimme kaynsiro horontanni qaraxiweelo soya didandiinanni yaatenso qaraxo murre soya dandiinanni yaate? Qaraxo murranniha ikkiro Hawaasi Industrete paarkenni calla mageeshshi e’’o hoongara dandiinanni
Kalaa Fitsum:- Xaara AGOA wo’munni wo’ma gudinse dikaynsoonni; 60 barri yanna uynoonni. Konni daafira kaynsihano ikkiro Arfaasa mittunni hananfeeti kaynsannihu. Kaynsiha ikkiro kayinni Hawaasi Industrete paarkeno ikkito wolootu Gaarmentetenna Tekistayilete loosi aana bobbakkino uurrinshuwa laalchonsa Ameerika soqqa dindandiitanno yaa di ikkino. Badooshshu kayinni Ameerikano ikko Woloota gobbuwa qaraxo murtanni soqqa dandiitanno. Murranni qaraxino baalunku laalchihu taalo di ikkanno; laalchu garinni babbaxxinoha ikkanno yaate. Tini hajo baxxino garinni la’nannita ikkitanna laashshaano kayinni laalchonsa qaraxo murtanni gobbara soqqa dandiitanno yaate. Konni daafira uynoonni lamu agani yanna gedensaanni sumiimma kaynsanniha ikkiro konne doorsha horonsi’nara dandiinanni.
laynkihunni kayinni dureeyye laalchonsa wolewa qolte sookkara dandiitanno kaayyo heedhanno yee ammaneemmo. Qarunni kayinni dikko hasidhannori laashshaano umonsaati. Mootimmate loosi dikko lifixxinota ikkitanno gede, dureeyye gobbate giddo dagge investe assitanno gede assate. Konni daafira mootimma AGOA sufisiisate Ameeriku ledo loossanno loosi hee’ranno yee ammaneemmo. Tenne baala horo giddoonni dikko hasi’rate loosi uminsa dureeyyenniho. Konni daafira insawiinni agarrannire loossanno yee hedeemmo; mootimmano irko assitanno.
BAKKALCHO :- Konni garinni Ameeriku gawajjara hasi’rinnohu Itophiya callaati yite hedatto? Korkaatuno Paarkete giddo babbaxxitino gobbaydi gobbuwa dureeyye bobbakke afantannohura; sumiimmete ka’’a insa di kissanno yaa dandiinanni?
Kalaa Fitsum:- Umo kaysummonte gede AGOA sumiimme ka’uro ninkeno gawajjammeemmo; dureeyyeno gawajjantanno. Dureeyye gawajjantannohu laalcho soyate qaraxo murtanno woyte afidhanno horo ajjanno. Layinkihunni Loosonsa wolewa qolle soorrineemmo yituro investe assitinnori batinyere ikkinohura shota gede wolewa qolle soorra didandiinanni; lowo fulo xa’manno. Konni daafira togo assitanno yine di hendeemmo. Ninke widoonni Aguwa sumiimma ka’’ase korkaatinni paarke looso uurrissanno yitanno hedo dinonke. Konni daafira sumiimma ka’uro insano ninkeno gawajjamaano ikkineemmo yaate.
BAKKALCHO:- Konni daafira AGOA sumiimme ka’’a harunsite kalaqantara dandiitanno gawajjo duqqatenna tirote hedo abbate amandoonniti doorshu mixo heedhanno? Miteekkite Itophiyu Industrete paarke maamari nooha ikkiro tenne aana hasaawe worino furcho maati?
Kalaa Fitsum:- Lamu agani yanna uynoonnihu qorophishshahonna qixxaawoteeti. Konni daafira mootimmanniwiinnino ikko laashshaanonniwiinni agarranniri hee’ranno. Dureeyye hanaffino; mootimmano irkisansara dandaanno looso loossanno yitanno ammana noo’’e. Kunino yanna xa’mannohanna lowo xiinxallo hasi’rannoha ikkasinni baxxinohunni dureeyyenniwiinni lowori agarranniri hee’ranno. Dikko hasa, noo dikko aana fulonsa ajishshe hiittoonni horonsi’raano ikka dandiitannoro, hattono Ameeriku dikkono mootimma irkissansara hasidhanno gari hee’rirono hattenne fushshite leellishate xiinxallotenninna egennotenni qola hasiissannona, xaphoomunni mootimma illacha tugge loossanni afantannota xawisate hasi’reemmo.
BAKKALCHO:- Paarkete giddo loosu kaayyo kalaqantinonsa qansooti gumulo maa ikkitannoha lawannohe?
Kalaa Fitsum:- AGOA sumiimme ka’’asenni looso uurrissannoti woyi cufantanno paarke diheedhanno. Paarke cufama hoogguronna qixxaabbinota ikkituro loosaasine loosonsa loossanno yine hendeemmo. Konniraati mootimmano ikkito laashshaano ragi raginsanni AGOA korkaatinni gattanno horo ma garinniiti qo’la dandiitannohu?, hiittoonniiti qaraxo murre dikkote aana qeelaano ikka dandiinannihu? yitanno hedo aana loossanni afantannohu. Loosisinni gufisamanno loosaasinchi hee’rannokkita wo’mu wodaninni xawisate hasi’reemmo. Ikkollana loosama hasiissannohu batinyu loosi gatannota ammaneemmo.
BAKKALCHO:- Hawaasi Industrete paarke looso hanaffu yannara Paarkete e’’o lophitanni hadhuro albillitte woyyeessinannita kulleenna loosaasine shiimu baatooshshinniiti qaxarantinohu; ikkollana techo geeshsha loosaasine baatooshshu aana higge higge koffeenya kayissanna macciishshinannina; konnira korkaatu maati?
Kalaa Fitsum:- Umo hanafote xawisummonte gede Hawaasi industrete paarke hanafaanchote. Hanafote aana hee’ne mitte paarke giddo kageeshshi loosaasine amande looso hanafanke umise ayirritannote, hakkuyi aana paarkete giddo loossannori 35 qansooti batinyu roso jeefissinokkire, konni loosi daafira egennonna rosichu noonsakkiha loosa hasidhanno daafira calla baadiyyetenni dagginoreeti. Roore kiiro amadannorino seenneho. Ko garinni dagge looso hanaffanni heedheennanni insa loosunni gummaamma assano ikko laashshaano gummaamma assate aana goshooshama heedhanno woyi yanna xa’manno yaate. Konni daafira baatooshshinsa hajo konni ledo amadantanno. Yininte gede baatooshshu ajinoha ikkara dandaanno; ikkirono insa abbine rosiinse, qajeelsine loosunni gummaamma assate yanna hasiissanno. Konni gedensaanni loossino loosi bikkinni baantanninsa harinsho kalaqate.
Konni daafira haaro e’anno loosaasine mitii’mitanno; Korkaatuno rosichu noonsakki daafira yaate. Xaa yannara la’nummoro batinyootu rosicho afidhe loosunnino gummaamma ikkitanni afantanno. konninnino laashshitino bikkinni baantanni garaati noohu. Konni daafira Hawaasi Industrete Paarkera techo Ontu diri albaanninna xa noo baatooshshe heewisiinsummoro lowo badooshshi no. Aganu baatooshshinsa bikkaminoha ikkara dandaanno; kayinnilla laashshitu bikkinni afidhanno horo kaa’litannonsata xawisate hasi’reemmo. Wolewano marriro togoo rosichooti noohu. Hanafote kageeshshi baatooshshe baatte yaanno seeri noonsa. Hattono rosicho adhite laashsha hanaffuro aganu baatooshshinsa gobbaanni laashshitino bikkinniiti horo afidhannohu.
Konni gobbaanni sagalensanna hodhishsha baatooshshiweelo laashshaano dureeyye injeessitannonsa. Konni garinni loosaasinete heeshsho woyyeessate dureeyye calla ikkitukkinni hanafaano ikkankenni ninkeno mootimmate garinni loosa noonke yine korporeeshiinete gede sharro assinanni hee’noonni.
BAKKALCHO:- Konni alba Paarkete loosaasine heeshsho irkisate hee’nanni mine minne uynara ikkinota macciishshinoommona; tini hajo xa afantanno deerranna wolootuno korporeeshiinete gede hananfoonniri hee’riro xawisinke.
Kalaa Fitsum:- Mootimmatenna korporeeshiinete gede loosaasinete heeshsho woyyeessate hanafoonni loossa mereerinni mittu hee’nanni mine taalu waaginni afidhanno injoo kalaqate. Tenne aana lowo sharro assinoonni. Konnirano Sa’u yannara gillete laashshaano ledo mitte pirojekte hananfoommo. Kunino Paarke hoowete giddoonni umi doychonni 6500 loosaasinera hee’nanni mine minate.
Konnirano hasiissanno harinsho gundoommoha ikkanna muli barrinni gatamarsha hananfanniha ikkanno. Gatamarshu hanafame 18 agannanni gumulamannoha ikkanna dureeyye uurrinshuwatewiinni kirunni adhite loosaasinensara uytannoha ikkanno. Aanteteno layinki doyicho suffannoha ikkanno. Qarunni hee’nanni mini aana noo mitiimma tira dandiiniro woluri shotaho; korkaatuno xaa yannara baalurinni aleenni mitiimma ikkinohu hee’nanni mine ikkino daafira yaate. Konni garinni loosaasinete heeshsho irkisate sharro assinanni hee’noonni.
BAKKALCHO:- Jeefote kaysate hasi’ratto hedonna saysatto sokka heedhuhero?
Kalaa Fitsum:- Ani qarunni baalunku manni afara hasi’reemmori hee’riro Hawaasi Industrete paarke gobbaydi dureeyye goshooshatenna egennote reekko kalaqate gobbaanni loosu bude gatamarate hawaasi paarke calla ikkitukkinni wolootu paarkuwano luphiima qeecha fultanni afantannota xawisate hasi’reemmo. Tenne widoonni gummaamo looso loonsoommo Paarkeeti yee hedeemmo. Albillitteno konni aleenni woyyeessinanni ha’neemmori batinyuri noota kaysate hasi’reemmo. Konnirano ninke mixo Itophiyaho calla ikkikkinni Afrikaho lawishsha ikkitanno Paarke assate.
BAKKALCHO:- Yannakki uyte oottonke hala’ladu xawishshira galatinke wodaninniiti.
Kalaa Fitsum:- Anino galateemmo.
Bakkalcho Bocaasa 2, 2014
